Vieraiden naisten perät. Niitä olen tuijottanut koko kesän eri maissa, eri uimahalleissa, eri uimarannoilla, pukuhuoneissa ja saunoissa, joiden hämärässä selluliitin tutkiminen tosin on hivenen epätarkkaa. Yhden kesän mittaisen selluliittitutkimukseni perusteella voin sanoa, että se  on yksi naisten turhimmista murheista. Se on vähän kuin murehtisi sitä, että voi voi kun mulla on tämä pikku pää täällä hartioiden välissä.

Selluliittia on nimittäin kaikilla. Selluliittia on urheilijanaisilla, laihoilla naisilla, pulskilla naisilla, eri näköisissä reisissä, pakaroissa ja joskus myös mahassa. Selluliittia oli myös 25-vuotiaalla jumalattarella, joka juoksi USA:n nuorten maajoukkueessa pikamatkoja. Jotkut väittävät, että 98 prosentilla yli teini-ikäisistä naisista on sitä, toiset, että yli 90 prosentilla. He, joiden selluliitti ei näy, ovat paksunahkaisia kuin norsut. Tämän kaiken takia selluliitin vastainen taistelu on täydellistä ajanhukkaa – kuka haluaa vakavissaan käydä kisaa norsun kanssa peräpään sileydestä?

Selluliitista on tehty yksi naiseuden perus – ellei suorastaan peräsynneistä, joita naisen pitää yrittää epätoivoisesti lakaista maton alle. Kun ensin on kokeilu tulokseton kuivaharjaus, käyty sen päälle yhtä tuloksettomissa kauneussalonkien tarjoamissa kalliissa selluliittihoidoissa, juotu ja syöty selluliittia estävästi ja lyhennetty sillä tavalla elämää, jää viimeiseksi vaihtoehdoksi enää selluliitin verhoaminen. Selluliittiverhojen naurettavin muoto ovat sarongit, joita mukamas käytetään bikinin päällä tyylisyistä, vaikka niillä vain hunnutetaan luonnon kasvattamaa appelsiini-ihoa. Hävettää. Me mukamas länsimaiset naiset paheksumme uskontonsa takia hunnutettuja naisia, vaikka olemme itse valmiita verhoamaan peräpäämme vain sen takia, ettei se näytä samalta kuin Gisele Bundschenin pylly photoshopatuissa kuvissaan. Giselelläkin on muuten takuulla selluliittia.

Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta se on elämä, joka aiheuttaa selluliitin. Me tulemme naisiksi, rakastumme, eroamme, syömme hyvin, juomme hyvin, juhlimme, itkemme, elämme arkea, roikumme ruuhkavuosissa – joka tapauksessa elämme. Elämän jäljet näkyvät meissä ihona, jossa on virheitä. Siinä ihossa on aknearpia, kraatereita, luomia, karvoja ja selluliittia.

Koska selluliitti on todistus siitä, että hauskaa on pidetty, sitä pitäisi ylistää eikä yrittää pestä pois juuriharjalla. Selluliitti ansaitsee tulla näkyviin liian pienistä sortseista, mahoista, käsivarsista ja rintsikoiden olkainten alta. Jos nainen on kantanut lapsia, valvonut öitä ja ruokkinut heitä rinnoillaan, maailman pitäisi nähdä selluliitti samanlaisena ruusukkeena kuin mitä koirille jaetaan koiranäyttelyssä. Tai vaikka ei olisi kiehuttanut elämäänsä juuri niissä liemissä, jokaisella meillä on oma elämän sotamme joka tapauksessa. Selluliitti on elämän lahja naiselle ja nainen on lahja elämälle.

Me naiset teemme selluliitista itsellemme rajoitteen ja kärsimyksen. Me kuvittelemme, että emme kelpaa muille, jos meidän reitemme ja persuksemme ovat epätasaiset. Tätä samaa mantraa hokevat menestyvät tohtorinaiset tai kotona menestyvät kotiäidit, mikä on varsin järkyttävä kuva siitä, miten heikoissa kantimissa on naisen itsetunto. Me varomme kuntosalien pukuhuoneissa näyttämästä paljasta pintaa muille naisille ja pyrimme seksiin pimeässä tilassa. Tosiasiassa miehiä ei voisi muuten vähempää kiinnostaa selluliitti siinä kohtaa kun ollaan pääsemässä toteuttamaan rakkauden hekumaa.

Miehilläkin on selluliittia, mutta miehet eivät edes lähtökohtaisesti tiedä, mitä selluliitti on. He katsovat mieluummin lätkää, automainoksia tai rautakaupan valikoimaa, eivätkä pakaran alaosaa tai reiden ulko-osaa. Miesten lihomisen ja laihtumisen tuomat raskausarvet sekä roikkuvat miestissit eivät herätä kantajassaan juuri huomiota ennen kuin viimeksi mainitut ohittavat kuppikoossa oman emännän varustuksen. Jostain syystä en mitenkään pysty kuvittelemaan miestä harjaamassa miestissejään juuriharjalla.

Selluliitti on ja johtuu siitä, että olemme naisia ja meillä on naisten hormonitoiminta. Se johtuu perimästä ja sen kehitystä voi kiihdyttää syömällä paljon sokereita ja rasvoja sekä vähän kuituja. Kireät vaatteet kuulemma aiheuttavat selluliittia kuin myös istuminen ja seisominen aloillaan sekä tupakointi. Mikä tärkeintä, selluliitilta ei säästy kukaan kuin vasta haudassa ja on se sääli, jos sinne asti pitää mennä henkinen tunika muhkuroiden verhona.

Julkaistu Annassa 4.9.2014

PS. Kaikki selluliittiset naiset saavat tilata Huonon Äidin Kaupasta ihania asioita erikoishintaan, tsekkaa täältä!!

— Huono Äiti

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

7 vastausta artikkeliin “Selluliitti on ja so what?!”

  • Memi sanoo:

    Selluliitti (oma tai muiden) ei kiinnosta, mutta raskausarpia vastaan olen julistanut täyden sodan. Jos ihotyyppi suo ja painoa kertyy odotusaikana kohtuullisesti ja jaksaa vatsaa kuoria ja öljytä, arpia nolla. Onneksi. Mun silmiin niistä ei tule ”taistelun jälkiä” tai ”ihania muistoja” tai mitään vastaavaa itsepetoksellista selittelyä ikinä.

  • Hanna-Leena sanoo:

    22 vuotta olen taistellut selluliittiä vastaan. Viime viikolla lopetin. Tajusin, että kun kotona ottaa housut pois, aina on joku silittämässä. Taapero on valtavan ihastunut kinkkukankkuihin, koululainen läiskäisee lautasille kaverillisesti ja miehelläkin suu muikistuu. Sitä paitsi on kiva, kun on piknikillä pehmusteet mukana.

  • Lyra sanoo:

    Just näin ja erittäin samaa mieltä! 😀

  • Se Insinööri sanoo:

    Mmm…rouva kukkamaalla kuopimasssa (selluliittinen?) pehmeön pyöreä peppu pystyssä. Vähintään nipistys, taputus ohikulkeissa ja joskus jos lapset ei ole kotona, saa pikakyydin luolamiestyyliin olkapäällä kannettuna kämpän makuutiloihin…

  • Maarit Salla sanoo:

    Selluliitti on luojan(kukasesittenlieneekää) hoitama homma naisille, jotta olisimme penmeitä ja lämpimiä. Toinen asian on, jotta ne ihanat hormoonit saisivat jalustaa minne asettua meitä ihanuuksia ohjaamaan 😀 Ei me oltaisi ihanan pehmeitä ja muodokkaita ilman selluliittiä, me oltaisiin kaikki miehiä

  • Helkky sanoo:

    Amen!

  • Suvi sanoo:

    Juuri näin! Ihanaa, että annetaan kenkää tälle hiton selluliitin parjaukselle! Iloitaan itsestämme, juuri sellaisina kuin olemme! 😀