Onko äitisi yksin, vaatii huomiota, elää sinun kauttasi ja sinun elämääsi? Et ole yksin. Tämä on ilmiö, joka kasvaa kasvamistaan. Lue Väestöliiton Heli Vaarasen loistava kirjoitus aiheesta täältä:

— Huono Äiti

Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

3 vastausta artikkeliin “Onko äitisi aikuisen elämäsi riippakivi?”

  • Äiti se olen minäkin sanoo:

    Minä olen yksin ja pelkään sitä aikaa, kunnes lapseni muuttaa omilleen. Sitten jään YKSIN vaikka eläimiä on ettei nyt ypöyksin täydy olla.
    Enkä häpeä tunnetta yhtään eikä todellakaan ole tarve etsiä mitä tahansa hyypiötä tähän vaivoiksi vain siksi, ettei tarvitse olla yksin.
    MUTTA en elä lapseni kautta enkä lapseni kautta, olen tarvittaessa paikalla tukien ja ohjaten sopivasti eteenpäin elämässä. Olen läsnä.
    Tiedän ettei lapseni hylkää ja välit on tiiviit ja läheiset, mutta silti pelkään yksinäisyyttä.

  • Ansa sanoo:

    Äitini persoonallisuushäiriön tunnistaminen, tunnustaminen ja viimein vuosien jälkeen hänestä irtipäästäminen ovat olleet elämäni kipeimmät asiat… Vain niiden avulla sain oman tilan jossa pystyn olemaan omana itsenäni ja suurilta osin rauhassa. Elämään täysipainoista elämää ja olemaan läsnä lapsilleni.
    Toivon voimia kaikille saman asian kanssa kamppaileville.

    • Huono Äiti sanoo:

      Voimia todellakin kaikille, jotka joutuvat tajuamaan sen, ettei se pyhä äiti olekaan aina toimissaan juuri se pyhä äiti.