Nainen ja hormonit miehen silmin
”Naisella on mieheen nähden yksi lyömätön etu. Hän voi perustella lähes minkä tahansa purkauksen hormonitoimintaansa liittyvänä häiriönä. Olen usein ihmetellyt, että jopa seuranhakupalstoilla naiset ylpeilevät sillä, että heillä on kiivas temperamentti. Oletteko koskaan kohdanneet miehen, joka ylpeilisi samalla asialla? Viime aikoina on jopa tullut viestejä, että nuoret tytöt ovat usein väkivaltaisempia kuin pojat. Johtuuko se kaikki tosiaankin hormoneista?, kysyy mies:
Olen kuullut muutamilta naisilta, että he ovat kokeneet e-pillereiden vaikuttaneen negatiivisesti heidän käytökseensä. Olematta nyt mikään lääkäri, se voisi selittää osan siitä että nuoret tytöt ovat entistä aggressiivisempia. Eikös e-pillereiden käyttö ole heidän keskuudessaan aika yleistä ja entistä nuorempana?
Näin miehenä pistän kyllä hieman kampoihin naisten hormoniselitykselle. Olen huomannut, että varsin suuri osa käytöksestä on kytköksissä itsetuntoon. Eräällä ystävälläni oli kumppani, joka oli toiminut mannekiininakin. Mies oli hänelle uskollinen, mutta nainen sai jatkuvia raivonpuuskia. Hän oli sairaalloisen mustasukkainen. Jos mies vähänkään näki jossakin paljasta pintaa, oli se televisiossa, kadulla tai uimarannalla, nainen huomautti siitä hänelle. Ennätys olivat eräät isot uudenvuodenjuhlat, jossa tämä nainen sanoi happamasti: ”Nyt tiedän miksi halusit tänne. Täällä on niin paljon naisia avokaulaisissa iltapuvuissa, että halusit tulla tiirailemaan niitä”.
Jotkut saattavat muistaa jutun miehestä, joka päätti kerrankin kotiin tullessaan hakea kukkia vaimolle. Kun hän ojensi ne kotona, niin alkoi keskustelu: ”Miksi sinä juuri nyt päätit tuoda nämä kukat? No ihan vaan ajattelin kun olivat tarjouksessakin. Siis minä olen vain tarjouskukkien arvoinen sinun mielestäsi?” Keskustelu jatkui siihen pisteeseen, että mies tajusi tehneensä virheen. Ei olisi kannattanut ostaa kukkia.
Miehille opetetaan jo lapsesta, että naisia on opittava ymmärtämään. Emmehän me opi, mutta voimme kehittyä. Itsekin sanon pojalleni aina silloin tällöin, kun hänen pikkusiskonsa ryhtyy hankalaksi, että muista poikani, aikuisena naisia pitää ymmärtää vielä enemmän. Poikani on jo oppinut nauramaan tälle sarkasmille. Ja hän nauraa myös koulun tyttöjen käytökselle, vaikka on vasta viidennellä luokalla.
Olen pohtinut sitä, että opetetaanko meitä miehiä liian ritarillisiksi? Naisille on tarjottu yhä enemmän tasa-arvoa, mutta samalla he saavat pitää kiinni vanhojen asenteiden tuomista eduista. Äidin arvosteleminen on tabu, vaikka äiti käyttäytyisikin huonosti. Näin olen itsekin opettanut lapselleni. Ja juuri äskettäin kuulin eräästä aikuisesta miehestä, joka oli vienyt tämän äärimmilleen. Vaikka hän ei enää asunut kotona, hän juoksi äksyilevän isoäitinsä pillin mukaan. Jopa niin paljon, että oma parisuhde kärsi.
Olisi pieni pyyntö teille naiset. Voitaisiinko aloittaa keskustelua siitä, mikä on soveliasta käytöstä naisilta ja mikä ei. Ja kyllä minä haluaisin päästä teidän päänne sisään paremmin. Onko olemassa vaikkapa jotakin kalenteria, jonka avulla voidaan arvioida miten ja milloin teille voi puhua mistäkin asiasta? Kun minä niin toivoisin, että teillä olisi mukavaa minun kanssani.”
Tätä mieltä on Looginen Mies
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 18 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Sinä se tajua naisista hölkäsen pölöystäkään…
Hormoneilla, Darwinilla ja vastaansanomattomalla biologialla miehet selittävät pettämistä, puhumattomuutta, mustasukkaisuutta, väkivaltaisuutta, kotitöiden tekemättä jättämistä ja sen sellaista, joten jos nainen muuttuu samojen asioiden takia kerran kuussa hirviöksi, niin tasoissa ollaan. Ai mitä että? Yleistän nyt ilkeästi? Ei yhtään sen enempää kuin aloitusviestikään.
Ensinnäkin nuo hormoneista johtuvat mielialanvaihtelut ovat ihan totta siinä missä vaikka hormoneista johtuvat migreenikin. Ne voivat johtua e-pillereistä tai olla johtumatta. Ja miksikö sitä puretaan kotona ja mieheen? No, yleensä ihmisten ilmoilla liikuttaessa sitä joutuu väkisinkin hillitsemään itseään vaikka kuinka sapettaisi, joten kotona voi olla astia täynnä ja olohuoneen lattialle jäänyt likainen sukka saa valumaan yli.
Toisaalta oman kokemuksen mukaan moni mies ihan itse ylläpitää tiettyä ”hormonimyyttiä”. Kun nainen on ns. hankala, on niin helppo sanoa että joo, varmaan taas se aika kuusta, vaikkei olisikaan. Tällaista kun äijäporukassa kuuntelee, varmasti tulee sellainen mielikuva, että naiset ovat kokopäiväisiä hormonihirviöitä kun ei naiskollega suostunut keittämään kahvia. Siitä on lyhyt matka siihen, että naisilta suorastaan odotetaan tällaista käytöstä…
Amen to this! 🙂
Yhtä vähän/paljon hulluja me kaikki ollaan, sukupuolesta riippumatta.Piste. Ei jaksais aina näitä miehet vastaan naiset ja päinvastoin :p
Olen nainen, ja en todellakaan ylpeile hormooni häiriöistä! Se on oikeasti ollut tuhoisaa parisuhteessa, kun kerran kk kaikki menee päin p..tä. Mies on joutunut koville. Naisten pitäisi tunnistaa tämä, ja oppia käyttäytymään! Naisten käytös on nykyään mielestäni muutenkin törkeää, komentelua, passuuttamista, diivailua. Häpeän monesti kanssa sisariani. Kukaan ei ole täydellinen, ei mies eikä nainen. Mutta käytöstavat voi silti omata.
Pisti silmään tuo:” poikani on jo oppinut nauramaan tälle sarkasmille”…hyvin olet saanut poikasi jo aivopestyä…
Tunnistan itseni heti, jos puhutaan hormooneista johtuvista mielialanvaihteuluista. Aloitin e-pillerien käytön todella nuorena (13v), ja näillä hoidettiin aknea. Teini-ikä oli todella raastava koko perheelle, eikä kukaan osannut yhdistää käytöstäni pillereihin. Aikuisiällä näin lasten saamisen jälkeen olen jättänyt hormonaaliset valmisteet kokonaan pois, mutta silti kuukautiskierron tuomat mielialanvaihtelut on voimakkaita, niin että jopa itse ihmettelen itseäni. En jaksa uskoa, että kukaan nainen nauttii hormoonihirviönä olemisesta, koska usein he tiedostavat tämän itsekkin ja vetoavat hormooneihin, koska yleensä ne tuppaa pistää nupin sekaisin, eikä pidä unohtaa sitä, että ennen naisia suljettiin hullujen huoneelle pms-oireiden vuoksi ja heidät leimattiin hulluiksi. Hulluja kait sitten olemme, ken tietää.. siltä se ainakin välillä tuntuu! 😀
Ei me olla hulluja vaan ihania!!
Itse nyt viimeisilläni raskaana olen sitä mieltä, että naisen normaali hormonitoiminta ei ole MITÄÄN verrattuna tähän myllerrykseen. Tosin tiedän olevani poikkeus, koska minusta aikanaan e-pillerit lähinnä toivat esiin seksihullun ja useimmat kärsivät haluttomuudesta samojen hormonien takia… Tämä jos joku kuvaa kuinka laaja skaala naisia on.
Mutta enpä minä muutenkaan laittaisi miestä kauppaan keskellä yötä jonkin mieliteon vuoksi. Enemmänkin ajattelen, että hormonit ovat hyvä syy antaa periksi omille mieliteoille, ehkä myös vähän pompottaa miestä. Itse näen että se on lähinnä ilkeää.
Omaa temperamenttiani hormonit eivät määritä, joten ehkä siksi eniten inhoan sitä, jos kaikki naisten luonneviat laitetaan ”hormonien piikkiin”. Ja kyllä, minusta löytyy tulisuutta ja lyhyt pinna ja kaikkia muita ns. ärsyttäviä naisellisia ominaisuuksia, mutta myös tarpeeksi itsetuntoa olla rakastettu ja nauttia kukista silloin kun niitä saan.
Oi kyllä ymmärrän täysin kuinka rasittavaa on olla hormonikiukkuisen naisen seurassa. Vaikka olen nainen, niin minulla on myös äiti ja sisko sekä naispuolisia ystäviä, eli olen joutunut myös ”ulkopuolisen” rooliin seuraamaan kiukkuisia ämmiä. 😀
Se vaan nyt on ihan oikeasti niin, että nainen ei voi hormoneista johtuville mielialavaihteluille mitään, ellei ne johdu pillereistä tms hormonaalisesta lääkityksestä, jolloin merkin vaihto tai käytön lopettaminen saattaa auttaa. Joskus jos kyse on terveydellisiin syihin liittyvästä lääkityksestä ei sekään ole vaihtoehto.
Myös pillerittömät naiset kärsivät luonnollisesta hormonivaihteluista. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Itse olen oikeasti TODELLA huonotuulinen kuukausittain muutamia päiviä, mikä toistuu ihan normaalina ja melko kellontarkasti joka kuukausi. En enää käytä hormonaalista ehkäisyä, eli nyt kyse on luonnollisista naiseuteen kuuluvista ”ihanuuksista”. Kahdessa raskaudessani tuli myös kausia, jolloin olin kuin persuksiin ammuttu karhu.
Itselläni eräät e-pillerit aiheutti järkyttäviä itkukohtauksia, toiset raivoa. Lopulta löytyi sopivin vaihtoehto mielialojen kannalta, mutta hintana oli seksihalujen lasku… no totesin että tämä nainen pärjää ilmankin kun löytyi mies joka ei kammoa kondomin käyttöä pitkässä suhteessa. Usein pillereitä/muuta hormonaalista ehkäisyä hankitaan pitkässä suhteessa miehen vuoksi, koska moni mies kokee kumin jotenkin hankalana/tuntoherkkyyttä vähentävänä ym että siinä voi sitten kukin pari (ja mies ihan keskenäänkin!) miettiä kuinka paljon kiukkua tai muita sivuoireita jaksaa kestää.
No, joka tapauksessa pointti oli että eipä se ainakaan itselleni naisena kiva ole olla pahalla päällä. Miehilläkin on joskus pahoja päiviä ja varmasti siis kokemusta myös huonotuulisuudesta. Erona vain on, että naisilla se toistuu ja jatkuu kuukausittain ja ilman ”syytä”. Voin kertoa että ärsyttävää se on itsellekin kun muuten olisi vaikka kuinka kiva päivä, ja vaikka niitä kukkiakin saisi, ja kuitenkin räiskyy ja tiuskii muille. Ja se ärsyttää vielä lisää ja kierrokset senkun kasvaa! Joillain naisilla ei välttämättä ole kiukkupäiviä vaan ne voi olla enemmänkin masennuspäiviä kun itsettää ja kaikki on kamalaa. Että sekin kyllä vaihtelee. Tiedä sitten kumpi on rankempaa läheisille.
Hieman meinasi kuohahtaa, kun luin kirjoituksen… Mutta vain siksi että tässä maalataan kuvaa siitä että kaikki naiset käyttäytyy näin. Ei todellakaan pidä paikkansa. Vaikkakin lähipiirissä näitä kiukuttelevia naisia on, mutta niin on miehiäkin. Miehet ei vaan tietenkään voi laittaa asioita hormonien piikkiin.
Itselle ei minkäänlaiset hormoonivalmisteet sovi. Nuorempana käytin vuosikausia e-pillereitä ja lasten jälkeen oli hormoonikierukkakin ilman mitään ongelmia… Mutta sitten kun useamman vuoden välin jälkeen yritin aloittaa hormooni ehkäisyn meni pää aivan sekaisin. Itkin ja kiukuttelin ja raivostuin pienistä. Onneksi tajusin nopeasti mikä mullistukset aiheutti ja lopetin hormoonien käytön. Se vaan ei tietenkään kaikille miehille sovi, että ainoa ehkäisykeino on sitten kondomi…
Kauhulla odotan sitä hetkeä kun pitää suunnitella jotain hormoonikorvaushoitoa.
Kyllä e-pillerit ja hormonitoiminta tekevät naisista kiivaita. Toinen syy meidän kiukunpuuskiin ovat yksinkertaisesti miehet, jotka pettävät. Tai jos eivät petä, niin pihtaavat ja katsovat mieluummin lätkää kuin temperamenttista naistaan. Tai miehet, jotka eivät puhu. Tai jos puhuvat, niin puhuvat typeryyksiä 😀
Jos kiinnostaa, niin tiedoksi että löytyy meitä rauhallisesti käyttäytyviäkin naisia. Olen hyvin naisellinen ja rakastan naiseutta ilman tyhjäpäisyyttä tai teatraalista hormoneihin vetoamista. Kaikki mulla on lääkitys kohdillaan? Ehkäisy kunnossa ilman tunnevuoristorataa. Ja sinkkukin tällä hetkellä.
Eli vastaukset tämän lehden konttoriin 😉
Hyvä kirjoitus ja ymmärrän kyllä pointin. En itsekään naisena hyväksy sitä että kaikki laitetaan hormonien piikkiin, käyttäytyipä sitten kuinka ”hullusti” tai epäreilusti tahansa. Mutta huom! Eiväthän kuitenkaan kaikki naiset niin teekään, vai mitä? Varmasti ääripäitä löytyy, mutta niinhän aina ja kaikessa, vai mitä.
Mitä tulee tuohon kuukautistenaikaiseen hormonimyrskyyn, niin ei se kuitenkaan ole myöskään mitään puppua. Se aivan oikeasti laittaa naisen herkille ja tuo välillä aivan kummallisia tuntemuksia ja itkuisuuden mille ei ole välttämättä mitään järkevää syytä. Usko pois, ei se ole meistäkään kivaa. Ei ole kivaa olla yhtäkkiä surullinen tai stressaantunut kaikesta, varsinkaan vain sen takia että nyt on se aika kuusta.
Olen kuitenkin sitä mieltä että viime kädessä jokainen meistä on vastuussa omasta käytöksestään, eikä koskaan saisi toista talloa tai musertaa sen takia että itsellä on paha olla. Olipa kyse vain ohimenevästä menkkojen aiheuttamasta olosta tai sitten jostain isommasta.
Itselläni oli nuorempana e-pillerit käytössä, ja tulin kyllä kaikin puolin todella huonovointiseksi niistä. Eivät sopineet ollenkaan enkä varmasti suosittele kellekään. Muutama vuosi myöhemmin tämä kyseinen merkki poistettiin markkinoilta, oli tullut liikaa haittavaikutuksia liian monelle…
Joka tapauksessa, olemme kaikki erilaisia. Itse esimerkiksi olen aina ollut suhteissa joissa se mies on aggressiivisempi ja äkkipikaisempi osapuoli. Minulla olisi siis hyvin erilainen tarina kerrottavanani, verrattuna tuohon Loogisen Miehen tarinaan. En mitään muuta haluaisikaan kuin olla jonkin rauhallisen tyypin kanssa ja elää rauhallista ja mukavaa elämää ilman pelkoa. Ehkä sitten joku päivä.
Nyt on ihan pakko kirjottaa. Itselläni sama ongelma e-pillerien kanssa. Auttoi kun voihdoin pillerit renkaaseen. Hormooneja on vähemmän ja erittyvät tasaisemmin. Ihan vaan vinkkinä.
Hei Looginen Mies!
Joiltain osin tunnistin itseni teksistäsi. Vasta viime viikolla oma mieheni sanoi minulle tuohtuneesti, että ”sun mielialat vaihtelee, mee lääkäriin!”. Mitä minä siihen saatoin sanoa? Omasta mielestäni olin pysynyt hyvinkin vakaana sinä päivänä. Lääkäri ei voi minun mielialojen vaihteluilleni yhtään tämän enempää, ellen sitten päätä lopettaa pillereiden syömistä. Syön pillereitä sairauden hoitoon ja jos lopetan ne, kärsin erittäin voimakkaista kivuista, joten se ei ole vaihtoehto. Olen kokeillut useita pillerimerkkejä ja kuten miehellenikin huomautin, edellisiä pillereitä syödessä olin vielä pahempi. Silloin saatoin purskahtaa itkuun töissä, koska leimasin epähuomiossa postikoneella kirjeen väärin.
Mieheni sanat ja tämä kirjoitus ovat saaneet minut miettimään käytöstäni ja e-pillereiden vaikutusta siihen. Ensimmäisenä minun on pakko puolustaa omia raivokohtauksiani sillä siinä vaiheessa kun se iskee, raivo ja epätoivo ja kaikki muut siihen liittyvät tunteet ovat aitoja, vaikkei niihin itsekään keksisi järjellistä syytä. Voin vasta jälkeenpäin ajatella tilannetta ja omia tunteitani ja niiden syitä. Toiseksi en usko, että kukaan nainen haluaa olla lähtökohtaisesti inhottava ja vaikea, vaikka temperamenttia löytyisikin.
Muuten olen kanssasi samaa mieltä, että ehkä me joskus laitamme asioita turhan helposti hormonien piikkiin, mutta sanon sen, että niin tekevät miehetkin. Oma kokemukseni on, että joskus jos on oikeasti pahoittanut mielensä jostain, miehen on helppo vain kysyä, että ”onko sulla menkat?”, ja kuitata kaikki sillä. Ei se niitä raivokohtauksia ainakaan paranna, vaikka totta olisikin.
En osaa antaa sinulle neuvoja, miten oppisit ymmärtämään meitä naisia paremmin, koska aina me emme itsekään ymmärrä itseämme. Turhanpäiväinen kiukuttelu ei ole koskaan okei, oli syy mikä tahansa ja itse pyrin pyytämään anteeksi kun huomaan, että olen taas suuttunut turhaan tai ilman syytä. En voi sanoa kaikkien maailman naisten puolesta, mutta itse en ainakaan erityisemmin nauti kiukuttelusta ja huonosta tuulesta.
Toivon sinulle jaksamista oman elämäsi naisten kanssa ja omalle miehelleni samaa minun kanssani. En tiedä saitko minkäänlaista vastausta kysymyksiisi, mutta ainakin yhdenlaisen näkökulman, joka toivottavasti ainakin hieman avaa sinulle maailmaa, jossa naiset joutuvat elämään. Se on kuitenkin valitettavan totta, että ne hormonit pyörittävät jokaisen naisen elämää enemmän tai vähemmän, söi hän niitä tai ei.
Hyvä Looginen Mies. Puhut asiaa. Hormonihirviökäytöstä tai huonosta itsetunnosta kumpuavaa käytöstä on helppo selittää ”temperamentilla”, mutta ei se todellakaan oikeuta naisia käyttäytymään miten vaan.