Ihminen ei synny pahaksi tappajaksi piruuttaan. Väkivaltaisen ihmisen sisällä on väkivaltaa kokenut tai nähnyt pieni lapsi:

Vauvaiän ja varhaisvaiheiden puutteet vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Psykologian professori Kirsti Lagerspetz kiteytti useiden tutkimusten pohjalta viisi lapsuusajan tekijää, joita löytyi väkivaltaisesti käyttäytyvien taustalta:

1. Lapsi on itse joutunut toisten aggressiivisuuden tai väkivallan kohteeksi.

2. Hän on nähnyt muiden ihmisten, erityisesti läheisten ja hänelle merkityksellisten ihmisten käyttäytyvän aggressiivisesti tai väkivaltaisesti.

3. Hänellä ei ole ollut lähiympäristössä samastumiskohteina ja sosiaalisen oppimisen malleina aikuisia, jotka ratkaisevat ristiriitatilanteita harkitusti.

4. Hänen omaa aggressiivisuuttaan ei ole kontrolloitu ja ohjattu ilman väkivaltaa, kuritusta tms. väkivallattomaan konfliktinratkaisuun.

5. Näiltä lapsilta on puuttunut lämpöä ja empatiaa sekä riittävän turvallisia kiintymyssuhteita.

Tutkimusten mukaan väkivaltaa kokenut lapsi on kaksi kertaa todennäköisemmin aikuisena väkivallan tekijä kuin verrokki kertoo Jaana Haapasalo, kriminologian dosentti.

Lapsi elää Suomessa väkivallan täyteisessä maailmassa, jossa siltä ei voi suojautua ja se muuttuu koko ajan arkipäiväisemmäksi. Ajatellaanpa tämän päivän (15.1.15)  iltapäivälehtien kansia: ”Poliisin rynnäkkö taltutti epäillyn kirvessurmaajan (IS) ” ”Valtava operaatio, poliisi käytti asetta – kahdesta taposta epäilty kiinni (IL)”.

”Miksi aikuinen ihminen kohtelee lasta/lastaan huonosti” kysymykseen on olemassa vastaus; häntä itseään on kohdeltu kaltoin lapsena.

Tämä kaltoin kohtelu on aihepiirinä hyvin laaja, se ei koske pelkästään suoranaista fyysistä ja henkistä kaltoin kohtelua vaan se pitää sisällään myös paljon hienovaraisempia mekanismeja.

Vanhempi voi olla poissa lapsen elämästä, vaikka olisi läsnä: vanhempien työ, sairaudet, talous- ja parisuhdehuolet ja omat traumat loitontavat optimaalisesta suhteessa lapseen. Lasten, nuorten  ja aikuisten mielenterveyden ongelmien taustalla näkyy usein sama asia: perheessä ei näy mitään poikkeamia ulospäin, mutta lähempi tarkastelu tuo esille lapsen elämän karikot.

Eihän toki kukaan vanhempi halua antaa lapselleen huonoja lähtökohtia, mutta hänellä on omasta historiastaan johtuva ”sielun sokeus”, joka estää häntä näkemästä lasta.  Kuinka moni suomalainen hyväksyikään lapsen ruumiillisen kurituksen?

Tiettyjen olosuhteiden toteutuessa hauraan ja vahingoittuneen persoonallisuuden sekä sisäisessä ja ulkoisessa maailmassa yhtąikaa, on mahdollista että ihminen tekee hirvittäviä tekoja.

Suomalainen tutkija Jaana Haapasalo on todennut, että lapseen kohdistuva fyysinen, psykologinen ja seksuaalinen väkivalta ja laiminlyönti voivat johtaa ylisukupolviseen väkivallan kierteeseen. Yli 80 % prosenttia rikollisista ja väkivallantekijöistä ovat kokeneet vakavia traumoja lapsuudessaan. Lääketiede ei enää keskustele siitä, vaikuttavatko varhaiset kokemukset aivotoimintaan, vaan he erittelevät sitä, mihin, kuinka laajasti tai miten pitkäkestoisia vaikutukset ovat. Aikuisen voi olla vaikea ymmärtää, että jo suhteellisen pieneltä tuntuva paniikkiahdistus voi lapselle tallentua traumamuistoksi.

Tässä artikkelissa on käytetty lähteenä psykoterapeutti Hannu T. Ojan lopputyötä ”Nuoren tuhoavuudesta.”

Äiti, kolahtiko tämä artikkeli sinuun? Täältä löydät erittäin luetun artikkelin ”Raivoava nainen – miten sinua on kohdeltu pienenä?.

 

— Huono Äiti

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Yksi vastaus artikkeliin “Miten väkivaltaiseksi tullaan?”

  • Mataleena sanoo:

    Saan raivokohtauksen jos en pääse istumaan penkille kun on huonot jalat.Olen 66 v. reumaatikko tai jos en pääse invalidivessaan ärrällä kun on kassikin mukana.Eikö lepo ja luonnolliset tarpeet ole sivistysvaltiossa sallittuja?Kyllä suomalaiset ovat metsäläisiä!