”Kävin kampaajalla. Kyseessä ei ollut mikään nips-nips-tasoitus, vaan hiuksia leikattiin ihan reilusti. Parisenkymmentä senttiä lähti, siten että pitkistä hiuksista tuli lyhyt polkka. Viisivuotias poikani totesi heti minut nähtyään ”Äiti sun tukka on leikattu!”, vaikka minulla oli pipo syvällä päässä.
Illalla kotona mies ei kommentoinut mitenkään, eikä sanonut seuraavanakaan päivänä asiasta mitään. Kolmantena päivänä oli pakko kysyä että etkö sä ihan oikeesti oo huomannu että mun tukkaa on leikattu!! -”Aaaaai no kyllä mä nyt huomaan ku sä sanoit”, ja vielä:

”No mut toihan on varmaan tosi… kätevä.”
WHAAAAAAT!!!!
”No joo, tähän on jo totuttu, että sikäli ei mitään uutta tai outoa tässä. Ei se ole ikinä huomannut uusia vaatteita tai verhojen ja mattojen vaihtumista, tai sitäkään kun maalasin ison ruskean ruokapöytämme turkoosiksi.

Haluaisin tietää onko tämä yleistä, vai lieneekö kyseessä poikkeusyksilö? Tiedän toki että miesten on vaikeaa tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa (esim. syödä purkkaa ja kävellä), mutta ilmeisesti niiltä voi näkökykykin heiketä jos ne vaikka puhuu samalla.

Mietin että huomaisiko se jos kirjottaisin tussilla otsaani ”Haista v***u”, mutta ikävä kyllä en voi sitä enää toteuttaa kun vanhempi lapsi osaa jo lukea.”

Tämän riemastuttavan viestin lähetti Huonon Äidin lukija Melkein Huono -lomakkeella ja saa siitä hyvästä vähintään kirjan tai ainakin pullakahvit. Sana on vapaa, siskot ja veljet!

 

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti

Artikkelissa on 35 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

35 vastausta artikkeliin “Miehet. Ei kai tarvitse sanoa enempää?”

  • Näin meillä... sanoo:

    Saat kaiken tukeni, puolentoista vuoden seurustelun jälkeen poikaystäväni kysyi että ”koska sä olet toiset korvikset ottanu?” Ööh… Joskus noin neljä tai viis vuotta sitten… En sitten huomauttanu mitään herran näöstä 😀