Kasvatatko sinäkin kodissasi pikku luuseria eli poikaa?
Hyvät lukiot ovat muuttumassa tyttökouluiksi, kertoi Hesari tänään. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että poikien yläasteen keskiarvolla ei ole hyviin lukioihin asiaa. Ketään ei hyödytä se, että toisesta sukupuolesta tulee se huonompi sukupuoli.
Poikien koulunkäynti on kaiken kaikkiaan kriisissä. Pojat viihtyvät koulussa huonommin kuin tytöt, oppivat huonommin kuin tytöt ja pääsevät jatko-opintoihin huonommin kuin tytöt.
Pojat ovat villejä, pojat ovat äänekkäitä, pojat ovat eläväisiä ja joskus pojat ovat hiljaisia hiiriä. Joka tapauksessa poikien tavassa olla poikia on ristiriita siihen nähden, miten koulu haluaa oppilaiden olevan.
Kysyimme Huonon seuraajilta taannoin, millaista palautetta heidän tyttönsä ja poikansa saavat koulusta. Toteutimme kyselyn Typeform-kyselynä ja siihen vastasi 342 henkilöä. Vastauksista kävi ilmi, että pojat saavat koulussa suhteellisesti kolminkertaisen määrän huonoa palautetta tyttöihin verrattuna. Vastaavasti tytöt saavat lähes kaksinkertaisen määrän positiivista palautetta poikiin verrattuna. Poikien oleminen ei taida siis olla koulukelpoista.
Kyselyn mukaan 14% tytöistä saa koulusta voittopuolisesti negatiivista palautetta. Vastaavasti 45% pojista saa koulusta voittopuolisesti negatiivista palautetta. Kyselyn vastausten mukaan 46,5% tytöistä saa yleisimmin positivista palautta kun voittopuolisesti positiivista palautetta saavien poikien osuus oli 26%. Tytöistä 39,5% ei saanut juuri mitään palautetta tai palaute oli tasaisesti hyvää ja huonoa, pojista vastaavasti 29% ei saanut juuri mitään palautetta tai palaute oli yhtä paljon hyvää tai huonoa.
Epätieteellistä kyselyä sivuaa tutkimustieto, jolla saattaa olla tekemista poikien koulutilanteen kanssa eli tutkimus lapsen temperamentin vaikutuksesta hänen saamaansa arviointiin. Koululaisten temperamenttitutkimuksessa kävi ilmi, että yhteiskunnassa yleisesti arvostetut temperamenttipiirteet kuten iloisuus, mukautuvaisuus, joustavuus ja hyväntuulisuus hyödyntävät tyttöjä ja näkyvät tyttöjen parempina arvosanoina. Koulu palkitsee tyttöjen kouluun sopivan käytöksen.
Pojat kärsivät oppimisvaikeuksista useammin kuin tytöt ja oppimisen vaikeudet periytyvät perheissä enemmän pojille kuin tytöille. Pojat kokevat murrosiässä tyttöjä paljon suuremman psyykkisen taantuman ja poikien aivot kypsyvät jopa kaksi vuotta tyttöjen aivojen jäljessä. Lukioissa alle puolet opiskelijoista on poikia ja yliopistoihin pääsee enemmän tyttöjä kuin poikia.
Koulupudokkaat ovat päänsääntöisesti poikia.
Äkkiä voisi ajatella, että ähäkutti, nytpäs naiset saavat vihdoin ylivallan kaiken alakynnessä vietettyjen vuosien jälkeen. Itse en usko, että näin räikeä sukupuolten epätasa-arvo hyödyttää edes sitä sukupuolta, joka nyt täyttää ne ”parhaat” lukiot.
T. Huono Äiti, molempien sukupuolten ( usein varsin epäonnistunut ) kasvattaja
— Huono Äiti
Artikkelissa on 20 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Näin yläkoulun opettajana en sanoisi, että oppilaille kovinkaan helposti antaa väärin perustein negatiivista palautetta. Esim läksyt tekemättä, kännykän käyttö ja tunnin häirintä ovat yleensä aika selkeitä perusteita negatiiviselle. Ja kyllä, omakin kokemukseni on, että niitä kertyy helpommin pojalle kuin tytölle. Se, mitä en edelleenkään ymmärrä on se, että mikä meidän kulttuurissa tähän on johtanut.
Ja ei, kieltäydyn ottamasta syytä niskoilleni entisenä kympin oppilaana ja nykyisenä naisopettajana. Kaikki hyvät opettajat joita tunnen yrittävät sukupuolesta riippumatta parhaansa tehdä opetuksesta kiinnostavaa, motivoivaa ja toiminnallista eikä se silti muuta poikia koulumyönteisemmiksi.
On vrmaan totta,että tytöt menestyvät yleensä poikia paremmin koulussa.
Itselläni on ihan toisinpäin. Tyttö oli yläasteen jälkeen täysin mahdoton.Jätti lukion kesken. Ammatikoulussa lintasi sen minkä kerkesi ja joutui käymään sitten korvaamassa puuttuvat tunnit. Poika vastaavasti menestyi hyvin ja ja sai hyvän ammatin.Elikkä näitä poikkeuksiakin on.
Tuntuu tutulta. Onhan se ärsyttävää, kun pojat ei jaksa keskittyä, heitä saa käskeä kerta toisensa jälkeen ja silti tuntuu, ettei mikään jää muistiin. Vaikka kuinka yrität kasvattaa hyvällä ja huudollakin, tuntuu, että jotkut pojat vain eivät sisäistä normeja samalla intensiteetillä kuin tytöt. Ja asiaa pahentaa se, että pojilla on kielellisiä vaikeuksia joka vaikeuttaa vaikka neuvottelua ristiriitatilanteessa. Huudetaan ja uhitellaan. Ja puhun siis ihan tavallisista pojista ilman mitään häiriöitä. Se, joka osaa kasvattaa tempperamentiltaan vahvan pojan tottelevaiseksi ja hiljaiseksi, saa multa kyllä täydet rispektit ja voi kertoa salaisuutensa muillekin. t. monen pojan ja tytön äiti
EN, poikani nyt jo 17 vuotias lukiolainen on aina saanut positiivista palutetta niin ala-kuin yläkoulusta. Hän on ollut tunnollinen oppilas joka on hoitanut läksyt ym.asiat mallikkaasti.Tunneilla hän on kuunneelut eikä höpöttänyt tai touhunut omiaa.On turha yleistää että juttu olisi kaikkien poikien kohdalla sama.Löytyy häiriköiviä tyttöjä ja poikia jotka saavat palautetta sen mukaan samoin kuin löytyy asiallisesti käyttäytyviä poiki ja tyttöjä.Myös siskoni poika oli tunnollinen koululainen joka ei koskaan saanut negatiivista palutetta,kirjoitti esimerkillisesti ylioppilaaksi.
Tyttäreni kertoi että opettaja ei kohtele poikia minkään arvoisesti (naisopettaja), luokan tyttöjä lelliminen häiritsi kovin, olisivat mieluummin olleet samanarvoisia.
Kun opettajankoulutukseen valitaan opiskelemaan (suoraan lukiosta) näitä kympin suorittajatyttöjä, niin noidankehä on valmis. Jos oma koulu on aina sujunut leikiten ja on itse ollut open lempilapsi kautta luokka-asteiden, ei todennäköisesti tajua, kuinka tervaista opiskelu voi jollekin muulle olla.
Tiedän yleistäväni, mutta tuollaista on ollut tulkittavissa koulumaailmasta viime vuosina
Isoäitini joutui pyytämään poikkeuslupaa sukupuolestaan pyrkiessään Helsingin yliopistoon. Mitähän sekin sitten tarkoitti? Ehkä pojat jo silloin (1900) näkivät mitä tuleman pitää. Kohta pojat joutuvat pyytämään samanlaista lupaa.
Koulun patriarkaalisuus (vanhanaikaisuus, opettaja opettaa -style) tekee siitä niin ikävää ja etenkin pojat kapinoivat eivätkä jaksa kuunnella.
Nyt on jo käytössä ylemmissä koulutuksissa käänteinen luokkahuone ja koulu voisi olla mukavaa ja aktivoivaa myös peruskoulussa. Mutta kun uusi opettaja tulee kouluun, muut opettajat kuulemma lyttäävät hänen uudet ajatuksensa paremmista opetusmenetelmistä nopeasti. Varmasti on myös opeja, jotka huolimatta muista käyttävät oppilasta aktivoivia menetelmiä.
Opet on jo nyt kovilla, mutta jos he parantaisivat pedagogisia taitojaan, myös kurinpito olisi helpompaa, koska aktivoiva opetus ei ole tylsää eli ei tule samalla tavalla järjestyshäiriöitä. Suuri ajatusmuutoshan tällainen toki opettajalle olisi eikä se itsestään tapahdu.
Tätä ehdottamaasi on tässä viimeiset vuosikymmenet kokeiltu, ja yleisesti ottaen vaan huonommaksi menee. Pojat eivät tarvi sirkustemppuja vaan kuria. Itse olen vanhan liiton ope yläkoulussa ha tavoitteena on pitää luokka hiljaa pistämällä ne kirjoittamaan sivutolkulla muistiinpanoja, ja luennoida mielenkiintoisesti. Se toimii, ja oman aineeni kympin oppilaista puolet on poikia. Pojissa on toki se huonoin 10%, joihin ei tepsi yhtään mikään. He ovat vakaasti päättäneet, että eivät halua oppia mitään. Heidän mielestään vitonen on juuri sopiva arvosana. Mutta aika paljon tyttöjäkin on alkanut valua tähän osastoon. Ja häiriköivä tyttö se vasta kamala tapaus onkin!
Monissa kulttuureissa pojille on sosiaalisesti arvostettua olla koulussa ahkera -esimerkiksi monissa Aasian maissa. Suomessa liika ahkeruus ja tunnollisuus on pojalle melkein häpeäksi koettua. Pitäisi pärjätä puoli huolimattomasti ja mieluummin vasta ysin keväällä. Ei ihme, että tytöt pärjää paremmin,kun heille on eskarista alkaen ollut sallitumpaa keskittyä rauhassa ja harjoitella. Jotkut vanhemmat jopa huolestuu , jos eskarissa poika rymyämisen sijaan käyttää kynää liian usein. Aasiassa juuri pojan tuleekin keskittyä ja jaksaa harjoitella eikä sitä leimata epämiehekkääksi. Vika ei tytöissä eikä pojissa vaan kulttuurissamme.
Näin on, Suomessa poikien tapaa olla ei yleensä kouluissa siedetä, ja toisaalta poika leimataan monissa kouluyhteisöissä helposti hikariksi, jos hän tykkää käydä koulua, haluaa lukea ja välittää koulumenestyksestään. Onneksi oma poikani, kympin oppilas, on saanut käydä koulua, jossa poikienkin on ”sallittua” menestyä ja heitä kannustetaan: luokan kärkioppilaissa on tasaisesti tyttöjä ja poikia. Ilmeisesti tasa-arvoon ja hyvään käytökseen on tässä koulussa kiinnitetty erikseen huomiota.
Koulussa on kuitenkin yksi äidinkielenopettaja, jolta vain tytöt saavat kiitettäviä, pojat korkeintaan kasin. Tämä opettaja julistaa olevansa feministi (sic).
Kuten itse jo totesitkin, ”tutkimuksesi” ei täytä hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteerejä. Tottakai siihen ovat ensisijaisesti vastanneet ne joiden mielestä heidän poikiaan kohdellaan koulussa epäreilusti.
Onko todella näin että tyttöjen hyvä koulumenestys ei suinkaan johdu siitä että tytöt ovat fiksuja, vaan tietenkin siitä että heitä on suosittu poikien kustannuksella?
Olisiko aika lopettaa sen ikuisen ”pojat on poikia”-mantran hokeminen ja kasvattaa myös pojista hyväkäytöksisiä kansalaisia? Tuntuu onnistuvan ainakin suomenruotsalaisilta, miksei sitten myös meiltä muilta.
Hyvin kirjoitettu! Yhteisten käyttäytymissääntöjen mukaan nyt vain on opittava olemaan, vaikkei se aina olisikaan helppoa.
Poikani (asperger) tempaisi 8,5 keskarin peruskoulusta normiluokalta. Ei ollut helppoja nuo 9 vuotta. Hän ei voi käsittää miksi joku haluaa lukioon, kitumaan ja pakkolukemaan. Valitsi amiksen ja linjan jossa katsoi olevan itselleen sopivin oppisisältö. Se, että on älykäs, ei tarkoita, että haluaisi lukemalla opiskella ja oppia. Ja koska aikuisten maailma on täynnä ammatteja joihin ei pääse ilman kirjaviisautta, karsiutuu moni pois lukiosta vaikka kuinka kuinka isona joksikin haluaisi. Luotan kuitenkin siihen, että me aikuiset/vanhemmat osaamme tukea nuoriamme heille oikeaan suuntaan.
Omani aloitti juuri ekaluokan. Eskari meni huonosti ja kevät juostiin tutkimuksissa, diagnoosia ei vielä ole. Alkuviikot menneet kiikunkaakun, kun ei jaksa keskittyä tunnilla. Temperamentti tuo vielä isommat ongelmat kuin tuo keskittymisvaikeus. Siirto pienryhmään edessä, toivottavsti auttaa. Vanhempainillassa tuli kyllä selkeästi esille että ingallsinlaurat vie potin kotiin, aina parempi mitä helpompia lapset ovat ja opettajalla ei ole mitään intressiä keskittyä näihin enemmän työtä vaativiin. Ei ihme että syrjäytyneitä on, jos vanhemmat eivät jaksa taistella lastensa puolesta. Juuri nyt: itkettää ja väsyttää. Lapsi on hankala ja raivostuttava -ja niin ihana ja rakas.
!0 vuotias poikani on tehnyt huomion koulussa: Opettaja hymyilee vain tytöille.
En kestä. Nyt tuli paha mieli 🙁
Oma 12 vuotias poikani sanoi viime lukuvuonna, että pitäisi olla kympin tyttö, jotta opettaja hyväksyisi. Olen todella pahoillani, että lapseni joutuu moisen ajattelun edes ajattelemaan.
Toivotaan, että ensi syksynä käyttöön otettava uusi OPS auttaisi tässä asiassa. Tavoitteena se on.
Kyllä!!!!!!!CJa autappa armias Luoja,kun lapsi on erityislapsi..On muuten viime lukuvuonna tullut niin paljon paskaa niskaan (anteeksi) koulusta,että herran jee että jaloillani pysyn.
Viime lukuvuonna sain lukea kolme kertaa (3) viikossa,kuinka lapsi on täysin koulukelvoton…kas kun kukaan ei suostunut mulle lääkäriä kustantamaan joka saman toetaisi..