Huonon Äidin kysely: Lapsen tapaamissopimus on liian helppo laiminlyödä
Huono Äiti -yhteisön kyselyyn vastasi yli tuhat eronnutta lasten vanhempaa. Heistä 97 % eli 1100 vastaajaa halusi kertoa olevansa äiti. Kyselyn vastausmäärä on merkittävä.
Eroperheiden tilanne on Suomessa vakavasti otettava yhteiskunnallinen haaste. Vastaajat olivat tyytymättömiä erityisesti lastenvalvojalta saatavaan apuun.
Yli 80 % vastaajista koki, että vastuu lapsesta ei toteudu tasapuolisesti eron jälkeen. Lähihuoltajuus oli 89%:lla äideistä tai lapsi oli kirjoilla äidin luona.
Liki 70% ei kokenut saavansa yhteiskunnan tukea lapsen asioista sopimiseen. Yli puolet oli sitä mieltä, ettei lastenvalvojalla käymisestä ollut mitään hyötyä, koska mitään velvoitetta tavata omaa lastaan ei ole.
79% vastaajista on sitä mieltä, että vastuun olematon jakautuminen on vaikuttanut omaan jaksamiseen.
Vastaajista viikko-viikko -tapaamissysteemiä noudatti joka neljäs. Muilla vastaajilla oli jokin muu tapaamisysteemi tai ei mitään sovittua systeemiä.
Liki kaikki vastaajat vastasivat, että eroperheissä lasten tapaamissopimusten noudattamatta jättäminen on liian helppoa. 70% vastaajista sanoi, että tapaamissopimuksista pitäisi sopia lainsäädännöllä nykyistä tiukemmin.
Puolet vastaajista kertoi, että tapaamissopimuksia noudatetaan pääsääntöisesti, 10 % vastaajista kertoi, että niitä noudatetaan täysin. Puolet vastasi, että sopimusta ei juuri noudateta, sitä ei ole ole tai sen noudattaminen vaihtelee hyvin paljon.
34 % Huonon Äidin kyselyyn vastanneista kertoi, ettei lapsen tapaamisesta ole tehty kirjallista sopimusta. Yli puolet vastasi, että lapsen tapaamisten toteutumisen taso on vaikuttanut lapsiin negatiivisella tavalla. Moni vastaaja nosti esiin myös rakenteellisen syrjinnän. ”Tarvitaan lakimuutos, että lapsella voi olla kaksi virallista kotia!”
Vanhempien erilleenmuuton kokee vuosittain ainakin 30 000 lasta. Sopimukset lapsen luonapidosta ja elatuksesta koskevat lasta täysi-ikäisyyteen asti.
Kyselystä koottuja vastauksia:
”Toinen vanhempi ottaa lapsia silloin kun muilta menoilta ehtii ja usein myös peruu tapaamisia”
”Toinen vanhempi on haluton sopimaan mitään kiinteää tapaamismäärää, koska viikonloput on hänelle aikaa tärkeälle harrastukselle”
”reissutyö ja kun ex vapaalla pitäisi saada myös olla hankkimassa uutta puolisoa eikä ehdi olla lasten kanssa kuten sovittu.”
”Lasten ehdoilla menty. Joskus menojen mukaan muuttuu, mutta ei ole ollut kenellekään ongelma.”
”Sujuu koska molemmat ymmärtää lasten edun ja haluaa että lapsilla on kaksi vanhempaa erosta huolimatta.”
”Meillä on tarkka sopimus. Se ei rajoita vaan helpottaa elämää ja esim. lomien suunnittelua”
”Kaikki vastuu minulla ja lapsista autismin kirjolla 2/3, niin loppuun palaminen ollut hyvin lähellä ja useaan kertaan.”
”Emme huomaa lapsissa mitään eroa entiseen. Kaikki sujuu hyvin.”
”Lastenvalvojalle pitäisi olla lyhyemmät jonot. Tapaamissopimusten pitäisi olla velvoittavia.”
”Lastenvalvoja nyökytteli kaikelle, mitä lasten äiti sanoi, minä isä olin pakollinen turhake”
”Eroaville/eronneille muutama pakollinen terapia käynti, joissa asioita avattaisiin, eikä lapset joutuisi olemaan vanhempien terapeutteina”
”Mistään ei saa sovitteluapua helposti, lastenvalvoja on vain henkilö joka vahvistaa lasten huoltajuussopimuksen mutta häneltä ei saa apua jos on kiistoja.”
Miten teillä asiat ovat menneet?
Entä miten haluaisit, että asiat olisivat menneet?
Entä miten lapsesi haluaisivat, että asianne olisivat menneet?
— Huono Äiti
Artikkelissa on 5 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Lisää sinua kiinnostavaa luettavaa:
Kommentoi artikkelia
5 vastausta artikkeliin “Huonon Äidin kysely: Lapsen tapaamissopimus on liian helppo laiminlyödä”
Uusimmat artikkelit
Pakkohan sen lähivanhemmankin on lasten asioista huolehtia. Miksi vain hänen on vastattava kaikesta, jos on yhteishuoltajuus. Turha hurskastella, kyllä lähivanhempikin väsyy ja haluaa omaa aikaa. Eikö olisi lapsen etu, että hän saa sitä, kun etävanhempi vaihteeksi huolehtii? Etävanhemman vastuu pitäisi tarkemmin määritellä ja tehdä velvoittava sopimus.
Tuskin mikään pakko tai velvoite on lasten edun mukaista. Onko se sitten hyvä, jos toinen vanhempi pakotetaan ottamaan lapset, vaikka ei halua. Eiköhän tämä näkyisi lapsille ja lapsista huolehtimisessa. En usko, että pakosta seuraisi mitään hyvää.
Omista lapsista huolehtiminen vuorollaan ei ole mikään haluamiskysymys. He ovat sinun lapsesi ja sinä hoidat, kasvatat ja elätät heidät halusit tai et.
Miesten vastuu ja velvollisuus huolehtia konkreettisesti lapsistaan pitää kirjata lakiin ja isot sakot jos ei heti tapahdu.
Enpä ihmettele että vaimo otti eron.
Tuntuu, että moni ei ymmärrä, että lastenvalvoja ei määrää sopimuksista.
Lastenvalvojalle mennään vahvistamaan yhdessä sovittu sopimus: jos se ei sovi jommalle kummalle osapuolelle, pitää saada suunsa auki ja sanoa, että tämä ei käy minulle. Lastenvalvoja ei neuvottele eikä varsinkaan päätä kenenkään puolesta, mutta auttaa sopimuksen teossa, jos osapuolet haluavat sellaisen tehdä ja heillä on yhteinen näkemys.
Jos vanhempien keskenään tekemä sopimus on lapsen edun mukainen, lastenvalvoja vahvistaa sen.
Hyvät ihmiset, ennen kuin menette vahvistamaan sopimustanne niin ottakaa selvää, mitä olette menossa tekemään! Tosi usein lastenvalvojan pakeilla istuvat ex-puolisot, jotka eivät edes tiedä, mitä ovat tulleet sopimaan.
Älyttömintä on sopia ja allekirjoittaa sopimus, jota ei halua ja sitten kiukutella, että ”lastenvalvoja teki sen”. Tällaisen tarinan kohdalla herää kysymys, hoitaako tämä ihminen kaikkia tärkeitä asioitaan yhtä huonosti ja ottamatta edes selvää, mitä on tekemässä. Vaikka asuntolainan? Tai työpaikan?
Sanoit naulankantaan kantaan! Tiedän tällaisen äidin, joka ei pysty lapsen isän kanssa sopimaan edes pienintäkään asiaa ilman aikaa lastenvalvojalle. Vuoroviikko toimii kuin rasvattu ja molemmat pitävät viikkosopimuksesta kiinni, lapsesta huolehditaan viimeisen päälle, mutta silti äidin on jokin henkinen pakko olla niin hankala kuin suinkin. Hakee kaikille oman mieleiselle ”ideoilleen” tukea lv:ltä kun pyrkii edelleen kontrolloimaan isän elämää vuosia eron jälkeen.