Kaupallinen yhteistyö Methodin kanssa.

Lapsi tavoittelee pullaa: Onko kädet pesty? Lapsi tulee ulkoa sisälle: Joko pesit kädet? Lapsi haluaa auttaa kokkaamisessa: Menepä pesemään kädet ensin! Lapsi tulee vessasta: Muistithan pestä kädet?

Lasten kanssa siihen vasta havahtuu, että käsiä pitää pestä koko ajan. Ihan. Koko. Ajan. Ainakin jos haluaa säästyä flunssa- ja vatsatautipöpöiltä edes jossain määrin. Sekä olla muutenkin suurinpiirtein siisti ihminen. Mietipä vaan, mihin kaikkeen kosket vaikka pelkästään matkalla töistä kaupan kautta kotiin…vaikka ei näppeihin olisi taudinaiheuttajia tarttunutkaan, niin kyllä käsistä ehtii tulla ihan likaiset. Eikä ole kovin houkutteleva ajatus koskea niillä likanäpeillä kotona valokatkaisijoihin sun muihin, saati syödä tai laittaa ruokaa.

Tahmaikäiset lapset taas koskevat ihan kaikkeen, ja sehän on kaksisuuntainen sottakaruselli. Ulkona leikkiessä ja vaikka kaupassa käydessä kosketaan aivan kaikkeen. Kaiteisiin ja portaisiin, ja hississä tai bussissa pitää päästä painamaan nappia! Rattaiden pöyriin, kuraisiin kenkiin, kiipeilytelineeseen, ämpäriin ja jäniksenpapanoihin jos oikein käy tuuri ja vanhemman silmä välttää! Ja sitten pikkuiset näpit menevät suuhun, käymällä korkeintaan sierainten kautta välissä! Kyllä siinä on saippuoinnille tarvetta ja kunnolla onkin!

Melkoinen riesa on myös tahman tarttuminen toiseen suuntaan. Tahmaikäisen lapsen käsissä on puuroa ja mustikkakeittoa ja sormivärejä ja ketsuppia ja räkää ja liimaa ja lattialta kertynyttä nöyhtää. Kaikesta tästä koostuva harmahtava tai huonolla tuurilla kirkkaammanvärinen tahma siirtyy uskomattomalla nopeudella sohvatyynyihin, tapettiin ja äidin uudelle paidalle. Ainoa, mitä voit yrittää tehdä, on syöksyä väliin veden ja saippuan kanssa mahdollisimman usein.

Koska käsiä on pakko klutata niin monta kertaa päivässä, kannattaa miettiä, millaisen saippuan valitsee. Olisi hyvä, että se ei kuivata tai ärsytä ihoa. Varsinkin vauvan kanssa joutuu pesemään omia käsiä ihan koko ajan, joten mieluusti käyttää jotain suht hellävaraista kamaa. Sama koskee tietysti lasten ihoa. Ihan mille tahansa kemikaaleille heitä ei viitsi altistaa.

Luontoakin on kiva vähän miettiä, saippuaa kun valuu viemäristä lopulta litrakaupalla. Methodin luonnolliset käsisaippuat eivät sisällä triklosaania. Triklosaani toimii antibakteerisena aineena, eli se voi edistää vaarallisten bakteerikantojen syntymistä, ja lisäksi se on potentiainen hormonihäiritsijä. Ei hyvä juttu ympäristön tai lasten kannalta, joten mieluummin valitsee näitä saippuoita, joissa sitä ei ole. Methodin tuotteissa käytetään vain turvallisiksi todettuja aineita, kuten sekä ihmiselle että luonnolle hyväksi olevia hajusteita ja väriaineita.

Methodin käsisaippuat tuoksuvat herkullisesti hedelmille ja kasveille, ja tuoksut sopivat herkkäneinäisillekin. Hyvästä tuoksusta tulee hyvä mieli, ja se saattaa jopa innostaa pikku tahmakäpäliä vähän paremmin pesulle! Koska lapset luistavat käsienpesusta kaikenlaisilla verukkeilla ja jekutuksilla (tyyliin hana päälle mutta käsiä ei oikeasti pestä tai että väitetään, että kädet on pesty vaikka ei ole – hei haloo lapset miksi teette näin?!) tarvitaan oveluutta. Voi esimerkiksi kokeilla olisiko vaahtomaisesta saippuasta apua. Lapset (ja aikuisetkin) rakastavat pehmeää vaahtoa, ja sellaista pursuaa Methodin vaahtoavista käsisaippuoista – niillä on hyvä huijata hygieniakammoinen pikku tahmatassu käsipesulle!!

Kaupallinen yhteistyö Methodin kanssa.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta.
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.