Elämä on ihmeellistä ja päivät ovat erilaisia. Äitien päivät ne vasta erilaisia ovatkin!

Olen tänään

nostanut lapsen sängystä, virvoittanut nojatuoliin nukahtaneen lapsen takaisin koulukuntoon, tarjonnut erilaisia aterioita tai niiden tapaisia, kuorinut vihanneksia tai niiden tapaisia, etsinyt sukkahousuja, neuvotellut vaatteista ja peliajoista, käskyttänyt kokeisiinlukuun, vienyt harrastukseen, kerännyt lattialta sulkakynän, vessapaperia, pyyhkeitä, kalsareita (myös omia, sori), koulukirjoja ja yhden majan.

Olen seissyt töissä työpöydän ääressä ja käynyt palaverissa, jossa kuulin, ettei koko päivää kannata seistä, kannattaa myös istua välillä. Olen juonut viisi kuppia teetä ja ihmetellyt patteria, joka ei viilene. Olen laiminlyönyt liikunnan, aamiaisen, lounaan, terveelliset välipalat ja iltapalan omalta kohdaltani. Olen laiminlyönyt myös säärikarvojen ajon ja kauneudenhoitoa yleisesti.

Olen neuvonut ystävää ja olen tukenut ystävää. Olen ihmetellyt miehiä yleisesti. Olen lukenut uutisia ja ihmetellyt niitäkin, Olen ajanut autoa lyhyitä pätkiä ja taskuparkkeerannut ainakin 15 kertaa. Olen tankannut oikeaa polttoainetta.

Olen nauranut sisäänpäin keskustellessani lapsen kanssa siitä, miten rypyt syntyvät naisiin. Hymyni on hyytynyt, kun olen kuullut pari liian huonoa juttua. Hymyni on hyytynyt eritoten, kun olen taistellut takkuilevan kännykän kanssa.

Tällä hetkellä jalkojeni juuressa on yksi kissa, kaatunut salmiakkipurkki, koulukuvien lasku, The Beach Boys’ien joululevy, villasukat sekä se hirveä pattereilla käyvä lelu, jota ei saa hiljenemään kuin kirveellä.

Taidan nyt pistää ne kaikki tavarat paikoilleen, koska eiväthän nämä työt tekemällä lopu. Ehkä ensi yönä kukaan ei tarvitse minulta mitään.

 

— Huono Äiti

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia