Miksi isä valitsee uuden vaimon lastensa yli?
Huono Äiti sai avautumisen: ”En tiedä, miten enää yllättyä. Joka vuosi sama toistuu. Isänpäivä. Päivä, joka pitäisi olla juhla lapsille ja isien välillä, mutta minulle se on muistutus siitä, kuinka vähän minun lasteni isä välittää heistä.
Tänäkin vuonna se tapahtui. Sain tietää sosiaalisesta mediasta, kuinka hän vietti päivän uuden vaimonsa kanssa. Kuva, jossa hän hymyilee leveästi lasten kanssa, tuntui kuin veitseltä sydämessä. Oli kuin hän haluaisi näyttää kaikille, kuinka onnellinen perhe heillä on. Mutta minä tiedän totuuden. Tiedän, kuinka vähän hän on läsnä lasten arjessa, näiden ensimmäisten lastensa arjessa.
Muistan sen ensimmäisen isänpäivän eron jälkeen. Luulin, että hän olisi halunnut viettää aikaa lasten kanssa, mutta hän oli valinnut mieluummin kaverit. Silloin ajattelin, että ehkä hän tarvitsee aikaa itselleen. Mutta vuosi toisensa jälkeen sama kaava on toistunut.
En ymmärrä, miten voi olla niin välinpitämätön. Eikö hän ymmärrä, mitä tämä tekee lapsille? He rakastavat isäänsä ja kaipaavat häntä. Mutta hän on valinnut uuden perheen, uuden elämän, jossa ei ole enää tilaa meidän lapsillemme.
Olen yrittänyt puhua asiasta hänen kanssaan, mutta hän vain vähättelee ongelmaa. Väittää, että rakastaa lapsiaan ja että he ovat hänen elämänsä tärkein asia. Mutta teot puhuvat enemmän kuin sanat.
En tiedä, miten tästä selviän. Tunnen olevani väsynyt taistelemaan. Haluaisin vain, että lapsillani olisi isä, joka olisi läsnä heidän elämässään. Isä, joka rakastaisi heitä ehdoitta ja olisi heidän tukenaan. Mutta todellisuus on toinen. Minusta tuntuu, että uusi puoliso on tärkein ja kun minä olen sen vanha puoliso eli viimeinen käyttöpäivä meni jo, se meni myös lapsilta. Miksi miehet käyttäytyvät noin? Ja miksi uudet puolisot eivät halua tukea miehensä suhdetta kaikkiin lapsiinsa, eikö se olisi hieno teko nimenomaan lasten takia. Vaikka se ex-akka olisi kuinka inhottava, lapset ovat lapsia olivatpa kenen synnyttämiä hyvänsä.
Ehkä minun pitäisi vain hyväksyä se, että hän ei ole sellainen isä kuin olisin toivonut. Mutta se on niin vaikeaa. Lapseni ansaitsevat paremman. ”
Nimim. Mitähän ensi isänpäiväksi keksisi
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 9 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
:(. Joo sama käynyt. Yhteishuoltajuutta hoitanut uuden vaimon kanssa kulisseissa. Lapsella kehittynyt voimakas suojeluvietti isäänsä kohtaan ja tekee kaiken mukisematta, mitä isänsä esittää tai mihin ohjaa. Hän on niiiiiiiiin loistava isä mielestään. Nyt tyttö romahtamassa. Isät ovat niitä toisia vanhempia ja aikuisina ihmisinä vastuullisia jälkikasvustaan ja heidän kasvuympäristöstään.
Joko 1) tuo mies on aina ollut tuollainen, joka suhtautuu lapsiinsa ”vaimo ne halusi joten hoitakoon” tai 2) sitten erossa jotain on muuttunut kun ei enää kiinnosta
Eka vaihtoehto: perheessä nainen järkkää isänpäivät ja tekee sen helpoksi isälle. Kuten monet muutkin vanhemmuuteen liittyvät asiat. Kun mies joutuisi itse tekemään jotain, ei enää kiinnostakaan. Tai, ihan sama emmä näitä oikeasti halunnut vaimon projekti koko kakarat.
Toinen: Eron myötä joku muuttunut, ahdistaa vaikka se miten isänpäivä muistuttaa rikkoutuneesta idyllistä, suuttunut exälle ja kostaa lapsille tms.
Veikkaan 1.
Jutusta ei käy ilmi miten te aikuiset olette puhaltaneet yhteen hiileen.
Lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen. Entisellä puolisolla on suuri valta siihen voiko lapsi esimerkiksi turvallisesti kiintyä vaikkapa uuteen puolisoon ja esimerkiksi tämän lapsiin. Uskon, että jos toisesta kodista tulee epäkohteliasta, syyttävää, ilkeää, moittivat, kyseenalaistavaa tai muuten negatiivista käytöstä niin tuskinpa paluupostissa tulee lämpöä ja empatiaa. Aikuiset pystyy aina selittämään oman huonon käytöksen ja syyttämään muita. Senhän se lapsikin oppii siinä sivussa sitten. Rispektiä kaikille niille vanhemmille, jotka pystyvät siirtämään omat katkeruudet sivuun ja ajattelemaan lapsen todellista parasta.
Lapsille voisi varmasti avata asian eri näkökulmia. Tekstistä ei käy ilmi, onko tapaamiselle haasteita esim. eri paikkakunnilla asumisen johdosta. On merkitystä myös sillä, miten ex-puolisot tukevat ihmissuhteita uuteen perheeseen. On ymmärrettävää, että mikäli haasteita on jatkuvasti, on kaikkien etu, ettei jatkuvasti riidellä. Täytyy ajatella tilannetta laajemmin, ei vain yksipuolisesti yhdeltä kannalta.
Ihan kuin meillä! Erottu 12 vuotta sitten, yhteiset lapset nyt 16v. ja 14v. Ainuttakaan isänpäivää eivät ole isällään olleet. ”Parhaimmillaan” päiväkodissa ja koulussa tehnyt isänpäiväkortit/lahjat on annettu vasta keväällä pääsiäisen tai äitienpäivän tienoilla. Valitettavasti lapset edelleen kaipaavat isäänsä.
Isällä kolme lasta uuden puolison kanssa.
Tee itsellesi palvelus ja lopeta exän seuraaminen somessa, jos siitä tulee paha mieli. Mies ja uusi puoliso eivät ole onnellisia sinua kiusatakseen. He eivät kuvia postatessaan mieti sinua lainkaan, eikä heidän tarvitsekaan.
Valitettavasti isä päättää itse miten päivän viettää. Saat olla pahoillasi, mutta turha märehtiä asiaa, joka ei ole vallassasi. Olen itsekin uusperheellinen. Minulle koitettiin sanella oikea tapa viettää joulua: Entinen ydinperhe yhdessä heidän perinteillään. Lapsen parhaaksi tietenkin. Olisin kyllä ollut tervetullut mukaan. Harmi vaan, etten halunnut suostua, koska itsellänikin on lapsia, jotka eivät ole yhtään vähemmän tärkeitä. Ei heidänkään tarvitse mukautua vain toisten tapoihin. Exän jatkuva säätäminen sai minut lopulta raivostumaan ja laittamaan hyvin tiukat rajat. Välit eivät ole siksi hyvät. Minullakin on ex ja hänellä uusi puoliso. Ainakin kokemuksesta tiedän millainen ex-vaimo en hänelle halua olla.
Teetkö asiasta itse ongelman vai onko se ongelma myös lapsille? Onko niin, ettei isä ota vanhimpia lapsiaan luokseen isänpäivänä vai onko sinulla jotain erikoisehtoja päivälle, jotka eivät sovi heille? Isän uusi perhe on ydinperhe ja vanhemmat lapset voivat olla osa sitä, mutta ei kukaan halua eron jälkeen elää exän haluamaa elämää, vaan ennemmin halutaan luoda omia, yhteisiä perinteitä. Lapset ovat lojaaleja sinulle ja jos kovasti suret heidän isäasioitaan, he kyllä ovat kanssasi samaa mieltä, vaikka voi olla että asialla ei ole lapsille niin suurta merkitystä. Aikuisena ha luovat suhteensa niihin, joiden kanssa haluavat olla tekemisissä. Anna asian olla.
Päästä vaan irti ja ajattele niin, että sinussa on tarpeeksi miestä myös lapsille. Onhan niitä muitakin päiviä kuin isänpäivä, eikä se tarkoita että silloin tarvisi järjestää mitään spektaakkelia. Kannattaa vaan mennä itsekin elämässä eteenpäin.
Jos tässä on mennyt vuosia, miten jaksat vielä miettiä isänpäiviä ja roikkua ex:ssä ja tämän uudessa suhteessa, miettiä mikä heille on tärkeintä jne?
Jos ex ei ole koko aikana välittänyt lapsista tai viettänyt aikaa näiden kanssa se nyt on hänen häviönsä. Tuskin hän unelmaisä oli ennen eroakaan, eli kannattaa olla tyytyväinen että on päässyt moisesta eroon ja keskittyä siihen että itse tarjoaa lapsille läheisyyttä, läsnäoloa, mukavaa yhdessäoloa sekä mallia vanhemmuudesta.
Mullakin erosta vuosia eikä ex näy lapsia kuin muutaman kerran vuodessa. En mä tiedä miksi jaksaisin miettiä isänpäiviä, stalkata hänen someaan tai säälitellä lapsia. Meillä on hyvä koti ja perhe näinkin.
Mä olen myös välillä julkaissut somessa kuvia uuden kumppanin kanssa. Ne on meidän kivoja hetkiä enkä niiden yhteydessä voisi ajatella vähempää ex:ää tai mitään mainostusta siitä kuinka onnellinen perhe me nyt ollaan.