Flunssaa on pidellyt nyt pari viikkoa. Korvissa lotisee, lima ryntäilee. Tässä on se hyvä puoli, ettei tarvitse miettiä muita syitä liikunnan välttämiseen: 
Aloitan aina innoissani uusia lajeja.

Kun pari viikkoa on kulunut, koittaa tekosyyaika. Ei ehdi, ei mahdu aikatauluun, on nälkä, ei ole nälkä, lapset, omat lapset, muiden lapset, PMS, Apple, Microsoft. Kaikki käy.

Tämä on väärä viesti tässä ajassa, jossa liikunta on menestyksen merkki. Liikunnasta pitää tehdä merkintöjä yhteisöön, koska jatkuvasti liikkuvat ihmiset jaksavat pitää itsensä kunnossa ja samalla huolta työstä maksimaalisella tavalla.

Aina ei vaan jaksa. Sitten kun jaksan, menen hyvälle kävelylle tai hot joogaan. Talvella aion taas opetella laskettelemaan, koska poika pakottaa. Voin joskus juostakin, hiljaa ja läähättäen. Mutta säännöllisyyden ylläpito on tässä elämänvaiheessa pirun vaikeaa.

Lohdullista on sentään se, että painonhallinnassa 90% ratkaisee se, mitä syöt, 10% liikunta. Muuten olisin varsinainen matami.

 

— Huono Äiti

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Yksi vastaus artikkeliin “Mikä ihana tekosyy”

  • Magge sanoo:

    ”Tämä on väärä viesti tässä ajassa, jossa liikunta on menestyksen merkki. Liikunnasta pitää tehdä merkintöjä yhteisöön, koska jatkuvasti liikkuvat ihmiset jaksavat pitää itsensä kunnossa ja samalla huolta työstä maksimaalisella tavalla.”

    Touché. Tästä olen sun kanssa samaa mieltä.