Ihan tavallinen vappu

Mammarainen lähetti meille vappupostia:

Tänään…haahuilen kotona verkkareissa ja hiukset kampaamattomana. Epäsosiaalisena, huonomuistisena juoden liikaa kahvia. Syön oman äitini tekemiä herkullisia munkkeja ja juon kotisimaa, heti aamusta ennen terveellistä aamupalaa, vaikka olenkin itseasiassa vähähiilarisella dieetillä. Ehkä muistan pestä hampaat. Ehkä en.

Tänään viikkaan viisi päivää olohuoneen sohvalla odottaneet puhtaat, jo niin ruttuiset pyykit. Tai ehkä en sittenkään. Tänään käyn lenkillä ilman sporttrackerin tai koiran pituus-/ kestovaatimuksia just sen pituisen lenkin, kuin haluan ja miltä tuntuu. Itse asiassa olisi jo pitänyt käydä … paljonko kello mahtanee olla?

Tänään ostan lapsille pitzan, ettei tarvitse tehdä ruokaa, vaikka ehkä ei kannattaisikaan, jos oikein tarkkaan alkaisi ajattelemaan. Tänään olisi myös hyvä päivä käydä kuntosalilla. Mutta en tiedä käynkö. Jää nähtäväksi. Ulos katsoessani näen keskeneräisen haravoinnin, haravat merkkinä kohdasta mihin jäimme. Taidan vain hakea haravat pois näköpiiristä. Ulkona taitaa sataakin…ja luntakin tulossa. Onneksi ei paista aurinko niin ei näe koiran ja kissan kuonon jälkiä ja muita roiskeita ja pölyä ikkunoissa, huh. Ettei vain tulisi tarve pestä niitä. Eivätkä irtokarvatkaan erotu niin selvästi, mustia, valkoisia, ruskeita, jokunen pölypallokin löytynee … Tänään olisi hyvä päivä imuroida! Kun on vapaapäivä. Ruhtinaallisesti keskellä viikkoa. Se tulisi käyttää hyödyksi! Noille pääsiäiskoristeillekin ilmeisesti tulisi tehdä jotain – jos vain muistaisin mitä. Tänään en pidä kuria lapsille ja taistele ruutuajasta, olkoon tämä vapaapäivä meille kaikille siitäkin. Taisivat nukkuakin liian myöhään – kuten itsekin.

Tämä ei itseasiassa ole helppoa! Mennä fiiliksen mukaan, laiskotellen, kuulostellen ja olla välittämättä järjen äänestä ja kasvavasta to do -listasta. Kun tänään olisi aikaa. Huomenna ei ole. Mutta jos tänään kerrankin viettäisin huomisenkin vapaan ajan palautumalla edellisistä rutistuksista. Jotta huomenna ja ylihuomenna jaksaisin paremmin olla tuottelias ja ahkera töissä, ulkoiluttaa koiraa, tehdä ruokaa ja kuskata harrastuksissa töiden päälle. Murehdin vasta aamulla miten ehdimme harkkoihin klo. 16.30, jos työt loppuvat 15.51 ja reitti kulkee iltapäiväruuhkassa yli 20 km mutkan kautta. Tai luonto taitaa olla puolellani: jos sataa lunta, harkat perutaan.

Mutta tänään saattaisin ilahduttaa vanhaa kummitätiäni pitkästä aikaa soittamalla hänelle! Ja kirjoittaa elämäni ensimmäistä kertaa niin rakkaalle Huono Äiti yhteisölle, kiitos, että olette olemassa ja Rentoa Wappua !!!

Terveisin Mammarainen

— Huono Äiti

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.