Kasvoin lapsena luomuruoalla ennen kuin sitä kutsuttiin luomuruoaksi. Sitä kutsuttiin ruoaksi.

Olen juonut pienenä tyttönä maitoa suoraan navetasta ja syönyt oman maan tuotannosta tehtyä kotiruokaa. Lukiossa kasvatimme jopa oman ruispellon, jonka sadon myimme jauhoina vanhemmillemme.

Elämässäni oli myös vaihe, jossa elin käytännössä suklaalla (ei luomu), salmiakilla (ei luomu), karjalanpiirakoilla (ei luomu) sekä muistaakseni nakeilla. Kun sain lapsia, suklaa-nakki-karjanpiirakkadieetti ei enää tuntunut kovin johdonmukaiselta lapsen kasvualustalta ja aloin muistaa sitä maaperää, jolla olin itse kasvanut. Varsinainen luomushokki tuli elämääni Yhdysvalloissa viettäminäni vuosina, joina lähikaupassa luki näin: TÄNÄÄN MEILLÄ ON TARJOLLA SINULLE 345 ERI LUOMUTUOTETTA. Se oli aikamoista. Hyvin posititiivista. Yhdysvalloissa kuluttajien tarve oli muokannut tuotantoa ja kaupan valikoimaa luomun suuntaan. Sama trendi on minusta menossa myös Suomessa, luomua haluaa kokeilla yhä useampi.

En ole muuttunut luomu”natsiksi” (vaikka lapseni niin väittääkin, tietenkin.) Olen luultavasti varsin tyypillinen puoliluomun käyttäjä: ostan yleensä aina luomukananmunia ja luomumaitoa, melkein aina luomuleipää, hyvin usein luomuvihreitä perusjuttuja sekä pyrin löytämään myös luomukananpoikaa ja luomujauhelihaa. Jos niitä ei ole juuri siinä kaupassa, jossa käyn, ostan tavista. Puoliluomuni on pyrkimys, jossa arki määrittelee sen miten edetään: eilen olin menossa hakemaan iltavieraille Kotipitsan pitsaa.  Koska jonot olivat valtavat ja jonotusaika 1 h, juoksin viereiseen S-Marketiin hakemaan Denniksen pitsoja, jotka heitin uuniin. Useimmilla meistä elämä on sellaista, että siinä haluaa löytää nopean ratkaisun, jotta aikaa jää vaikka juuri niiden iltavieraiden kanssa istumiseen maksimaalinen pala tässä elämän loppumattomassa kaahaamisessa.

Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka ei ole terveysintoilijoiden, hipsterien tai suorittajaäitien erikoisape, jota täytyy etsiä koirien ja jäljityslaitteiden kanssa ja johon kaatuu koko kuukauden budjetti. Luomuna löytyy kasvisten lisäksi ihan normaaleja kulutustuotteita: olutta, meetvurstia, juustoa, jauhelihaa ja perunalastuja.

Aina kun Huonon Äidin palstoilla kirjoitetaan luomusta, joku muistaa sanoa, että ”pah, kallista humpuukia.” Tosiasia on se, että luomun hintaa kirii alemmas kohti ei-luomun ruoan hintoja sitä mukaa, mitä enemmän kysyntä kasvaa. Olen käynyt itse luomumaitotilalla, luomubroileritilalla, luomuviljatilalla ja luomumarjatilalla ja voin kertoa, että luomutuotanto on kalliimpi tapa tuottaa ravintoa ruokapöytään. Pelkästään luomutuotantoon kohdistuvat tarkastukset ovat moninkertaisia tavistuotantoon verrattuna.

tipu-s-8292

Nämä Luomunokan kananpojat tapasimme Loimaalla syyskuussa. Ne todella ulkoilevat!

Jos kuvitelma perusruoan ja luomun hintaerosta hirvittää, tuotteita on helppo vertailla vaikkapa Alepan ja Prisman kauppakassipalvelussa. Nappasimme kokeeksi perusaamiaisen ainekset kahteen ostoskoriin eli kurkkua, kananmunia, gouda-juustoa, meetvurstia, appelsiinimehua ja ruisleipää. Kaikki muut pakkaukset olivat samankokoisia, ruisleivissä oli perinteisen leivän kokona 500 g ja luomuleivän kokona 300 g. Perinteisen aamiaisen loppusumma teki tasan 13 euroa ja luomuaamiaisen loppusumma 14,36 euroa.

Luomua suositaan kasvavissa määrin esimerkiksi Helsingin ja sen ympäristössä lähiöistä aina keskustaan saakka. Tämä on mahtava uutinen kaikille luomua vähänkin käyttäville, sillä mitä enemmän sitä kulutetaan, sitä laajemmaksi ja edullisemmaksi valikoimat muuttuvat.

Minusta puoliluomu on jo hyvä pyrkimys.

Terveisin Huono Äiti

Luomua. Ilman muuta -sivustolta saat paljon lisätietoja kaikesta luomusta. 

Tämä on kaupallinen luomuyhteistyö, johon Huono Äiti osallistuu rinta rottingilla.

— Huono Äiti

Artikkelissa on 2 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

2 vastausta artikkeliin “Huono Äiti, puoliluomu äiti”

  • Jesperiina sanoo:

    Prismassa on luomuvalikoima laajentunu nopeasti ja Valion luomu maito maksoi alle euron viimeksi käydessä 🙂

  • Timo Lauri sanoo:

    Henoa! Hintaero ei ole suuri jajo
    tällä puoliluomu siirtymällä autam-
    me eläimiä ja itseämme elämään
    LUONNONMUKASEMMIN.