Ex-miehen lahjavuori lapselle ei miellytä
Huono Äiti sai viestin: ” Miten olette toimineet tilanteessa, jossa eron jälkeen toinen vanhempi ostaa hirvittävän määrän lahjoja jouluna lapselle? Miten toisen vanhemman saa tajuamaan, että lahjavuori ei ole lapselle hyväksi? Ex-mieheni hukuttaa lapsen lahjoihin mutta antaa aikaa hyvin vähän. Itse en voi ostaa monia lahjoja. ”
Nimim. Vai hävisinkö kilpailun?
Miksi materiaaliset lahjat eivät ole ratkaisu:
Epäterve dynamiikka: Kun lapsi kokee olevansa ”ostettavissa” lahjoilla, se voi luoda epäterveen dynamiikan vanhemman ja lapsen välille. Lapsi voi alkaa odottaa aina jotain vastineeksi hyvästä käytöksestä tai kiintymyksestä.
Tunne-elämän sivuuttaminen: Materiaaliset lahjat eivät korvaa aitoa vuorovaikutusta, läheisyyttä ja tunteiden jakamista. Lapsi tarvitsee ennen kaikkea vanhemman aikaa, huomiota ja rakkautta.
Lyhytaikainen ratkaisu: Vaikka lahjat voivat tuoda hetkellisen ilon, ne eivät ratkaise syvällisempiä ongelmia, kuten eron aiheuttamaa epävarmuutta tai tunnetta hylätyksi tulemisesta.
Kilpailuhenkinen ilmapiiri: Jos molemmat vanhemmat käyttävät materiaalisia lahjoja keinona saada lapsen puolelleen, se voi luoda kilpailuhenkisen ilmapiirin, joka on haitallista lapselle.
Mitä tutkimukset suosittelevat:
Laatuajan viettäminen: Aito vuorovaikutus, yhteinen tekeminen ja leikki ovat tärkeitä lapsen hyvinvoinnille.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 17 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Helppo juttu En osta mitää. Kun mikään. Ei heille kelpaa…..Mitta on nyt täynnä .😰😨
Ja sitten jos se isä ostaa vähän lahjoja, niin taas on väärin😆
Jos ihmiset eroaisivat vähemmän niin tätäkään ongelmaa ei olisi niin paljon.
Jospa tämä exä vain haluaa lapselle aineellista hyvää, kun ehkä tietää että kirjoittajavanhemmalla ei ole siihen varaa. Ei kaikki ehkä ole kilpailua.
Itse haluaisin sen suuren kasan lahjoja jouluna oli ne sitten keneltä tahansa.
Anna vain pari lahjaa jouluna. Ja myöhemmin taas pari, jos vain sopii eksällesi.
Ja lisään Äskeiseen että on myös väärin opettaa lasta käyttämään tilannetta hyväksi ja käskemään pyytää isältä kalliita lahjoja kyllä on huonoja kasvatus neuvoja ja täällä neuvojat arvostelevat isää
Hei mielestäni isällä on oikeus ostaa lapselleen mitä haluaa kuten sinullakin eikä välttämättä tarkoita mitään pahaa eikä varmasti halua lapsellenne pahaa onko nyt niin että asia vaivaa enemmän sina itseäsi ja haluat etsiä asiasta negatiivisia seikkoja
Lapset tarvitsevat mielestäni vain muutaman lahjan jouluna. Hyvä elämä on muuta kuin kasa lahjoja.
Yhteinen tekeminen, vaikkapa joulun valmisteluun osallistuminen on arvokkaampaa.
Meillä on toisin päin mä ostanut aina kaiken. Nyt vasta ku toinen lapsi jo aikuinen ni isä herännyt ja osallistuu. Pojat eivät enää oo pariin vuoteen käyneet isällä . Mut onneksi viettää heidän kanssaan aikaa. Jos leluja liikaa, ni laita vanhat myyntiin ja osa kaappiin piiloon, sitten voi leluja vaihtaam niin meillä tehtiin ku me oltiin lapsia. Tärkeintä on halaus ja se että sanoo rakastan sinua. Se jää lapsen mieleen.
Anna exän ostaa niin paljon lahjoja kuin haluaa. Jos isä luulee, että rahalla voi ostaa lapsen kiintymyksen, niin väärässä on. Sähän voit vaikka kannustaa lasta pyytämään kaikki kalliit tavarat isältä jos kerran rahaa tuntuu olevan, kyllä isi maksaa 😂Mutta tietenkään hän ei voi määräillä miten tavaroita sinun kodissasi säilytetään.
Kun me erottiin pojan isän kanssa kun poika oli 1v niin toivoin joka vuosi ettei hänelle ostettaisi hirveästi leluja kotiin kun tilaa ei hirveästi ole että osaa leluista voi jättää isänki luo. Joulun jälkeen pojan isä toi monta pussia leluja mun luo sanoen että nämä kaikki on pojalle tärkeitä että ne pitää tuoda tänne. Hän nosti siskonsa ostamat lahjat ja sanoi, että nämä on erityisiä lahjoja, nämä pitää nostaa hyllyyn aina leikkien jälkeen talleille etteivät hajoa lelulaatikossa.
Poika kun kasvoi ja ostelin hänelle kirpparilta pienituloisena polkupyöriä, luistimia, vaatteita, suksia ym. ym. ym. niin isänsä aina nokitti uudemmilla ja kalliimmalla tavaroilla kun ensiksi ei ikinä ollu varaa avustaa ostosten kanssa. Pojalle jopa opetettiin:”Se joka ostaa kalliimmat tavarat niin rakastaa sua enemmän!” Minä koitin opettaa:”Rakkautta ei materiaalilla osoiteta vaan millainen on toista kohtaan.”
Meillä lapset ei onneksi koskaan oo ollu ”materialisteja”. Toki ovat odottaneet lahjoja aina, tottakai. Ex-mieheni on aina ollut sitä mieltä että ei ne mitään tartte kun hänkään ei oo lapsena lahjoja saanu 😳
Vanhempi lapsista ei oo mun oma, nuorempi on.
Lahjojen hankkiminen on ollu aina mun vastuulla ja onhan siinä ollu miettimistä mitä ostaa. Kun lapset oli pieniä nii isä repi kunnian lahjoista varsinki isommalta tytöltä joka älysi mustä ne tulee, eli vanhemmat ostaa, vaikkei pistäny yhtään ajatusta tai euroakaan likoon! Ärsytti joka vuosi. Eron jälkeen lapset huomasi sen kumpi meistä kuuntelee pieniäkin toiveita ja hankkii lahjat lämmöllä ja kumpi ostaa, jos ostaa, mitäsattuu turhaa. Tyhjiä lupauksia on saanu isältään kumpikin tytöistä 😔
Nyt hyvä mieli itellä kun nielin ärsytyksen silloin, molemmat tytöt rakkaita ja mun omia, fiksu nuori ja fiksu nuori aikuinen 🥰🥰
Jos isä antaa järjettömän määrän lahjoja, anna sinä puolestasi aikaa, hellyyttä ja rakkautta. Kyllä lapsesi sitä arvostaa, ennemmin tai myöhemmin.
Edesmennyt prinsessa Diana kertoi ankeasta lapsuudestaan rikkaassa perheessä. Kun hän olisi halunnut hellyyttä, hänelle annettiin lelukaupan kuvasto.
Tavarat eivät merkitse mitään rakkauden rinnalla.
Kirjoituksessa kuvataan mitä kaikkea iso lahjamäärä voi potentiaalisesti aiheuttaa, mutta turha siitä on murehtia. Millään lahjakasalla ei pysty rikkomaan toisen vanhemman kanssa rakentunutta yhteyttä jos vanhempi on ollut läsnä ja aidosti lasta varten olemassa, saanut laatuaikaa jne. Kieltämällä isää antamasta paljon lahjoja et todennäköisesti saa häntä viettämään sen enempää laatuaikaa lapsen kanssa kuitenkaan. Meilläkin isä ostaa enemmän, ei ehkä jouluna, mutta silloin kun tapaavat niin isältä saa aina kaikkea kivaa. En minä osaa oikein muuta kuin iloita lasten puolesta että ovat saaneet jotain mukavaa isältään. Harmittelin aikani sitä, että isä ei ehdi tavata lapsiaan kovin paljoa, mutta eipä se suhde ole minun ylläpidettävissäni, joten eikö sitten kannata ottaa ilo irti siitä mitä on. Lasteni isä on kuitenkin hyvä tyyppi ja hyvä isä, joka kyllä pistää lapsia myös etusijalle, vaikka tapaamiset välillä ovatkin aika satunnaisia.
Ehkä isällä on ikävä tai huono omatunto erosta ja hän ostaa siksi paljon lahjoja. Jotkut myös osoittavat rakkautta lahjoilla.
Jos et pysty itse hankkimaan paljon, eikö ole hyvä, että lapsi saa lahjat isältään? Lapset kyllä tajuavat vähän isompana, jos lahjojen lisäksi isällä ei ole muuta annettavaa.
Itse tietysti toivoisit lapsellesi isää, joka olisi läsnä ja osallistuisi kasvatukseen.
Kaikkea ei voi saada, mutta lapsestasi voi kasvaa hyvä ihminen näilläkin pelimerkeillä. Sillä on lopulta vain merkitystä.
Siitä on jo aikaa kun olin lapsi, mutta sen muistan, että isän antamat lahjat ja rahat olivat vain tavaroita ja rahaa. Niillä ei juuri ollut merkitystä, kun suhde oli muuten etäinen ja tavattiin epäsäännöllisen harvoin. Emme siskon kanssa välittäneet isästä yhtään sen enemmän tai vähemmän. En tiedä, miltä äidistä tuntui, mutta onneksi hän piti oman tyylinsä eikä lähtenyt mihinkään kisaan mukaan. Aikuisena kun sain isältä rahaa, otin ne ja käytin sillä mielellä, että monta elatusmaksua oli jäänyt maksamatta.