Eroon masennuslääkkeistä sivusuhteella?
Huono Äiti sai avautumisen. Täällähän saa avautua mistä vaan, ei täällä tuomita:
”Olen ollut masentunut koko ikäni. Lääkärit olivat kokeilleet minulle monia eri lääkkeitä, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Olin lopulta luovuttanut toivoni, kunnes tapasin nuoren miehen töissä.
Hän oli hauska ja täynnä elämää, ja hän sai minut tuntemaan itseni taas eläväksi. Aloimme tapailla salaa, ja pian huomasin, että masennukseni alkoi helpottaa.
En tiedä, miten hän sen teki, mutta hän sai minut tuntemaan itseni kauniiksi ja arvokkaaksi. Aloin nauttia elämästä taas.
Lopulta päätin lopettaa masennuslääkkeiden käytön. Olin peloissani, mutta tiesin, että voin tehdä sen. Ja niin tein.
Olen nyt ollut ilman masennuslääkkeitä jo pari vuotta. Tunnen itseni paremmaksi kuin koskaan ennen. Olen kiitollinen nuoresta miehestä, joka pelasti elämäni.
En aio erota aviomiehestäni, koska rakastan perhettämme liikaa. Mutta tiedän, että nuori mies on aina olemassa minua varten.
Tämä on tarinani siitä, kuinka pääsin eroon masennuslääkkeistä. Toivon, että se antaa sinulle toivoa, jos sinäkin kamppailet masennuksen kanssa.”
Nimim. Tuhkimo
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 2 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Erosin silloisesta miehestä. Aluksi en halunnut ketään viereeni. Siinä vaiheessa kun laitoin eropaperit menemään niin kivi putosi sydämeltä. 3kk yksin, joka päivä jaksoin paremmin, vaikka rankkaa oli 3 lapsen kanssa. Sitten löysin uuden rakkauden 3kk kohdalla. 5 kk erosta sain jättää masennus lääkkeet pois. Itsellä kuitenkin oli dg vakava masennus ennen eroa. Nyt on helppo olla. Eikä ole 6vuoden aikana masennus uusiutunut.
Masennusta minulla ei ollut, mutta kalvava tyhjyys ja tylsyys jonka pelkäsin kääntyvän pahemmaksi välillä.
Perheeni on tärkeä, puolisoni hauska ja elämme hyvää, tasaista arkea.
Suurin rakkauden palo on ikävä kyllä hiipunut, mutta vahva kiintymys ja yhteenkuuluvuus on jäljellä.
Tutustuin harrastuksen kautta jo vuosia sitten mieheen jonka kanssa heti alusta asti juttu luisti
Jokunen vuosi sitten tapahtui jotain ja salasuhde alkoi.
Elämä sai aivan uuden nousun itselläni, arki ja työt luistaa.
Toki välillä homma raastaa mutta pääsääntöisesti jaksan paremmin ja voin hyvin.