Ero mielessä? Älä odota ystävien pysyvän ystävinäsi
Ensin toki ovat yes-tyypit. He ovat eron jälkeen sitä mieltä, että kyllä sun exä vaan oli sika, tämä oli niin nähtävissä, olet nyt paljon onnellisempi, sinussa ei ollut mitään vikaa, kaikki vika oli exässäsi ja sitä rataa. Vaikka Yes-tyypin kuuntelu voi hivellä hetkeksi tuntoasi, ei ole hedelmällistä kuulla jatkuvasti, että olet osaton eroon. Se ei anna sinulle tilaa parantua ja pohtia eron oikeita syitä.
Jos olet ollut naimisissa pitkään, suhteen ympärille rakentuu todennäköisesti hyvin paljon yhteisiä ystäviä. Mutta mitä tapahtuu avioeron tullessa, harvoissa tilanteissa päästään ihanteelliseen maailmaan, jossa kaikki jatkavat ystävinä. Valintoja tehdään molemmin puolin ja väkisin toinen henkilöistä jää enemmän tai vähemmän taka-alalle.
Tekijöihin vaikuttaa vahvasti eron syy, sekä suhteenne aikana vietetty aika ystävien kanssa. Tietyissä tilanteissa jopa omat kaverisi tai sukulaisesi kääntyvät vastaasi hyötymielessä, jos ex-puolisolla on heitä hyödyttävä asema tai rahaa. Jos eron syynä on, että toista on kohdeltu ikävästi, saattavat ystävät perustella päätöksensä tällä. Hyvä tulos ei ole saada ystäviäsi puolisoasi vastaan, tai voittaa kaveruusääniä. Jos ystävät pysyvät neutraaleina, on ystävyyssuhteen jatkaminen helppoa, harvemmin pysyvät. Toisaalta jos ystävät pysyvät vain neutraaleina tilanteissa, joissa olet kokenut huonoa kohtelua tai pettämistä, et ehkä halua siinä kohtaa katsella heidän neutraaliuttaan.
Arvosta ihmisiä, jotka ovat pysyneet vierelläsi erosta lähtien, suhtautuivat he neutraalisti tai luottivat sinuun. Vaikka eihän ero mikään kilpailu ole, eikä hyviä ystäviä palkita. Tästä syystä ystävät voivat olla äkkiä entisiä ystäviä:
1. Sinut nähdään uhkana. Juuri eronneet ihmiset voidaan nähdä uhkana. Kutsusi kavereiden seuraan voivat vähentyä tai jopa loppua kokonaan.
2. Ero jakauttaa kahtia. Ystävät kääntyvät vahvemmin joko ex-miehen tai ex-vaimon puoleen. Tämä on yleinen tapa menettää omia ystäviään.
3. Pelko. Useat ihmiset pelkäävät kommunikointia eronneiden kanssa, ettei oma suhde ajautuisi tähän suuntaan. Tutkimusten mukaan naiset ovat dumpanneet kavereitaan heidän oman parisuhteen tilanteensa vuoksi.
4. Sosiaalinen häpeäminen. Naimisissa olevia ihmisiä pidetään helposti hyväksytympinä, kuin sinkkuja. Eronneet ihmiset nähdään helposti osana sinkkujen alakulttuuria missä standardit ovat löysemmät.
5. Ystäväsi surevat, eivätkä halua siksi pitää yhteyttä. Olitte ehkä yhdessä heidän parhaat ystävänne ja teitä ei enää ole.
6. Ystävät eivät vaan tajua. Eron raskaudesta ei ole käsitystä ennen kuin on itse sen käynyt läpi. On epärealistista odottaa, että eronnut ystäväsi soittelee sinulle ja sälyttää hänelle yhteydenpidon taakkaa. Pikemmin ystäväpiirin kannattaisi pitää säännöllisesti yhteyttä eronneeseen, jotta hän saisi tunteen, että hänestä välitetään. Vaikka ei jaksaisi puhua sanaakaan.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 9 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
En menettänyt ystäviä. Tein muutamalle ystäväperheelle heti eron jälkeen selväksi, ettei heidän tarvitse valita puolia. Näinpä olemme exän ja uusien puolisoidemme kanssa mahtuneet hyvin kaikki yhtä aikaa heidän juhliinsa ja he jatkavat meidän molempien pariskuntien ystävinä.
Surullinen tosiasia on, että avautuja on pitkälti oikeassa. Koko kulttuurimme perustuu parisuhteisiin, sinkkuja ei kelpuuteta porukoihin. Samoin yksinhuoltajien lapsia ei oteta mukaan yhteisiin menoihin.
Outoa, koska paljon erotaan, mutta sinkkuutta pidetään kai välivaiheena ennen uutta liittoa. Sitten pariutuneena kelpaa taas.
Höpö höpö. Jos olet ollut pitkän liittosi aikana mukava ihminen ja pitänyt aina ystäviesi puolta, niin ystävät jää sinulle, eikä pelätä pyytää sinkkua mukaan. Itsestäsi kiinni miten asiat hoidat. Surullista pitkissä liitoissa on monesti se, että ollaan kahdelleen eikä pidetä yhteyttä kavereihin noin muutenkaan.. eron tullessa ihmetellään missä ystävät on?
Mikä on kirjoituksen tarkoitus? Varoittaa eroamisen seurauksista? Vahvistaa stereotypioita? Antaa lupa huonolle käytökselle selittämällä se tavanomaiseksi?
Menetin erossa parhaan ystäväni joka oli silloisen kumppanin sisko. Appivanhemmat ilmoittivat etteivät jatkossa halua olla missään tekemisissä minun kanssani ja luonnollisesti ystävä valitsi puolensa myös. Ei oo lapsilla ollut elämässä isän puolen sukukaan sen liiemmin tekemissä. Puhelinnumeroakaan eivät saa heille. Ehkä oli lopulta pelastus päästä eroon tuollaisesta ystävästä ja perheestä.
En menettänyt ystäviä enkä sukulaisia, siis miehenkään puolelta. Meillä oli suht siisti ero, eikä mitään loanheittoa. Ystäviksi ei kyllä jääty, mutta asialliset suhteet on. Käydään yhteisissä sukujuhlissa, myös toistemme luona.
Menetin kyllä, ja vaikka erosta useampi vuosi se sattuu edelleen. Joidenkin yhteydenpito lakkasi heti uutisen kuultuaan ja toiset lähtivät seuraavan puolen vuoden aikana. En ole edelleenkään näistä henkilöistä kuullut mitään,vaikka ovat lasten kautta ”sitoutettu” perheeseemme. Putosivat siis pois myös lasten elämistä,mikä harmittaa vielä enemmän! Muutama meidät/minut dumpannut on edelleen somessa seuraajissani, välillä pohdin heidän poistamistaan..miksi heillä olisi oikeus urkkia elämääni,kun ei muukaan yhteydenpito kiinnosta? Ehkä elättelen vielä toivoa salaa. Olen kuitenkin heille uskollisesti vuosien aikana laittanut somen kautta synttärionnitteluja ja muuta,mutta ei niihin reagoida, ehkä aika lopettaa sekin. Puhelimella en enää edes uskalla ottaa yhteyttä.
Olen pistänyt omat vastaavat sukulaiset ja ystävät, jotkut jopa lasten kummeja somessa tilaan, jossa he eivät näe päivityksiäni. Kun ei ystävyys kiinnosta, ei tarvitse elämääni urkkiakaan. En pistäisi synttärionnnitteluja ihmisille, jotka selvästi vaikeassa tilanteessa eivät ymmärrä arvostaa sinua.
Poista