Nalkutus saattaa sittenkin kannattaa

Nalkutus on yleisesti ottaen erittäin epätoivottu tapa. Moni äiti kuitenkin tietää, että se on tietyllä tavalla väistämätöntä. Nyt ilmeni, että se on myös hyväksi lapsille!

Harva varmaan suunnittelee alkavansa nalkuttavaksi äidiksi, mutta arki vie mukanaan ja lasten kanssa asiat tuppaavat harvoin tapahtumaan ilman paria(kymmentä) muistutusta. Naisia siitä syyllistetään usein ihan koko perheen toimesta harva se päivä.

Mutta arvatkaas mitä? Viimeisen sanan saa nalkuttaja: nyt on tutkimustietoa siitä, että lapset, joille jäkätetään aiheellisesti, menestyvät koulussa ja hankkivat todennäköisemmin korkeakoulutuksen.

Siis just ne lapset, joiden vanhemmilla on korkeat odotukset, jotka valvovat kotiläksyjä ja auttavat niissä, kyselevät ja keskustelevat lapsen tulevaisuudensuunnitelmista ja ovat muutenkin vähän väliä iholla sillä tavalla, jota vekarat eivät välttis aina arvosta.

Nämä positiiviset havainnot eivät liittyneet mitenkään lasten sosiaaliseen asemaan, vain siihen että heidän tulevaisuudestaan ja asioistaan oltiin kiinnostuneita, heitä autettiin ja tuettiin opinnoissa sekä elämän valinnoissa. Opintomenestyksestä ja -valinnoista keskusteltiin ja kyseltiin säännöllisesti.

Nalkuttaminen, parhaassa muodossaan, on oikeastaan vain ikävältä kalskahtava nimitys toistuvasti tapahtuvalle tukemiselle, neuvomiselle, kyselemiselle ja muistuttamiselle. Nalkuttajan näkökulmasta on usein turhauttavaa, että se, jonka muutenkin pitää muistaa, tietää ja järjestää kaikki, saa vielä siitä usein kettuilua.

On nalkutusta ja on nalkutusta. On paljon ihmisiä, jotka vievät jäpätyksen uusiin ulottuvuuksiin, ilmaisevat usein asiat ärsyttävällä äänensävyllä ja tenttaavat ja tuputtavat liian tiuhaan tahtiin. Myös huomionhakuinen turhasta valittaminen on totaalisen negatiivista nalkutusta, josta kukaan ei kostu. Se jää toki helposti päälle, jos sattuu olemaan se tyyppi, joka joutuu vetämään show’ta.

Nalkutusta pidetään epämiellyttävänä, koska siinä toistetaan epämiellyttäviä totuuksia. Se on myös yksi suurimpia välittämisen merkkejä, joita vanhempi voi osoittaa. Aihetta tutkinut professori ja kasvatus- ja kulttuuritutkija ehdottaakin, että nalkutusta voisi kutsua tehokkaaksi vahvistukseksi. Mitä nuoremman lapsen kalloon saa taottua tiettyjä vastuita, tapoja ja käytösmalleja, sitä helpompaa vanhemmilla on pidemmän päälle.

Vanhemmuuteen ja kasvatukseen kuuluu oleellisesti toivotunlaisen käytöksen vahvistaminen. Hyvästä syystä tapahtuva asioiden muistuttelu, selittäminen, perusteleminen ja rohkaiseminen ei vahingoita yhtäkään lasta, vaan vahvistaa hyviä ominaisuuksia.

Mies, ole kiitollinen, jos vaimosi on oikeudenmukainen ja koko perheen tasa-arvoa vaaliva keskustelija, jonka mielestä kaikilla jäsenillä on vastuunsa. Nalkutuskierre on muuten usein helppo katkaista – tarvitsee vain tehdä juttuja omatoimisesti.

lähde: Essential kids

PS. Nalkuttaa voi kaikesta, myös ihan turhasta.

PPS. Jos lapsi päättää omista asioistaan, ollaan jännän äärellä.

 

 

 

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.