Juhana Vartiainen – tuo kotiäitejä velttoilijoiksi syyttänyt taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja – kertoo (IS) ottavansa töissä kunnon päivätorkkuja.  Huono Äiti on huolissaan, että ylijohtaja nukkuu työpaikalla ilman kunnon torkkupeittoa: Koska äidit eivät oikeasti ole velttoja vaan pirun kiireisiä eivätkä ehdi nyt ylijohtajalle kutoa omaa torkkupeittoa, Huono Äiti lupaa hankkia ja luovuttaa hänelle sellaisen! Mutta vain jos kansan suuri enemmistö on sitä mieltä. Jos tykkäät hankeesta, anna sen kuulua! Jo 3000 tykkääjällä ylijohtaja Vartiainen saa ihanan torkkulahjan Suomen kansalta!

 

 

— Huono Äiti

Artikkelissa on 15 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Mari Peruuta vastaus

15 vastausta artikkeliin “Ylijohtaja Vartiainen ansaitsee oman torkkupeiton”

  • elli sanoo:

    Siis koittakaahan kutoa ja ostella niitä peittojanne joillekin Oikeasti niitä tarvitseville. Herra saa mennä itse kauppaan ja ostaa peittonsa. Siis tajusinko oikein,että rahaa pitää pistää vielä siihen,että tuolle ostetaan peitto??!!! Järki päähän! Mitään järkeä taas tässäkään.

  • Outi sanoo:

    No jos johtaja Vartiainen torkkuu töissä, niin ehkä hän kotona juoksee tekemässä kaikki kotityöt, kun vaimo torkkuu sohvalla katsomassa illalla televisiota, ja saa kutsumaan vaimoa velttoilijaksi?
    Hei kuulkaas, eihän kotiasioita töihin saa tuoda!

  • aulikkit sanoo:

    Ei mitää torkkupeittoa tälle ylipaisuneelle Vartiaisen porsaalle! Taukojumpan ohjeet isoilla kirjaimilla työhuoneden seinälle!

    Ja töihin palanneille äideille: hyödyntäkää pakastinta ja kotisiivouspalveluja enemmän. Ammattikouluista voi ostaa edullisesti lisäaineetonta ruokaa pakkaseen vaikka koko kuukaudeksi, ei tartte kotona muuta kun perunat tai riisit keittää kun liharuoka on valmiina.

    • Isoisä Jouni sanoo:

      Hyvä vihje niille joilla on rahaa. Valitettavasti useimmat perheet sitkuttavat pienillä tuloillaan ja yrittävät tulla päivä kerrallaan toimeen. Ei perheillä ole rahaa siivoojaa varten, hyvä kun rahat riittävät ruokaan. Eikä kukkaron pohjalla yleensä ole niin paljoa rahaa että kykenisi ostamaan ison erän pakkaseen. Missä todellisuudessa elät? Muistan hyvin sen ajan kun omat lapset olivat pieniä. Ei siinä ”turhia” menoeriä voinut edes ajatella. Omilla lapsilla on asiat vähän paremmin, mutta eipä heidänkään pussistaan juurikaan kotipalveluita hankita. Onneksi on isovanhemmat lähellä auttamassa.

      Taidat muuten olla melkoinen tosikko kun et ymmärrä pilkettä silmäkulmassa.

      Loistava hanke!

  • Tinka72 sanoo:

    Ratkaisu kiireiselle perheenäidille: Eroa miehestä ja lapset vanhemmille vuoroviikkoina. Kaiken puolin hyvä ratkaisu. Toisena viikkona on aikaa harrastuksille ja kavereille, on aikaa pitää kämppä kunnossa, voi tehdä ylitöitä niin pitkään kuin jaksaa, voi nukkua lauantaiaamuna niin pitkään kuin haluaa ja suunnitella seuraavan viikon ruoat, ehkä jo tehdä pakastimeen osa niistä. Seuraavalla viikolla on ihana tavata lapsia, joita on ollut kova ikävä, tehdä ehkä vähän lyhempää päivää töissä ja ottaa elämä rennosti ja kiireettä. Omasta kokemuksesta tiedän, että arkipäivät muuttuivat helpommaksi eron jälkeen.

    • Smirgeline sanoo:

      Kyllä, olen samaa mieltä, elämä on paljon helpompaa ja joka toisen rankankin viikon (kolme poikaa, paljon harrastuksia ja kaksi työtä itsellänikin) jaksaa kun seuraavan viikon lataa! Aiemmin joka viikko kamalaa ja paska parisuhde vielä päälle 🙂

  • Inkivääri sanoo:

    Hohhoijaa ymmärtää hyvin, että sillä aikaa kun hän on käynyt töissä, hänen lapsiaan ei ole kasvattanut eikä hoitanut kukaan. Hän kääräisee lapsensa päiväksi pumpuliin ja noukkii sieltä palatessaan töistä – eihän lapsissa VOI olla mitään tekemistä sillä aikaa, kun äitiparka raataa töissä;)

    Juhana on tottakai torkkupeittonsa ja torkkunsa ansainnut, tärkeää ja vaativaa hyvin palkattua työtä tekevänä ja laiskurikotiäidit ovat aivan joutilaita sen tekemään. Lapsiahan hoidetaan vain iltaisin…

  • hohhoijjaa sanoo:

    Kotiäidit kiireisiä – joopajoo. Jokainen oikeaa työtä tehnyt ja siinä sivussa lapsia kasvattanut nauraa tällaiselle koohotukselle..

    • nonsokrates sanoo:

      hohhoijjaalle: oliko ne sun lapsukaiset koiria, joita piti vain ulkoiluttaa? jos teit kunnon työtä ja lapset kasvoi siinä sivussa, niin taitaa lapses olla joko lemmikkejä tai niitä, jotka nyt voivat yhteiskunnassamme huonosti. Lapset kuuluu hoitaa ja kasvattaa eikä antaa kasvaa siinä sivussa! Häpeäisit!

    • Mari sanoo:

      Minä olin vielä pari kk sitten kahden pienen lapsen kotiäiti, nyt palasin työelämään. Tekemistä riitti joka päivä, mutta ehdin olla lastenikin kanssa. Nyt kun teen töitä, tuntuu ettei kotitöiden perässä pysy ollenkaan, aina olisi hommaa eikä lasten kanssa ehdi leikkiä ja olla ollenkaan jos aikoo saada pyykkivuoret pidettyä aisoissa, lattiat puhtaana, perheen ruokittuna jne jne. Nyt nalkutan miehelleni helpommin ja komennan lapsiani helpommin yksinkertaisesti siksi että olen pirun väsynyt joka ikinen ilta eikä lepoaikaa riitä edes viikonloppuna, jolloin koittaa saada rästiin jääneet kotityöt hoidettua. Harmittaa tosi paljon, koska haluaisin olla hyvä äiti ja viettää aikaa lasteni kanssa. Ja tosiaan, lasten kanssa leikkiminen ei ole mitään lorvimista vaan LAATUAIKAA sekä kasvatustyötä parhaimmillaan!!

    • Oikeaa työtä sanoo:

      Jokohan ”hohhoijaa” olisi riittävän viisas vastaamaan tähän mystiseen kysymykseen joka kotiäitivuosistani lähtien on minua askarruttanut ilman vastausta:

      Mikä määrittää työn työksi? Vieraita lapsia hoitava perhepäivähoitaja on ”oikeissa töissä” sairauslomaoikeuksineen, eläkekertymineen ja kuukausipalkkoineen mutta omia lapsiaan kotona hoitava vanhempi on sohvalla lorviva yhteiskunnan loinen siitä huolimatta että hän itseasiassa säästää kunnan/kaupungin rahoja päivähoitokustannuksissa, luopuu sairauslomaoikeudestaan ja eläkekertymästään kotiäitiys (tai -isyys) ja ”nauttii” naurettavan pientä kotihoidontukea tehdessään sitä mitä pienen lapsen vanhemman on luonnollista tehdä; huolehtia lapsistaan.

    • Sinni sanoo:

      ”Hohhoijaa” ampui kovilla ja sai ”nonsokrateelta” ja ”Inkivääriltä” tykinkuulasta takaisin. Mutta eihän asiat vain ole noin yksinkertaisia. Jokainen meistä on yksilö, hoitaa ja kasvattaa lapset tavallaan.
      Jokaisella vanhemmalla on kuitenkin vapaus valita jäämmekö hoitovapaalle. Joillekin yhteiskunnan rahana maksama korvaus riittää, joillekin ei. Ne, kenelle raha ei riitä, menevät töihin vaikka haluaisivat jäädä hoitovapaalle. On myös niitä jotka haluavat mennä töihin joka tapauksessa heti äitiysloman jälkeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lapsista tulisi yhtään sen todennäköisemmin pahoinvoivia yksilöitä.
      Kuten ”Marin” kirjoituksesta käy ilmi, työn, kodin ja lasten kasvatuksen yhteensovittaminen ei ole aina yksinkertaisinta matematiikkaa. Vaatii ponnisteluja, että mikään elämän osa-alue ei kärsisi ajan puutteesta. Kun vielä pitäisi olla itsellekin aikaa, jotta ei uuvu.
      Tuskin meistä kukaan haluaa olla ”huono” äiti tai isä. Sättiminen puolin ja toisin ei edesauta ketään.
      ”Oikeaa työtä” on oikeassa. Kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat ovat kunnalle kaikkein edullisin vaihtoehto. Ja työtä tekevät ihmiset mahdollistavat tämän yhteiskunnan maksaman kotihoidontuen, päiväkodin, terveyskeskuspalvelut, koulut jne. Verorahoilla maksetaan palvelut.
      Summa summarum, arvostetaan toisiamme ja ennen kaikkea annetaan lapsillemme aikaa ja tehdään kasvatustyömme hyvin.

    • Sinni sanoo:

      Jäi vielä sanomatta ”Hohhoijaalle”, että kyllä kotiäitys on ihan oikeaa työtä, vaikka siitä ei rahapalkkaa maksetakkaan. Palkkana toimii asiat, jotka eivät ole rahalla mitattavissa.

  • Seija Kaunismäki sanoo:

    Torkkupeitto menemään