Kukaan ei ole nukkunut tarpeeksi viikonlopun jälkeen. Kukaan ei halua nousta ylös. Jokainen on kärttyinen. Ah, sellainen on maanantai! Ainiin, jos et ole tajunnut: Tämän kauemmaksi seuraavasta viikonlopusta ei pääse. Kyllä meidän kelpaa!

Mutta minkäs tälle mahtaa. Maanantai on joka viikko, ja hyvin oletettavasti moni maanantai menee justiinsa tällä tavalla:

– Väsyttää niin helkutisti, koska viikonloppuna piti ottaa vähän omaa aikaa, ja ainoa tehokas oma aika on keskellä yötä.

– Lisäksi tuli päälle vähän omaa aikaa vielä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kun makasi yhdestä puoli viiteen sängyssä tuijottaen tyhjyyteen ja miettien, että mitä kaikkea hommaa töissä onkaan tekemättä ja miten tyhmästi tuli silloinkin kerran sanottua pomolle ekassa kesätyöpaikassa 20 vuotta sitten.

– Kahvi porisee ihanasti keittiössä ja tuoksuu niin hyvältä. Aika paljon muuten tuoksuukin. Kas kas, se johtuu siitä että joku unohti laittaa pannun alle ja kahvit ovat pitkin tiskipöytää ja lattioita.

– Edellistä kahvinroippeet valuvat sille ainoalle puhtaalle paidalle. Vaatteita olisi tietysti voinut pestä viikonloppuna mutta kun…

– Kenkiä pukiessa kuuluu rits ja räts ja jalat ovat jotenkin entistäkin kauempana. Viikonloppuna olisi voinut myös treenata ja reippailla ihanassa auringossa perheen kesken mutta ei sitä ehtinyt kun piti roikkua internetissä ja katsoa telkkaa.

– Tätä seuraa sarja perinteistä maanantaisuorittamista: bussi jättää pysäkille, työpaikan avaimet ovat kotona, sen presentaation piti olla valmis viime viikolla, lounaalle et ehdi ja kun kahvitauolla korvaat energiavajetta mustalla kahvilla olet vihreä sekä närästyksestä että kateudesta, kun kaikilla muilla oli niin kiva ja rentouttava viikonloppu.

– Ruuhkan kautta kauppaan, eineksiä kassiin, enkä varmana jaksa lähteä jumppaan, perusraivarit kotona kun TÄÄLLÄ EI KUKAAN MUU TEE MITÄÄN PAITSI MINÄ ja sitten pikkuiset itkut päälle, että olen kyllä universumin huonoin äiti, vaimo, työntekijä ja ystävä.

– Illan ratoksi vielä siivousta, pyykkäystä ja vetämätöntä koomausta, kunnes menet (aivan liian myöhään) nukkumaan.

Ja sitten sama uusiksi ensi maanantaina!

Mitäpä jos ei sittenkään? Mitäpä jos alkaisit olla oman itsesi paras ystävä ja kohdella itseäsi paremmin?

Millaiset välit sinulla on itsesi kanssa? Kohteletko itseäsi kuin parasta ystävää? Puhuisitko ikinä ystävällesi niin kuin puhut itsellesi? Entä antaisitko ystäväsi toimia kuten itse toimit, vaikka hän selvästi kärsisi siitä?

Elämässä tulee eteen monenlaisia vaiheita. Välillä sitä jaksaa kohdella itseään hyvin, välillä huonommin. Arki ja riittämättömyys painavat päälle eikä aikaa ole. Jotain herättelyä kaipaisi, jotta alkaisi miettimään, että onko minulle oikeasti hyvä juttu se, että koomaan vapaapäivät sohvalla, valvon pitkin öitä enkä liiku. Tai olenko tehokas töissä, jos painan siellä pelkän kahvin voimalla ja vatvon pelkkiä virheitä? Riikka Hollon ja Mari Päiväniemen Minun kirjani – Ystäväkirja itselle muistuttaa kysymyksillään siitä, mikä on olennaista. Niinhän se on, että sinä päätät mikä on sinun elämässäsi olennaisinta. Ja kun kerran itsensä kanssa viettää kaiken aikansa, kannattaisi olla itsensä paras ystävä. Ystäville haluaa hyvää eikä huonoa. Ehkä sinä voisit ottaa itseäsi kädestä ja viettää paremmat viikonloput ja paremmat arkipäivät, jopa paremmat maanantait

Kerro kommenteissa miten voisit olla itsellesi parempi ystävä ja Minun kirjani – Ystäväkirja itselle voi olla sinun!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle rakkautta itselle Peruuta vastaus

3 vastausta artikkeliin “Varsinkin maanantaisin kannattaa olla itsensä ystävä”

  • rakkautta itselle sanoo:

    Hyväksymällä itsessä samat asiat kuin muillakin. En huomaa ystävieni pieniä vatsamakkaroita, mutta itsellä jos on niin kovat on haukut ja kuri. Muilla jos on pizzapäivä niin sepäs mukavaa, mutta itselle se on se huonon omantunnon ilta. Ei kukaan muukaan käy joka ikinen päivä lenkillä, ei kaikki siivoa joka päivä, ei kaikilla ole täydelliset hiukset ja meikit aina, joskus nekin epäonnistuu ja se on ok. Itselleni olen ollut parempi ystävä hyväksymällä pieniä arjen asioita jotka itsessäni näen aina virheinä ja laiskuutena, kun taas muille ei tulisi mieleenkään sanoa mitään enkä edes ajattele niitä pienissäkään määrin. Ajatus siitä että olisi itselle yhtä hyvä ystävä kuin muillekin on ihan huippu, niin se pitäisi ollakin. Armoa, kehuja, yllätyksiä, herkkuja, kukkia, niinkuin muillekin ystäville.

  • akosuot sanoo:

    olemalla armollinen itselleni! kaikkea ei ole pakko tehdä yhden päivän aikana. Levyt voivat olla levällään, suklaata saa syödä kuten myös eineksiä. Pääasia että perhe on yhdessä, kaikki terveitä – ja jääkaapissa muutakin kuin valo (esim. sitä suklaata ja eineksiä).

  • piika sanoo:

    Hyväksymällä itseni sellaisena kuin olen.