Sori että olen myöhässä, kaveri sanoo. Lapsi ei halunnut pukea kenkiä, niin tässä vähän kesti. ”Vähän” eli tunti… Työkaveri ei ehdi palaveriin, koska lapsi ei suostunut syömään aamupalaa. Lapsi oli sitten lopulta syönyt jogurtin käsin, ei lusikalla…vaatteet menivät vaihtoon ja siivouksessakin kesti.

Vaunulenkistä tulee mahdottomuus, kun kaverin lapsi mankuu pois rattaista ja takaisin rattaisiin puolen minuutin välein, ja äitihän nostaa lasta eestaas. Puolessa tunnissa päästään eteenpäin ehkä puoli kilometriä. Yhtään kuulumisia ei ole vaihdettu, koska lapsella oli asiaa äidille IHAN KOKO AJAN.

Joka paikassa näkee vanhempia, jotka passaavat lapsiaan ja suostuvat näiden jokaikiseen oikkuun. Vanhemmat selittävät tyyliin että meidän lapsi pitää tuoda kesälläkin pulkalla päiväkotiin koska muuten se suuttuu!! Lapsen annetaan pelata koko päivä, koska muuten se mököttää. Lapset saavat päättää kaiken, lapset saavat huutaa ja häiriköidä, lapset saavat keskeyttää kaiken.

Lisäksi nämä herrantertut päättävät koko perheen ruokavalion, kun ruoassa ei saa olla sipulia eikä porkkanaa eikä pitkiä makaroneja eikä mitään mikä on yli sentti kertaa sentin paloina. Lapsi kelpuuttaa kananugetit ja kalapuikot ja niitä sitten syö koko perhe, joka päivä, koska muuten lapsi suuttuu ja ei syö. Ravintolassa perhe ei käy, koska lapsi ei viihdy ja lapsi ei halua.

Kamalinta on vielä se, että vanhemmat kutsuvat näitä lapsityranneja lempinimillä ”pomo” ja ”johtaja”. Niinhän se tuntuu olevan, että lapsi on teidän perheen pomo, mutta ihan totta: sen ei kuulu olla niin! Ei määräysvallassa oleva lapsi ole onnellinen lapsi, vaan hätääntynyt ja hämmentynyt.

Jokainen antaa joskus periksi lapselle siksi, että pääsee itse helpommalla. Ja saahan säännöistä välillä joustaa. Mutta se ei ole mitään muuta kuin laiskaa vanhemmuutta, että annetaan lapsen pompottaa ja pyörittää koko perhettä ja koko elämää.

Pienen vauvan kanssa tulee kakkakatastrofeja ja niistä johtuvia aikatauluhaasteita. Sille ei mitään mahda, ja sellainen myöhästyminen on ymmärrettävää. Mutta jos isompi lapsi heittäytyy hankalaksi eikä suostu pukemaan, vanhempi nappaa lapsen vaikka nakuna kainaloon ja vaatteet toiseen ja sitten mennään! Eikä suinkaan mangu lastenhuoneen ovella että kulta kiltti voisitko pukea kun äiti on jo tunnin myöhässä töistä.

Eivätkö vanhemmat enää nykyään tosiaan kestä lapsen pettymystä, pahaa mieltä ja kiukuttelua? Mistään ei uskalleta sanoa eikä mitään rajoja asettaa, että lapselle ei vain tule paha mieli. Varsinkaan kiukkua ei kestetä ollenkaan, vaan heti annetaan periksi.

Nyt vähän ryhtiä siihen vanhemmuuteen! Eihän tällaisessa ole mitään järkeä. Älä ole nössö vaan ole aikuinen!

Nimim. Aikuinen päättää

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 67 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Kyllästynyt Peruuta vastaus

67 vastausta artikkeliin “Vanhempi lopeta se nössöily nyt!!”

  • Wyyti sanoo:

    Mä niiiiiiin komppaan kirjoittajaa tässä! Ja sen näkee tuolla mun töissä ekaluolalla.
    Tavalliset käytöstavat on täysin hukassa lapsilla, saati pöytätavat.
    Useimmat näistä on silmin nähden ihan tavallisia lapsia, mutta käytös on aivan järkyttävää. Meillä meni helposti tää vuosi, että edes osa oppilaista oppi siihen, ettei saa huutaa kesken tunnin, viittaamista ollaan opeteltu elokuusta asti, mut ei se vaan onnistu. Vanhemmat ei suostu esim. ADHD-tutkimuksiin, vaikka siitä voisi olla lapselle merkittävä apu. ”Ei meidän Pekassa ole mitään vikaa” Ei se ole vika, se on ominaisuus, ja siihen on saatavissa apua. Mut apu ei kelpaa, mut kuitenkaan ei koulujuttuja tehdä kotona, ja läksytkin yleensä tekemättä.

    tee Iso palvelus lapsellesi, anna lupa tutkimuksiin!

    • Ope sanoo:

      Todellakin! Ja kun asiantuntijat suosittelevat lääkitystä hetkellisesti, että elimistön ylikierrostatila saadaan tasaantumaan, lapsesi vuoksi, ole kiltti ja suostu. Ei lääkärit tarjoa lääkkeitä lapselle huvikseen, vaan viimeisenä keinona ennen kuin homma menee metsään. Tosi moni lääkkeen saanut kertoo, miten elämä helpottui huomattavasti. Otetaanhan vitamiinejakin, eikä niistä kukaan ole moksiskaan. Kuten niin hienosti sanoit ”ei ADHD ole vika, se on ominaisuus”. ❤️

  • Komennan sanoo:

    Ihan ei näin mustavalkoista tämäkään ole ei tässä voida yleistää vanhempia. Ja täytyy myös muistaa että viet naku lapsen autoon niin naapuri soittaa lastensuojeluun..
    On myös lapsia joilla perusominaisuudet vaatii ruutinia ja muutokset tuo haasteet.

  • Näin sanoo:

    Mun miehen lapsi on samanlainen. Meillä ei ison kouluttamisen (lähinnä isää koulutettu) jälkeen lapsi enää määrää, mutta kun lapsukainen vaihtaa kotia, niin siellä taas saa olla perheen päänä. Äiti tekee mitä lapsi tahtoo, ja lopulta äiti uupuu.

  • Ollaan vanhempia sanoo:

    Jo olen huomannut saman. Vapaa kasvatus ei tarkoita sitä, että lapsi saa tehdä mitä vaan eikä saa kieltää. Toki hän saa vapaasti kokeilla asioita sääntöjen puitteissa.
    Monet vanhemmat eivät uskalla komentaa ja kieltää, koska pelkäävät, että joku voi tehdä ilmoitusta lastensuojeluun. Pelkäävät, että lapset haetaan pois. Olen kuullut tästä monelta.
    Tuntuu todellakin, että ollaan menty ojasta allikkoon ja upottu suohon.
    En minäkään hakkaa enkä ripottele lapsia, mutta minä olen vanhempi ja vastuussa lapsistani. Lapset ovat vasta muutaman vuoden vanhoja eivätkä todellakaan tiedä elämästä vielä mitään. Ei joku 5v voi päättää kaikesta. Jos voisi, niin hän kävisi töissä ja huolehtisi perheestä.
    Lapsi kun tulee aikuiseksi ja saa työpaikan, niin mitä tapahtuu, kun joku siellä sanoo mitä tehdään? Suuttuuko aikuinen lapsi pomolleen ja alkaa kiukutella ja lähtee ovet paukkuen ulos huutaen, että tänne en enää koskaan tule takaisin!
    Vain koska häneltä vaadittiin samaa kuin muilta työntekijöiltä.

  • Hans sanoo:

    Suosittelen Keijo Tahkokallion kirjaa Uskalla olla lapsellesi aikuinen. Käy läpi tätä aihetta hienosti perustellen. Hyvä peruskasvatusopas muutenkin vauvasta täysi-ikään.

  • Nimetön sanoo:

    Niin erityislapset ovat sitten ssia ihan erikseen ja vaativat vanhemmiltaan vieläkin enemmän kuin ns normilapset.
    Mutta kyllä on vanhempia jotka tekevät lapsettaan todellakin epämiellyttäviä …. vanhemmuus on rankkaa duunia, se on 24/7 läsnäoloa ja esikuvana oloa, sinulla täytyy olla selkeä kuva siitä millainen aikuinen olet ja miten kasvatat lapsestasi onnelliden aikuisen ja vaikeaa on antaa neuvoja tuomitsematta….

  • Nimetön sanoo:

    No voi nenä, sanon minä! Kyllä onneksi nykyään jo aika hyvin ymmärretään kasvatuksen tarpeellisuus, mutta se mikä nykyään on ihan erilaista kuin esim. minun lapsuudessani onse että nykyajan lapset saavat kuulua ja heille perustellaan asioita hirmu tarkasti ja lapsi saa osallistua perheen ratkaisuihin enemmän ja enemmän kuin vielä minunkin lapsuudessani sai osaĺlistua. Silloin oli kasvatuksessa palkon hyvää, jos lie pahaakin. Itse pidän siitä että lasten ruumiillinen kurittaminen on nykyään kiellettyä, itse olen saanut tukkapöllyä, useamman kerran lapsena ollessani, mutta en ole saanut siitä mitään traumoja , silloin kasvatettiin lapset kurilla ja minä olen saanut todellakin tuntea kurinpidon ja vanhempani olivat todella auktoriteetti meille tytöille. Mutta he olivat myös erittäin hyvät ja perhekeskeiset vanhemmat ja aina olen tuntenut olevani turvassa heidän kanssaan. Ja minulle sen enempää kuin siskollenikaan ei aina perusteltu asioita, sanotttiin vaan että se on niin kun minä sanon niin…. Ja siihen oli tyytyminen. Itse kasvatin omia lapsiani samalla tyylillä, jos en halunnut perustella heille kaikkea sanoin heille useasti että se nyt vaan on niin koska minä sanon niin. Ja siihen lapseni tyytyivät. Kun he tulivat teini ikään sanoun heille useim, että miin kauan aikaa kun jalkas on mun pöydö alla nìin teet niinkuin minä sanon, sitten kun itse maksat menosi ja jalkas on oman pöydän alla, sittem saat tehdä niinkuin haluat. Ja niin meillä on tehty. Teini- ikäisinä en koskaan nolannut lapsiani, enkä tehnyt toisin kuin mitä vaadin heiltä. Eli jos he teininä alkoivat haastaa riitaa ja huutaman minulle esim julkisilla paikoilla sanoin heille silloin että täällä emme asiassa puhu ja ole ystävällinen äläkä korota ääntäsi, kun minäkään en huuda sinulle . Ja sitten vain jätinheidät raivoamaan ja lähdin tilanteesta pois. Juttelimme paljon alkoholin käytöstä, tupakanpoltosta ja seksistä, miksi en pitänyt siitä että lapsenii olisivat humalassa, polttaisivat tai harrastaisivat seksiä. Lasteni ollessa teini – ikäisiä perustelun heille silloin paljon asioita ja olin johdonmukainen
    Lasta täytyy kasvattaa, lapsi ei luonnostaan tiedä mikä on oikein ja mikä väärin , se täytyy opettaa lapselle. Ja mikä meidän perheessä oli väärin , nìin sen tekemistä ei kertakaikkiaan sallittu ja .inä uskalsin suuttua lapsilleni , jos he eivät totelleet . Ja tietty, itse käyttäydyin niin kuin opetin. Ja en ole lapsieni ystävä vaan olen heidän äiti, mutta vietän mielelläni aikaa lasteni ja omien vanhempieni kanssa. Lapsi tarvitsee vanhemmat , jotka ovat vanhemmat ei ystäviä.

  • Yksi huono äiti lisää sanoo:

    Helppohan se on kirjoittaa miltä tuntuu ja mitä päälle näkyy ja kuuluu. Tosi elämä toki voi olla toisenlaista, mitä yksi väsyneen vanhemman kommentti antaa luulla. Elkäämme siis talloko muita vanhempia suoraan lyttyyn yhden heiton vuoksi ainakaan. Joo, totta on, että tiukka pitää olla tietenkin sekä kunnon rajat. Mutta lasten kanssa elämä ei välttämättä mene kuin paperilla, vaikka itsekin luulin sen olevan paljon helpompaa. Esim. lapsi joka ei vielä osaa puhua ja ei suostu syömään mitään, aiheuttaa vanhemmalle suuren huolen. Silloin sitä jugurttia syöttää ilolla niin paljon kun lapsi syö, kunhan syö edes jotain. Nim. tänään istuttiin taaperon kanssa keittiön lattialla jugurttia syömässä kun mikään muu ei mennyt alas. Poikkeuksiakin täytyy tehdä ja taistelut valita. Niissäkin kohdissa voi pysyä tiukkana, ja vanhemman vaan tulisi muistaa ettei puhu perhe-elämästään julkisesti ja varsinkaan väsyneenä ohi suun, nimittäin muuten lentää loska ja paska 😀

    • Nimetön sanoo:

      Totta puhut! Ystävälläni on kaksi ADHD – lasta ja hänelle on tullut ihan traumat siitä miten hän sai huonosti kasvatetuisra lapsista kommentteja. Niin sen kun aina muistaisi että suurin osa vanhemmista tekee lastensa kanssa parhaansa.

  • aikuinen sanoo:

    Kyllä! Näen tätä työssäni päiväkodissa joka ikinen päivä…
    Minkä karhunpalveluksen vanhemmat tekevätkään jälkikasvulleen: lapsen on todella haastava sopeutua päiväkotiin, koska siellä päättää aikuinen.
    Ei sillä etteikö lasten mielipiteitä ja ideoita kuunneltaisi, mutta lopullisen päätöksen tekee aikuinen. Ja piste. Ja mitä erityisempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee ohjausta, kannustusta, selkeitä rutiineja ja jämäkkää aikuista.

  • Pitko sanoo:

    Nämä pomot tulee sitten peruskouluun ja törmäys on kova.

  • Kyllästynyt sanoo:

    Asia kirjoitus. Meillä naapuri tekee heti lastensuojelu ilmoituksen jos komennat omaa lastasi.

  • en syyllistynyt sanoo:

    Lapsi voi kutenkin olla aistiyliherkkä ja asbergerpiirteinen. Tämä tarkoittaa sitä, että ei-nössöilevä vanhempi joutuu rauhoittelemaan sylissä potkivaa ja huutavaa lasta ihmisten ilmoilla ja houkuttelemaan oveluudella monipuoliseen ruokavalioon. Pienen, mutta vahvan pelkopotilaan rokotukset voidaan joutua hoitamaan puolen jalkapallojoukkueen määrällä hoitajia. Jumitiloja ennen kouluun lähtöä voi tulla erityisesti stressaavina aikoina niin, että koulusta saatetaan myöhästyä. Ehkä vanhemmat ansaitsemme joskus myös tsemppiä eikö vain?

    • Yliherkkyys ei ole valhetta sanoo:

      Tätä olin itsekin tulossa sanomaan.
      Itsellä on aistiyliherkkä lapsi ja voi miten kivaa olisi, kun asiat sujuisi yhtä helposti miten sisarustenkin kanssa.
      Mutta kun ei suju. Eikä mene.
      Monissa asioissa on joutunut joustamaan ja kiertämään. Itsellekin on vielä niin vieras aihe, että on joutunut oikeasti tekemään töitä, että ymmärrän lasta paremmin. Lapsi ei tahallaan ole ”vaikea ja hankala”.

      Surettaa, että joutuu itseään selittelemään ja miksi meillä toimitaan muille normaalissa tilanteessa vaikeamman ja pidemmän kautta. Pienikin väärä juttu, voi suistaa lapsen maailman raiteiltaan ja sen kanssa sitten työstetäänkin taas vähän lisää, että mites tänään rauhoitutaan.

      Kurjaa on myös se, että näitä yliherkkyyksiä pidetään huuhaana ja pelkkänä selittelynä ”huonolle käytökselle”. 😕 Kahden ”normaalin” lapsen äitinä on kuitenkin kummallista, miten olen saanut heidät kasvatettua normaaleiksi , mutta sitten tätä yliherkkää en.

    • Mama sanoo:

      Niin pystyn samaistumaan kuvaukseen lapsesta jonka kanssa ei normit ja lainalaisuudet yksinkertaisesti toimi.
      Kuitenkin sisaruksen kanssa ei haasteita niinkään ole.
      Erityisherkkä lapseni totisesti on, aspergerin piirteitä on havaittavissa. Tutkimuksia peräänkuuluttelen parasta aikaa.

  • Nimetön sanoo:

    Se on vaan joillekin vaikeaa vetää rajaa. Ihmisiä kun ollaan. Joitain muita hyviä puolia näillä ihmisillä.

  • Muamo sanoo:

    Jessss ja kiitos🙌🙏👍💋❣

  • Kolmen ihanan ja hyvin käyttäytyvän lapsenlapsen Muori sanoo:

    Hieno kirjoitus oikeasta asiasta. Vanhemmuus on pahasti hukassa ,jos kaksivuotias lapsi pompottaa mennen tullen vanhempiaan. Lapsi tarvitsee rajat ja rutkasti rakkautta ❤ Onnellinen on lapsi jolla on hyvä ja turvallinen välittävä koti. Koti on paikka ,jossa lapsi saa olla oma itsensä. Kun kotiovi sulkeutuu ja lapselle on annettu käyttäytymis ohjeet, hän tietää miten käyttäytyä. Toki tämänpäivän vanhemmilla on myös käyttäytymis ongelmia, niin on vaikeaa opettaa lapselle mikä on oikein. RAJAT ja RAKKAUTTA❤❤❤

  • Riitta sanoo:

    Hih, jotenkin noin minäkin sjattelin parisenkymmentä vuotta sitten.

    Sitten sain lapsia.

  • Nimetön sanoo:

    Erittäin hyvä kirjoitus!!

  • 3 lapsen äiti sanoo:

    Aivan loistava kirjoitus! Täysin samaa mieltä!

  • Tsemmosta sanoo:

    Jännä juttu että näkee joka paikassa. Siis aikuisia jotka ei tajua lasten pulmakohtia ja olettaa et kaikki on retuperällä. Ite en huolis ketään aikuista vaunulenkille. Yrittää eksyttää puhumalla jotain typerää kun tarkoitus että lapsi saa liikuntaa. Mutta rattaat pitää olla jos käyttäytyy huonosti esim. Alkaa potkia tms. Keskustelu on hyväksi lapselle. Aikuinen voi oottaa kans vuoroaan tai vaikka osallistua keskusteluun. Tietysti voi antaa vaikka puhelimensa lapselle mutta epäilen että tämä tuomitsija tuomitsis senkin. :D. Tää ei tietysti liity 8v joka vielä 7v oli rattaissa kun jarrut löi päälle. Syö kyllä jogurtin jo lusikalla ainakin koulussa. Makaroonit syö käsin ihan aistijuttujen takia. Samat vanhemmat jotka tuomitsis meidän kasvatusajatukset eivät jaksaisi kuunnella tuntien raivokohtausta autisminkirjolaiselta vaan julkisella paikalla kuulemma pitäis olla hiljaa. Mut kuitenkaan saa antaa pomotella ison lapsen joka ei suostu liikkumaan vaikka ois kuinka myöhässä jostain. Oon kattonut vierestä kun perhetyöntekijä komenti kun kuuli mun toisen lapsen olevan erityinen. Joo asenne minä tiedän adhdt. Mut kun 4v lapsen puheenymmärrys alta 2v tasolla. Eli laps näki vaan vihaisen naisen huutavan syystä et meni leikkiin oman sisaruksensa huoneeseen tän ollessa koulussa. No oltais otettu kuvat käyttöön mut oli parempi kun siirsi koululaisen jaettuun huoneeseen niin lapsi sai kotonaan liikkua niin kun tykkää. Koululainenkin tykkäs kun ei tarttenut mennä yksin nukkumaan. Todellakin myöhästytään aina välillä mut ei lasten takia. On vissiin helpompi syyttää lapsia. Onkohan tässä faktatiedossa otettu huomioon sitä. Mä oon paljon kuullut ihmisten moittivan omia lapsiaan. Kummasti aina erityisiä kuten meilläkin. Mut sit heillä ei ookkaan haasteita joissa me taistellaan. Ihan vissinä jätetään joitain taisteluja tekemättä koska vanhempi näkee missä lapsen pitää petrata. Annetaan kyl tosi väärä käsitys lapselle jos väitetään että vanhempien keskustelua ei saa keskeyttää ja sit lapsi kulkee pissat housuissa kun olis kysynyt vaikka vessaa. Mut äitin kaveri haluaa puhua jostain oman elämänsä turhanpäiväsestä asiasta. Mua risoo tän tekstin aikuiskeskeisyys. Rajat ei tuu meillä aikuiskeisyydestä vaan yhteisöllisyydestä ja toisten huomioon ottamisesta johon kuuluu lapsi ja lapsen tarpeet (ei halut, pettymyksetkin on tarpeita. lapsi ei välttämättä edes koe tarvetta valita jos ei joko vanhempi siihen patista tai asia on oikeasti väärä esim. Herneet tuntuu kiviltä haluu pehmeempää ruokaa)

    • Emo sanoo:

      Kirjoittaja ei liene tarkoittanut tällä erityisen ihania lapsia. Tsemppiä. T. Yhden erityisen ihanan äiti

      • Tavis sanoo:

        Vähän samaa aattelin itsekin. Ei se aina tarkoita että olisi erityslapsi jos jostain lapseen liittyvää kritisoidaan.

  • Lapseton sanoo:

    En ole seurannut läheltä, mutta kuulin töissä työkaverini sanovan, että ”meidän Jani-Petteri ei syö mitään muuta kuin jogurttia”.
    Olin aivan, että ei voi olla totta. Jos mulla olisi lapsi, joka kieltäytyisi syömästä muuta kuin jogurttia, niin joutuisi opettelemaan. Lopettaisin jogurtin oston ehkä kokonaan, tai korkeintaan sitä saisi jälkkäriksi, sitten kun oikea ruoka on syöty.

    • Vanhemman tulee asettaa rajat sanoo:

      Mulla työkaverina henkilö jolla päiväkodissa yksi ja koulussa yksi. En tiedä hänen perhekuviota tai miten kaukana kotoa päiväkoti on, autolla kuitenkin liikkuu. Mutta jokapäivä myöhässä 15 minuuttia. Palaveri alkaa tasalta jossa myös tämän kollegan pitäisi olla niin hän on myöhässä. Ja syy lapsessa. Minullakin on lapsi jonka vien hoitoon ja olen silti ajoissa. En ymmärrä niitä perheitä jossa lapsi määrää.

      Meillä jos ei perunat ja kastike maistu niin olkoot syömättä ja nälissään. Muutakaan ruokaa ei tule ja iltapala tulee sitten kun on sen aika. Kyllä maistuu seuraavan kerran lämmin ruoka. Tai jos vaatteet ei mene päälle niin viimeksi eilen sanoin että äiti lähtee kun kellon iso viisarin on kutosen kohdalla. Olit mukana tai et. Tuli vipinää.

      • sannansanat sanoo:

        Jos lapsi ei olisi tullut, olisitko lähtenyt?

      • Miee sanoo:

        Samaa mietin. Olisitko lähtenyt ja jättänyt lapsen yksin kotiin, jos ei lapsi olisi ollut valmiina? Ellei olisi tullut vipinää lapseen, miten olisit sitten toiminut kellon viisarin ollessa tietyssä kohdassa?

        • Huoh sanoo:

          No siinä tapauksessa otetaan se lapsi syliin ja puetaan ja nostetaan autoon, vyöt kiinni ja menoksi. En ymmärrä miksi tehdä asioista niin vaikeita.