”Mieheni petti minua monen vuoden yhteiselon jälkeen yhteisellä lomamatkalla toisen pariskunnan naisen kanssa. Tämä nainen sattui olemaan paras ystäväni. Tuntui että minua petettiin kahden ihmisen voimin, ajattelematta seurauksia. Alkoholilla oli vahvasti osuutta asiaan, eivätkä osapuolet koe tehneensä asiaa tarkoituksella, mutta niin vaan tapahtui.

Olimme mieheni kanssa joskus puhuneet, että jos näin joskus kävisi, emme voisi jatkaa yhdessä eikä suhde olisi enää sama. Olen todella pettynyt ja loukattu, sekä mieheeni ja ystävääni. Menetin miehen, perheeni, ystäväni, luottamukseni. Ensimmäinen ajatus oli erota, mutta jatkoimme yhdessä, kamppaillen, jutellen. Ystävääni en ole tavannut vieläkään tapahtuneen jälkeen.

Pian tapahtuneen jälkeen tutustuin erääseen mieheen, jonka kanssa aloimme vaihtamaan ajatuksia. Hänellä oli myös hankala elämänvaihe, muttei samanlainen kun minulla. Pian huomasimme juttelevamme enemmän ja vaihtaneemme ajatuksia puhelimitse. Kohta myös miehelleni selvisi, että näin on. Hän on ymmärtänyt tilanteen, muttei ole halunnut nähdä totuutta. Mieheni haluaisi jatkaa kanssani ja perheen vuoksi valmis tekemään mitä vaan. Itse koen että olen tämän uuden ihmisen kanssa lähentynyt ja tunteita sitä kautta tullut enemmän. Enkä osaa hänestä olla erossa, tai edes ajatella nyt järkevästi. Uudet tunteet vievät mukanaan, mutta vanhat asiat ovat osittain käsittelemättä. Ystäväni kanssa en ole edelleenkään selvittänyt asioita myöskään.

Hyppäänkö uuteen ja annan tunteen viedä, vai ajattelenko järjellä ja lopetan kaiken uuden ja keskityn vanhaan. Tahto vanhaan elämään ja asioiden selvittelyyn on hiipunut, ja uusi elämä ja mies vie tunteineen mennessä. Isoin mietinnän aihe on lapset, perhe, uudelleen aloittaminen. Epävarmuus kaivelee. Enkö ole täysin järjissäni. Annanko tunteille liikaa nyt valtaa. Pitäisikö uusi suhde vaan lopettaa, vaikka tunnen syvää vetovoimaa ja halua jatkaa. Onko meillä tulevaisuutta, tulenko katumapäälle.

Tienhaarassa

Kuva Jon Tyson. Ylin kuva Jen Theodore.

Vanha elämäni oli täydellistä, ennen tätä pettämiskuviota. Pystynkö aloittamaan puhtaalta pöydältä, unohtamaan uuden ihastuksen. Pystynkö antamaan anteeksi miehelleni, ystävälleni. Paljon pohtimista. Olen aika väsynyt tilanteeseen, kaikki osapuolet ovat. Kaikki roikkuu ilmassa, kesken. Huoli myös omasta jaksamisesta iso asia. Uupumus taustalla, mikä vaikeuttaa myös asioiden käsittelyä. Ammattiapua olemme saaneet yhdessä ja erikseen.

Voiko tästä selvitä jotenkin johonkin suuntaan tervejärkisenä? Kokemuksia kaipailen vastaavissa tilanteissa olevilta, olleilta, selvinneiltä.”

Nimim. Pettynyt, petetty, pettäjä

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 20 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Näin Peruuta vastaus

20 vastausta artikkeliin “”Vanha elämäni oli täydellistä, ennen tätä pettämiskuviota””

  • M sanoo:

    En neuvo, mutta kerron oman kokemukseni. Petin miestäni vuosia sitten henkilöä kohtaan, johon tunteeni olivat todella voimakkaat. Päätimme molemmat kuitenkin jatkaa suhteissamme tämän lyhyen suhteen jälkeen. Viime vuonna tämä toinen henkilö otti yhteyttä erottuaan ja mietittyään asiaa pitkään. Tiesin, ettei hän tarkoittanut rikkoa liittoamme, mutta menin valtavasta tunteesta aivan sekaisin ja tunnustin miehelleni. En voinut ajaa itseäni samaan tilanteeseen uudelleen. Mies oli tietysti äärimmäisen loukattu ja vihainen, mutta ihmettelen hänen kykyään toipua asiasta, jota en olisi uskonut suhteemme kestävän. Itselleni valkeni, että voimakkaista ja tietyllä tapaa ainutkertaisista tunteista huolimatta en pystynyt eroamaan ihmisestä, jota rakastan. Hänkään ei voinut luopua minusta. Nyt arkemme on aika tasaista. Toiseen en tämän jälkeen ole ollut missään yhteydessä, vaikka haluaisin pyytää anteeksi häneltäkin. Tiedän, etten ole sitä velkaa, mutta en syytä häntä ja olen pahoillani siitä, että tuotin myös hänelle surua. En kuitenkaan voi enkä aio ottaa yhteyttä, sillä se olisi väärin. Miestäni ihailen tämän suhtautumisen vuoksi valtavasti. Hän ei koskaan kostaisi tarkoituksella, vaikka on käynyt läpi paljon.
    Välillä kaipaan ja muistelen toista, mutta tiedän, että ajatuksista ja tunteista en itseäni voi rangaista, ainoastaan teoista. Mennyt on kuitenkin mennyttä ja ainoastaan nykyisyyteen voin vaikuttaa. Aika näyttää.

  • Katsu2 sanoo:

    Uskon, että sinulla on rakkautta molempia kohtaan. Kyse on paljon siitäkin, pystytkö kasvamaan ja kehittymään vanhassa suhteessa vai onko uusi suhde sinulle mahdollisuus myös ihan itsesi kannalta? Meidän yhteiskunta tuomitsee tällaiset hairahdukset liian helposti, vaikkakin uskon, että jonkun kanssa se elämä vaan onnistuu loppuun saakka ongelmista huolimatta ja hyvä niin. Mieti rauhassa, ota aikaa itsellesi ja tunnet varmasti, kun on oikea hetki päätökselle ellei joku muu ratkaise asiaa ennemmin. Ehkä meillä ihmisillä tulisi olla laajempi sydän näissä asioissa kaikin tavoin, koska ihminen pääsääntöisesti pyrkii hyvään elämään.

  • Äiti, vaimo, taistelija sanoo:

    Itse olen vuoden kamppaillut liitossani. Miehelläni oli suhde toiseen naiseen mutta tultuaan järkiinsä halusi korjata liittomme. Vuoden aikana omat tunteeni muuttuneet miestäni kohtaan, rakastan, mutta en samalla lailla kuin aiemmin. Eroa mietin edelleen ja olen asiasta ollut täysin rehellinen miehelleni. Hirveää kituuttamista enkä tiedä mitä teen. Pelkoa, epävarmuutta tulevaa kohtaan.

  • Kriska sanoo:

    Niin, kerran petti vai pettikö useammin? Koetapa kysellä. Ex-mieheni jäi kiinni salasuhteesta ja ajan myötä selvisi, että hän oli pettänyt koko pitkän avioliiton ajan. Siitä huolimatta vielä yritettiin, tuloksetta. Kannattaa todella harkita, jatkatko liitossa.

  • Riski ja mahdollisuus sanoo:

    Vaikea kysymys. Muutokselle tuntuisi olevan tarve, jota yrität kieltää. Onhan iso juttu ottaa vastuu, tehdä päätös, ja sitten se joko onnistuu tai ei. Itse uskon, että se mikä tapahtuu on lopulta hyvä, ja olennaista on miten siitä jatkaa eteenpäin. Naiset ovat olleet taloudellisestikin sidotumpia, ja syyllistävät herkästi itseään mutta myös toisia. Mitä jos ei olekaan syyllisiä? On tekoja ja niiden seurauksia, jotka pitää kantaa. Joka tapauksessa onnea sinulle, mitä sitten päätätkin tehdä.

  • :0 sanoo:

    Kohta A. Sinua on petetty. Itse olen sitä mieltä, että hyvään liittoon ei mahdu kolmatta. Itse olen pettänyt ja jäänyt kiinni. Aikaa tästä vasta viikkoja. Syitä tekooni on monia, yksikään ei ole miehessä. Paitsi se, etti hän lähtenyt koskaan mukaan parisuhdeterapiaan yms minne pyysin, ja kävin ne yksin läpi – henkisellä tasolla meillä meni pitkään huonosti. Arki meillä sujui mukavasti ennenkin, mutta itse kipuilin ja kipuilen yhä syistä, jotka eivät miehestä johdu. Oma mieheni on jopa komeampi ja parempi sängyssä kuin sivusuhteeni. Mitä kävi pettämisen jälkeen? Nämä kuluneet pari viikkoa ovat olleet suhteemme kukoistusaikaa. Asiaa ei ole vielä loppuun käsitelty ja vielä käsitellään pitkään, mutta nyt mieskin tajuaa, ettei asioita voi jättää huomiotta. Asioista on alettu puhumaan oikeilla nimillä ja havaittu,puolin ja toisin, ettei toinen ole itsestään selvyys ja se, että yhdessäolo on jokapäiväinen valinta. Oletteko te käyneet asian loppuun keskenänne, miettineet syyt jotka miehellä tekoon johti ja työstäneet ne? Ei kukaan vahingossa kaadu toiseen sänkyyn. On toki niitä jotka pettää aina kun on tilaisuus, mutta kertomuksesi ei kuulostanut sille. Oletteko voineet keskustella ilman ”syyllinen ja loukattu” asetelmaa? Tilanne on miehellesikin vaikea – olet varmasti itsekin joskus mokannut jossain ja tiedät, mille se tuntuu. Saatika kun mokalla on loukannut toista, se tuskin oli miehesi tarkoitus.

    Kohta B. Olet tavannut ja ihastunut toiseen mieheen. Luonnollista pitkässä suhteessa. Koetko, että nyt sinullakin on tilaisuus kokea jotain, mitä miehesi koki (= kuvittelet kokeneen). Minusta kuulostaa, ettei pettämisasiaa ole käsitelty loppuun, kun kerrot että mies petti ja melkein seuraavassa lauseessa että olet ihastunut sen jälkeen toiseen. Jos olet sitä mieltä, ettei nykyisen kanssa ole enää tulevaisuutta ja olet valmis jättämään vuosien suhteen taakse yhden erehdyksen takia, kertoohan se siitä, kuinka paljon tai vähän haluat jatkaa nykyistä suhdetta. Jos lähdet uuteen suhteeseen, tee se siksi, että et enää halua kokonaisuudessaan jatkaa nykyistä, ei siksi, että miehesi teki yhden virheen.

    Siinä missä järki huutaa ”Nyt riitti”, rakkaus kuiskaa ”Sattuuhan noita, kokeillaan uudelleen”. Ei sinua voi kukaan neuvoa mitä tehdä. Jos olette käsitelleet pettämisen eikä se enää kaivele, etkä silti halua nykyistäsi, niin jätä hänet ja katso sen jälkeen, onko uuden kanssa aloittamien se, mitä haluat. Jos pystytte nykyisen kanssa ottamaan aikalisän, ottakaa – mutta kerro tästä myös uudelle ihastukselle ja ota aikalisä häneenkin.

    Joka tapauksessa olisi hyvä käydä parisuhdeneuvojalla, itselläkin on aika varattu sinne. Varasin sen niin, että joko yritetään yhdessä tai hän saa auttaa meidät hyvään eroon. Toivon kovasti, että tapaaminen toteutuu ”parisuhteen ehjäksi ja uudenlaiseksi korjaaminen” -hengessä.

  • X sanoo:

    Herää kysymys, miksi mies petti juuri ystävän kanssa? Se ei ole mikään baaripano.

    Oliko miehellä kuitenkin jotain hampaankolossa? Vai miksi hän otti noin valtavan riskin?

  • Eronnut mutta eri syistä sanoo:

    Ihastuminen sekottaa aina ajatuksia. Se miten paljon ajatukset ja tunteet myllertää, ei kuitenkaan välttämättä kerro, kuinka pitkä suhteesta olisi tulossa.

    Tarvitsisit nyt hengähdystauon, vaikka viikon yksin mökillä, niin ettet juurikaan pidä kumpaankaan mieheen yhteyttä. Puhu sen sijaan ystävien kanssa puhelimessa, kirjoita päiväkirjaa, kuuntele musiikkia. Kysy itseltäsi kuka sinä olet ja mitä halua elämältäsi, ihan irrallaan näistä kahdesta miehestä. Yritä myös kuulostella mitä kaikkia tunteita ”pintatunteiden” alla piilee.

  • Jossannat sanoo:

    Tuntematon ja uusi pelottaa aina.. mutta hyppää rohkeasti. Pahimmassa skenaariossa löydät itsesi uudelleen vaikka yksin.

    Lapset on ihania ja yllättävän vahvoja. En ymmärrä miksi ajatellaan että eroperheenlapset saavat mukamaa vähemmän. Itselläni on paljon enemmän aikaa ja erilaista onnea jaettavana kun sitä ei syö onnettomuus suhteessa.

    Ja näin sivuseikkana, alkoholi ei koskaan ole syy eikä seuraus eikä yhtään mitään. Se ei millään tavalla oikeuta pettämään. Tiedän koska koin itse pettäjän roolin viime kesänä, järkytyin kuinka vähän siitä tuli huono omatunto.

    Me eletään vain kerran, siitä ajasta pitäisi nauttia koko ajan eikä aina vaan -kunhan ensin-.

    • X sanoo:

      Vanhempien avioero on lapsille kriisi. Toki siitä pääsee yli, mutta ei ole oikein kaunistella sitä.

      Eri asia on jos perheessä on väkivaltaa tms, silloin ero turvaa lapsia.

      • Eikös juu sanoo:

        Pelkästään lasten takia yhdessä oleminenkin on väärin. Lapset aistivat jos vanhemmat ovat onnettomia ja hyvin usein kuulee lasten myöhemmin sanottavan, että hyvä kun erosivat. Ei ole lapsellekkaan oikein joutua elämään riitaisassa perheessä.

        • Näin sanoo:

          Its erosin joki aika sitten sitten riitaisesta suhteesta. Lapsille se oli kriisi, mutta väitän, että he voivat nyt paremmin kuin ennen eroa. Vaikka ero oli myös dramaattinen ja siihen liittyi osin etäisesti kolmas osapuoli (vaikka eron syyt olivat vahvasti exäni elintavoissa ja muissa ongelmissa).

          Nyt olen uudessa suhteessa, samoin ex, lapset vaikuttavan sopeutuneen. Mä en ole sopeutunut. Valvon yhä öisin ja suren ydinperheen menettämistä ja sitä, että näen lapsiani vain 50 prosenttia ajasta. Lisäksi ikävöin välillä myös exää, vaikka pohdin eroa vuosia ja vuosia ja siihen oli kaikki järkisyyt ja uusi suhde on erittäin hyvä, tasapainoinen ja seksuaalinen ja parempi kuin entinen.

          Sanoisin, että oman kokemukseni mukaan lapset sopeutuvat paremmin kuin aikuiset.

          Ja erosta ei pääse nopeasti yli, etenkin jos siihen liittyy tuollaista draamaa kuin teilläkin. Vaikka elämä olisi ennen sitä draamaakin ollut yhdessä huonohkoa, kuten meillä.

          Jos en en olisi tuntenut uuden suhteen osapuolta etukäteen en ikinä olisi aloittanut suhdetta eron jälkimainingeissa. Kokonaan uusi ihminen tapoineen on raskasta opetella tuntemaan siinä vaiheessa kun koko elämä ja sielu on haavoilla edellisestä suhteesta.

          Älä lähde johonkin vaan jostakin.

          Harkitse, käykää terapiassa ja mieti, onko uusi rakkaus asia jota itse haluat ja joka tuo pidemmälöä tähtäimellä voimaa ja tasapainoa vaiko vaan kuluttaa.

          Lapseni kysyi taannoin huolissaan, alanko uudenkin miehen kanssa tappelemaan joskus.

          Se vahvisti se, että ero oli kaikille paras ratkaisu. Se ei silti ollut itselleni helpoin ratkaisu. Vaikka oli oma päätökseni.

          Pelkän pettämisen takia en ole koskaan jättänyt ketään, minulla on ollut hyviä suhteita sen jälkeenkin, kun pettäminen on tullut ilmi. Kaikkea sattuu ja tapahtuu. Tärkeintä on asioiden käsittely, ja se etteivät ne toistu.

          Mutta sitten. Kun löytää oikean rakkauden, sen kyllä tietää. Se on aivan eri asia kuin joku pikku ihastus. Se on sellainen heilahdus, että koko elämä menee palasiksi, vaikka ei edes olisi suhdetta koko ihmiseen. Sanoisin, että sen tunnistaa siitä, että ihmisen lähellä oleminen edes etäisesti on tärkeintä ja se, että rakkauden kohde voi hyvin ja on onnellinen.
          Ja se voi hyvinkin muuttaa kaiken.

  • Mielipide sanoo:

    Kylläpä moni koittaa sua syyllistää ja johtaa harhaan tuolla FB:n puolella. Huomaa kyllä naisten omat arvot siinä. Selkeästi pettäjiä itsekin. Älä hyvä ihminen kuuntele tollaista paskaa! Että sinä muka olisit se joka rikkoisit perheen yhden kännierehdyksen takia?Kyllä se mies teki sen ihan itse. Hänen takiaan teillä ei enää luottamusta ole. Ei sinun, vaan hänen syytään tämä tilanne on!! Niin makaa kuin petaa, sanotaan. Hän itse olisi voinut miettiä seurauksia ennen kuin sekoilee toisen kanssa. Totuus oli että hän oli valmis riskeeraamaan sinut ja suhteenne. Tai, sitten ei muutenkaan ole sellaista uskollista tyyppiä että hänen voisi luottaa ylipäätään.

    Mikäli Hän on sen tyylinen että kännissä sattuu ja tapahtuu, varaudu siihen että samanlaisia tilanteita voi tulla uudestaan eteen mikäli häneltä noin tuppaa kontrolli lähtemään humalassa.

    Mikäli luottamus sinulle merkitsee yhtään mitään, niin älä hyvä ihminen tuhlaa aikaasi mieheen johon et voi enää luottaa.!! Minä tein tämän typerän virheen aikoinaan ja annoin kännipettämisen anteeksi, koska munkin mielestä kaikki oli muuten ”täydellistä”. En sitten raaskinut jättää miestä kun se kännissä sekoili ja petti mua. Mutta voi että kun olisi pitänyt!! Opin vasta myöhemmin että Maailma on pullollaan paljon parempia miehiä. mutta en minä sitä silloin tiennyt.. ei ole varmuutta tänäkään päivänä kuinka monta kertaa hän minua kenties petti humalassa. Muutaman kerran jäi kiinni ainakin pussailusta toisten kanssa koska selkeästi ajatusmaailma oli että kyllä kännissä saa sekoilla, se antaa anteeksi kuitenkin. Ajattelin silloin asioita väärästä näkökulmasta. Todellisuudessa minua ahdisti aina kun hän lähti johonkin ja otti alkoholia. En tiedä pettikö hän minua uudestaan, mutta jo pelkkä epäilys ja ahdistus olisi pitänyt kertoa minulle etten ole enää terveessä suhteessa. Koska se minulle tärkein asia, luottamus, oli mennyt. Tuhlasin monta vuotta aikaa tähän mieheen. Voi kunpa olisin vain tajunnut jättää hänet jo ensimmäisestä kerrasta.!

    Olen nimittäin löytänyt eron jälkeen oikeasti aivan täydellisen miehen ja parisuhteen ihmisen kanssa johon voin luottaa aivan sataprosenttisesti. Tunne on aivan uskomaton ja molemminpuolinen. Ei tuollaisia känni”vahinkoja” vaan ”tapahdu”. Kyllä se on ihan ihmisen luonteessa. Mikäli tahdot roikkua löysässä hirressä ja mahdollistaa pettämisen uudestaan niin jatka vain nykyisessä suhteessa.

    Mutta jos tahdot suhteen jossa voit luottaa toiseen Ja muutenkin kaikki olisi paremmin, niin eroa. Käsittele asiat rauhassa ja etene sitten rauhassa uuden miehen kanssa. Liian nopeasti Ei kannata suhteeseen hyökätä ennen kuin entinen on varmasti käsitelty. Itse sinä päätökset teet mutta itse kantaapään kautta kokeneena olen päättänyt etten enää ikinä tule antamaan pettämistä anteeksi. Siinä kyse paljon isommasta asiasta kuin vaan yhdestä kännisestä virheestä.

    Ja te olette olleet yhdessä vasta vuoden?? Jos jo vuoden jälkeen muut kiinnostaa, niin ajattele mitä se tulee olemaan tulevaisuudessa.

    Itselläni nyt tätä ihanaa täydellistä suhdetta 3 vuotta takana ja vieläkin tuntuu ihanalta alkuhuumalta. Tosin johtunee siitä että yhteinen aika sekä oma aika on hyvin tasapainossa. mutta mieti omat arvosi ja huoli vasta sellainen ihminen joka jakaa samat arvot kuin sinulla.

    Kun olet eronnut voisit rauhassa tutustua tähän uuteen mieheen ja katsoa tulisiko siitä jotain. Mutta älä suotta pidä kiirettä.

    Lopulta, tee niin kuin sinun sydän sanoo.

    • :0 sanoo:

      Kyllä tuo toisen miehen kanssa kehitelty henkinen suhde on minusta myös pettämistä, siinäkin jaetaan toisen kanssa asioita jotka kuuluisi jakaa oman kumppanin kanssa. Jokainen pari toki määrittää itse rajansa.

  • Uusperhe sanoo:

    Ei kukaan vahingossa petä, kännissäkään. En jäisi huonoon suhteeseen, mutta ei varmaan ole järkevää perustaa uusperhettäkään. Mitä itse haluat?

  • Nimetön sanoo:

    Itse en jäisi vanhaan suhteeseen pettämisen jälkeen. Ei tiedä uudesta suhteesta onko jatkoon vai ei mutta kokeilemalla se selviää. Kuitenkin luottamus vanhassa suhteessa saanut kolauksen ja ei sitä enää ehjäksi saa. Kerran täällä vain eletään, ei ainakaan tarvitse katua vanhana elämätöntä elämää. Suhde joka perustuu velvollisuuteen ja tavallaan oman elämän uhraamiseen muiden takia ei pitkän päälle kanna.

  • Anu sanoo:

    Entinen elämä oli täydellistä? Et voi yhtään tietää mitä saat, jos lähdet uuteen suhteeseen. Kuulostaa siltä että menetettävää on paljon. Anna päätökselle aikaa, ota etäisyyttä molempiin miehiin. Tee listat hyvistä ja huonoista puolista koskien molempia vaihtoehtoja. Ja tee lopullinen ratkaisu sen mukaan mitä sydän sanoo.

  • Uusi alku sanoo:

    Selvästi et pysty palaamaan entiseen niin ettei asiat kaihertaisi. Minusta suunta uuteen on oikein ja sen myötä onnellinen ja tasapainoinen elämä sinulle.
    Itse olen kokenut täysin samanlaisen kuvion ja lähdin uuteen. Ero oli vaikea. Vaikka mies maksoi omista virheistään ja minä väsyin, lähdin uuteen, hän olisi halunnut jatkaa. Aikaa on tuosta 14-vuotta ja molemmilla on täydellinen uusi elämä omalla suunnalla.

  • Nimetön sanoo:

    Itse laitoin puntit tasan pian sen jälkeen, kun sain tietää entisen vaimoni salasuhteesta. Kerroin asiasta aika pian tapahtuneen jälkeen ja näytti kolahtavan hänellekin kovaa. En tiedä, oliko ihan järkevästi menetelty, mutta en välittänyt ja näin tuli tehdyksi.

  • Elämä on sanoo:

    Aikalisä. Ei aina pohtiminen auta, joskus keskittyminen arkeen auttaa ja joskus ymmärrät mitä teet. Tulevaisuudessakin tulee nämä pettämiset ja uudet suhteet mieleen..pitää vaan poistaa päästä..ja lohtusuhde oli ihanaa, auttoi sinua pahalla hetkellä. Tosin elämäsi nousee uudelle tasolle kaiken tämä jälkeen, ehkäpä syvemmälle