Jos olet koskaan laihduttanut, olet ehkä huomannut tämän ilmiön.

Ehkä se piinaa sinua juuri nyt.

Kenties se on pilannut sinulta monta dieettiä.

Ai mikä ilmiö? No WHOOSH! Juu, kyllä, se on sen nimi!

Whoosh ei ole tieteellisesti todistettu ilmiö, ja lihavuuslääkäri Fatima Cody Standford Massachusettsin General Hospitalista tyrmää sen täysin. Silti monet laihduttajat ja esimerkiksi painoluokkaurheilijat uskovat sen olemassaoloon.

Tiedätkö sen tilanteen, että olet päättänyt tehdä elämäntapamuutoksen, ja se lähteekin mukavasti käyntiin. Aloitat liikunnan ja rupeat syömään terveellisemmin. Kenties aloitat ihan perinteisen laihiksen, ja rajoitat syömiesi kaloreiden määrää runsaasti.

Jatkat valitsemaasi tapaan pitkältä tuntuvan ajan. Pari viikkoa, kuukauden… Olet varma, että tuloksia tulee ja näkyy myös painossa. Olethan noudattanut ruokavaliotasi tarkasti ja liikkunutkin vielä!

Sitten astut toiveikkaana vaa’alle…mutta mitään ei ole tapahtunut.

Kaikki tekemäsi työ on ollut turhaa. Paino ei ole hievahtanutkaan ja samat vaatteet kiristävät yhä edelleen. Mietit, että mitä järkeä on kiusata itseään tällä tavalla, ja repsahdat.

Mitä ihmettä tapahtui? Monet uskovat, että syynä on tämä whoosh-ilmiö.

Whoosh-ilmiön mukaisesti laihtuminen tapahtuu sykäyksittäin. Kun ihminen laihtuu, aluksi rasvasolut pienentyessään täyttyvät vedellä sitä myöten kun rasva lähtee niistä. Tämän takia laihtuminen ei näy vaa’alla eikä sitä huomaa peilistä tai vaatteista. Laihduttaja uskoo, että mitään ei tapahdu.


Ylin kuva I Yunmai.

Usein tässä kohtaa ihminen antaa periksi. En minä onnistu, ei tämä toimi, kroppani ei toimi, jouduin säästöliekille, minun pitäisi syödä niin vähän että en pärjää sillä määrällä ja niin edelleen, laihduttaja ajattelee.

Kuitenkin, jos tässä kohtaa laihduttaja ei anna periksi, vaan jatkaa, rasvasolut yhtäkkiä luopuvat varastoimastaan vedestä ja paino nytkähtää alaspäin. Peilistäkin katsoo erinäköinen tyyppi ja housut eivät kiristä enää yhtä paljon. Cody Stanfordin mukaan ihminen ei voi yhtäkkiä pissata ulos rasvasoluihin säilöytynyttä vettä, mutta moni kuitenkin tunnistaa sen ilmiön, että ensin paino junnaa ja junnaa ja junnaa ja junnaa, ja sitten onkin pari kiloa pudonnut.

Muita selityksiä kuin whoosh-ilmiö voi tietenkin myös olla. Treeni, varsinkin rankka treeni, lisää nestettä lihaksiin ja siksi paino ei tipu ja olemus voi olla turpea. Kenties dieetti on väärin koostettu ja kulutus väärin arvioitu. Ehkä terveydessä on jokin ongelma. Kenties stressiä ja univajetta on niin paljon, että kroppa on hälytystilassa ja menee entistä enemmän lukkoon tiukasta dieetistä. Ja tietenkin myös, kuten tiedät: lihas painaa enemmän kuin läski.

Cody Stanfordin mukaan painon jumittamisessa on kyse siitä, että elimistö pyrkii säilyttämään vallitsevan tilanteen. Kroppa ei ymmärrä, että painoa on kertynyt liikaa tai että tulee syötyä kulutusta enemmän. Siksi se vastustaa laihtumista esimerkiksi lisäämällä näläntunnetta. Kyse ei siis ole siitä, että sinulla ei olisi tahdonvoimaa tai olisit epäonnistumaan tuomittu surkimus. Kroppasi toimii kuten sen kuuluukin!

On siis ihan tyypillistä että paino junnaa. Pitää myös muistaa se, että ihminen sokeutuu itsessään tapahtuville muutoksille, niin lihomiselle kuin laihtumisellekin. Kenties peilikuva muuttuu, mutta et huomaa sitä? Paino taas vaihtelee kaikilla samankin päivän aikana, ja naisilla myös hormonikierron mukaan.

Siksi jokaisen laihduttajan pitäisi pitää mielessä, että pari viikkoa ei vielä riitä mihinkään. Kenties kuukausikaan ei riitä. Ehkä menee pari kuukautta ennen kuin näet tuloksia…mutta muista, että et varmaan lihonnutkaan kahdessa viikossa, vai lihoitko?

Jos haluat onnistua, ole ennen kaikkea sitkeä. Keskity loppuelämääsi, älä siihen, paljonko saat painoa tippumaan viikossa. Heivaa vaaka joksikin aikaa kokonaan ja seuraa muutostasi ottamalla valokuvat (rohkeasti vaan, ei niitä tarvitse kenellekään näyttää!). Ja anna itsellesi aikaa.

Lähteet 1, 2.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Vaaka kaappiin Peruuta vastaus

3 vastausta artikkeliin “Tästä syystä pilaat dieettisi kun luulet, että se ei tehoa”

  • Vaaka kaappiin sanoo:

    Itse ohitin tästä jumituksesta seuraavan stressin sillä yksinkertaisella tavalla, etten käynyt lainkaan vaa’alla kolmeen kuukauteen.

    Keskityin syömään monipuolisesti mutta pidin tarkkaa ruokapäiväkirjaa ensimmäiset kaksi kuukautta, ihan vain ”oppiakseni” uudelleen: kun riittävän usein kirjaat tietyt annokset eri variaatioina ylös, ei niitä kauheasti tarvi enää kohta laskeskella vaan niistä tulee opittu tapa.
    Ja tietysti ollakseni varma, että energian määrä pysyy varmasti kurissa. Joka ikinen tuote tuli punnittua ja laskettua. Aluksi se oli ärsyttävää, mutta sitten alkoikin olla mukavaa, kun laski, että energiavajausta on ollut nyt näin ja näin paljon. Olen tehnyt hyvää työtä!

    Joka viikko seurasin painoa tarkkailemalla peilistä muutoksia, sekä sovittamalla tiettyä samaa mekkoa, joka ei aluksi mennyt edes kiinni. Kuukauden kohdalla meni, mutta näytti vielä pahalle. Kahden kuukauden kohdalla olikin jo aikas kiva. Joka viikko kropasta huomasi myös aina jonkin uuden kuopan tai kavennuksen.

    Lopulta voin todeta, että kun kolmen kuukauden kohdalla alkoi isoimmat olla sulatettuna pois, niin ei jatkaminenkaan olisi ollut kovin vaikeaa. Tuntui itse asiassa hölmölle lisätä ruoka-annosten kokoa. Mutta jotenkin se vaaán tuijottamisen puuttuminen oli miellyttävää: muutokset saivat näkyä juuri siinä tahdissa kuin tulivat ja lopputuloksen merkitys ei ollut täsmällinen kilomäärä vaan se, että näyttää ja tuntuu sellaiselle että itsellä on hyvä olo!

    Suosittelen!

  • Been there done that sanoo:

    Tämä on niin totta, mulla oli myös pt mutta emme saaneet painoa tippumaan vaikka tein kaiken ”oikein”. Syy oli se ettei aineenvaihduntani toiminut ollenkaan, mulla oli raudanpuute mikä aiheutti tämän. Vuosi jälkeenpäin kun olin saanut ferritiinini yli se maaginen 70 niin yhtäkkiä putosi 6kg vaikka en tehnytkään juuri mitään, kävelin vähän kun huvitti ja söin kaikenlaista.

  • Hoikka sanoo:

    No joo. Kyllähän elimistö nestrttäkin kerää, toisilla enemmän ja etenkin naisilla.

    Mutta kyllä se yleisin syy laihdutuksen epäonnistumiseen on tarvittavan energiavajeen saavuttamatta jääminen. Pieni ja pyöreä naisihminen ei yleensä kuluta 2500 kcal vaikka kävelisi töissä. Puolen tunnin kävelylenkki ei ole urheilua joka kuluttaa ylimääräisen viinerin, vaikka ulkoiluttaisi myös sauvoja. Eikä säästöliekki uhkaa ylipainoista Pulla-Ullaa vaan astuu voimaan vasta ennen nälkäkuolemaa.