”Tässä meidän perhe hiihtolenkin jälkeen! Tässä höyryävät kaakaomukit! Tässä maaliskuinen aurinko jäätyneen järvenselän yllä! Lumisia puita! Lumiukko! Lapset pulkassa!

Kävitte sitten ulkona. Ulkona oli talvi. Olette reippaita ulkoilmaihmisiä, jotka ulkoilevat myös rapsakalla pakkassäällä. Tuli selväksi!!!

Lumikuvat ja kuvat talvisista reippailuista ovat kuin sienikuvat syksyisin ja otokset lomavarpaista kesäisin. Sinulle tämä on harvinaislaatuinen ja hieno elämys, ja laitat kuvan tilanteesta someen muiden ihailtavaksi. Ihan kuten jokainen muukin. Facebook ja instagram eivät näinä päivinä muita kuvia näytäkään, kun jokainen kaveri on lisännyt räpsyjä omista hankireippailuistaan.

Tai sitten kyseessä ei ole edes kiva elämys, vaan ennen ja jälkeen kuvaa on kiukuteltu ja mökötetty. Mutta kun se kuva on pakko saada someen! Kukaan ei muuten tiedä että me ollaan käyty ulkona! Kaikkien pitää huomata että me ollaan reippaan punaposkisia ulkoilijoita ja meillä on ihana elämä!

Sosiaalinen media ei oikeastaan ole kovin sosiaalinen. Me haluamme kaikki itse esille, yksilöllisine talvielämyksinemme. Mutta kun jokainen tekee sen saman, kukaan ei saa tästä yhtään mitään.

Ne meistä, jotka eivät pääse ulos, tai halua lähteä sinne, ja jotka viettävät paljon aikaansa somessa, näkevät näitä kuvia ihan tolkuttomasti. Loputon kavalkadi otoksia hiihtoretkiltä ja pulkkamäestä ja sunnuntaikävelyiltä. Kuvissa on tekstit kuinka nyt on hyvä mieli – kiva, muilla ei ole kun näkevät kuvasi. Tai että lapsetkin jaksoivat hiihtää kaksi tuntia – tosi hienoa, minun lapset jaksavat pelata kännyllä vaikka vuorokauden ympäri!

Lopettakaa jo! Uskotaan me vähemmälläkin, että olette saaneet koko poppoolle vaatteet päälle ja olette raahautuneet ulos. On se hienoa!

Itse en laita näitä kuvia someen. Ette näe minua merenrannalla jäätyneen meren edessä pitelemässä kaakaomukia ettekä reipasta valokuvaa lumikenkäretkeltä tai luistelukentältä. Ette yksin ettekä lasten kanssa. Ai miksi? Siksi kun en jaksa mennä ulos. Ja jos jaksaisin, niin en kyllä tuuppaisi kuvia siitä muiden katsottavaksi. Niitä on nähty ihan liikaa jo!

Ehkä olen vähän kateellinen kun en ole reipas ulkoilmaihminen, mutta siitä huolimatta joku kohtuus niiden kuvien kanssa. Kaikki tietävät vähemmälläkin että ulkona on lunta ja talvi!!”

Nimim. Kiitos riittää

P.S. Some ei pänni, mutta sunnuntai kyllä? Vaivaako sinuakin sunnuntaiahdistus?

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 44 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Hassu Peruuta vastaus

44 vastausta artikkeliin “Tästä syystä en julkaise ihania talvikuvia”

  • Nimetön sanoo:

    Suurin ilo on jaettu ilo. Sen vuoksi ihmiset jakaa elämänsä ihania hetkiä muilden nähtäväksi. Kateus sattuu itseen enemmän kuin niihin joita kadehtii. Siksipä olisi hyvä oppia iloitsemaan myös toisten onnesta. Jos joku on kyllästynyt katselemaan kuvia muiden elämästä on aika alkaa elämään ihan omaa elämää ihan niin kuin itse haluaa muiden mielipiteistä välittämättä. Jokaisella on jotain mistä nauttii eikä sen tarvitse olla juuri sitä mistä naapurit tai naamakirjan kaverit nauttii. Suomalaiset ovat maailman rehellisintä kansaa ja rehellisyys on hyve kunhan sillä ei loukkaa toista tahallaan.

  • Et ole maailman napa sanoo:

    Kirjoittaja voisi vaikka unfollata henkilöt jotka kovin pahaa mieltä aiheuttavat, eikä käskeä heitä toteuttamaan sometiliään sillä tavoin mitä itse haluaa nähdä.

    Sometauko myös voisi tehdä kirjoittajalle hyvää. Katkeroituminen toisten tilien sisällöstä ei auta ketään millään tavalla.