Jossain vaiheessa se iskee…käsitys elämän rajallisuudesta. Nuorena pitää itseään kuolemattomana ja nuorena on helppo uskoa siihen, että asiat menevät siten, miten itse haluaa.

Vanhemmiten huomaa, että kaikki ei olekaan itsestä ja omasta tahdosta kiinni. Ehkä sitä elämän rakkautta ei koskaan kävelekään vastaan… Ehkä hän tulee vastaan, kun lapsia ei enää voi saada. Ehkä lapsia ei siunaannu silloinkaan, kun on ollut kovinkin ajoissa liikkeellä.

Se, mitä saa on lopulta sattumankauppaa, ja se pitäisi pystyä hyväksymään, muistuttaa tämä kirjoittaja:

”Elämä on luopumista. Juice sen tiesi. Kun olet 40, se on rajapyykki jossa voit ehkä joutua luopumaan monesta asiasta. Tunnustamaan, että ei mahdollisesti enää onnistu.

Ilman itsesääliä, rehellisesti. Ja sitten, hyväksymään tämän asian.

Tunnustaminen on helppoa, itselleen ainakin. Hyväksyminen ei. Jotkut joutuvat luopumaan lapsihaaveista, toiset haaveista saada kestävä elämänkumppani. Ne jotka eivät ole samaa kokeneet sanovat, että onhan sitä muutakin elämää. Se on totta.


Kuva Nathan Dumlao.

Mutta se, että tavalla tai toisella olet yksin, et muodosta ketjua, on murskaava ajatus, jos sitä on toivonut. Elämänkumppanista haaveilevalle sanotaan, että voihan se vielä löytyä. Totta, niin voikin. Mutta myös voi olla ettei.

Jos haudattavana on lapsihaaveet, niin asia on varmasti vielä katkerampi. Naisena ainakin. Mutta sitten joskus tapaa naisia jotka saavatkin lapsensa viisikymppisinä tai löytävät elämänkumppaninsa 80-vuotiaina.

Kuitenkin, jos hyväksyy sen tosiasian että elämä ei ehkä tarjoa sinulle sitä mitä siltä olet odottanut, on se ainoa keino päästä odotuksista vapaaksi ja ehkä saada vielä se mahdollisuus. Sittenkin.”

Nimim. Nuuan

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 6 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Minsiikki Peruuta vastaus

6 vastausta artikkeliin “”Tässä vaiheessa elämää huomaa, että kaikkea haluamaansa ei enää voi saada””

  • Abl sanoo:

    Kirjoittajan todellisuudesta puuttuu nähtävästi myös terveyteen liittyvät seikat: vanhetessa kuvioon tulee sairauksia, jotka niinikään rajoittavat sitä, mitä kaikkea on edes mahdollista toivoa. Hankalaksi tai mahdottomaksi saattaa käydä lapsien saaminen, normaali työn teko, matkustelu, harrastaminen.

    Sen hyväksyminen, että kaikkea ei voi saada, on kipeää. Erityisen kipeää se on jos lähipiirissä on niitä sattumankaupalla kaiken tai lähes kaiken saaneita, jotka ihmettelevät että mikäs nyt on muka niin vaikeaa, eikös kaikki vaan voi tehdä niinku mä…

  • Nimetön sanoo:

    Kirjailija ja kääntäjä Kyllikki Villa oli hyvä esimerkki ihmisestä, joka ei antanut iän rajoittaa tekemisiään. Muutenkin ennakkoluuloton ja rohkea ratkaisuissaan. Kiersi rahtilaivoilla pienen tyttären kanssa maailmaa ja työskenteli samalla.

  • Makaroonilaatikkoa joka päivä sanoo:

    Elämä on tehty elettäväksi❤
    Liika suunnitelmallisuus tappaa haaveet, toiveet ja unelmat.
    Jos, sitku ja mutku jutut täytyy viskata roskikseen, se on nyt.
    Lapsen voi hankkia myös yksin, ei siihen miestä tarvitse ottaa elätettäväksi. Parisuhteen eteen on kasvettava ihmisenä, opittava tekemään duunia suhteen eduksi. Tämä ei tarkoita pyykkejä ja tiskivuorta, vaan sitä laatuaikaa yhdessä, jonka eteen molemmat tekevät parhaansa. Ulkokuoreen tuijottaminen ja toisen hyväksikäyttäminen eivät saa olla suhteen pääsisältö, oman edun tavoittelu täytyy unohtaa.

  • Minsiikki sanoo:

    Ymmärrän pointin. Itse vielä näin 34-vuotiaana kapinoin vastaan – aloitan opinnot ja vaihdan kokonaan alaa työrintamalla, koska ei enää huvita vanha. Saa nähdä kuinka käy.

  • Pilvenhattara sanoo:

    Tuosta puuttui se, että 50-vuotiaana et kelpaa enää edes työelämään.

  • Nimetön sanoo:

    Männyltä menee 40 vuotta kasvaa suureksi. Jos nyt istuttaisin taimen, en todennäköisesti ehtisi nähdä sitä täydessä mitassa.