Tältä tuntuu olla lääkekoukussa
”Se ei ole ongelma. Se on hallinnassa. Tiedän mitä teen. Minun kehonihan se on. Joskus, tai oikeastaan todella usein, elämä vain käy sietämättömäksi. Ja silloin on helpompaa nukkua unia näkemättä. Mitä pahaa siinä on? Toistelen samoja valheita kuin rikkinäinen levysoitin.
Tyttöystävän kanssa tulee riitaa ja muuta sitten ei tarvitakaan. Ryntään keittiöön ja kiskon paketteja lääkekaapista. Kaikkea tulee kerättyä noin kolme kertaa liian paljon. Unilääkkeitä, rauhoittavia, ties mitä. Ihan sama! En jaksa tätä elämää, tätä oloa. Seuraavasta 18 tunnista en muista mitään. Kuulemma kompuroin jossakin vaiheessa vessaan ja puhuin sekavia. Ihan normaalia.
Kun seuraavan kerran täytän dosettia, tajuan että kuukauden lääkkeet ovat kestäneet kaksi viikkoa. Kerta ei ole ensimmäinen. Yritän miettiä miten selittelen asian lääkärille. Minusta on tullut mestari keksimään tekosyitä sille, että lääkkeet ovat jatkuvasti loppu. Omiinkaan korviin ne eivät kuulosta uskottavilta, mutta ne ovat tarpeeksi vedenpitäviä jotta kukaan ei kysele enempää. Mutta nyt lyö tyhjää. Mitä enemmän mietin, sen pahemmaksi paniikki muuttuu. Lopulta ryntään vessaan itkemään.
Se on ongelma. Se ei ole hallinnassa. Minä olen lääkeaddikti.
Olisi helpompaa olla alkoholisti. Alkoon tai edes lähikauppaan meneminen vaatisi enemmän vaivaa kuin huoneesta toiseen käveleminen. Ja kenelle lääkäri määrää reseptillä viinaa?
Kun menen viikottaiseen tapaamiseen psykologini kanssa, olen kylmästä hiestä märkä. Päätin kertoa kaiken. Pyytää apua. Minua hävettää ja pelottaa, mutta vielä enemmän minä haluan lopettaa.
Psykologini vertaa ongelmaani pussikaljoitteluun. Niihin, jotka juovat rahansa heti palkkapäivänä, sen sijaan että joisivat vähän joka päivä. Vastaus vetää minut sanattomaksi. Tähän ihmiseen minä panin kaiken toivoni. Tältä ihmiseltä minä pyysin, ei, minä anoin apua. Loppukäynnin puhumme niitä näitä, minä hammasta purren.
Kotiin päästessä olen tavallistakin huonommalla tuulella. Ravaan edes takaisin kuin villi eläin liian pienessä häkissä. Ei kestä kauaa, ennen kuin tyttöystävän kanssa välit kiristyvät taas.
Kerroin hänelle jo aiemmin, että haluan lopettaa. Mutta hänen kannaltaan paheeni on kovin käytännöllinen; ja kun heittäydyn tarpeeksi hankalaksi, hän pelaa saman kortin kuin niin usein aiemminkin:
”Ota vähän lääkkeitä ja mene nukkumaan.”
Minulla ei ole voimia väittää vastaan. Tässäkin kohtaa ainoa oikea vastaus on ”Kyllä kulta”. Sekavuuden seasta nousee vielä viimeinen lukukelpoinen ajatus: Lopetan sitten huomenna.”
Nimim. Koukussa
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 8 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Lisää sinua kiinnostavaa luettavaa:
Vastaus henkilölle En katselisi addiktia Peruuta vastaus
8 vastausta artikkeliin “Tältä tuntuu olla lääkekoukussa”
Uusimmat artikkelit
Ihmettelen miksi tyttöystäväsi katselee moista.
Lopettaminen on vaikeaa, joten miksi luovuttaisit ensimmäiseen psykologiin, jolta et saanut apua? Ota yhteys huumeidenkäyttäjille tarkoitettuun palveluun. Äläkä syyttele muita ettet pysty lopettamaan. Apua voi saada mutta käyttämisestä päätät vain sinä itse.
Täällä olisi yksi toinen. Kaikki alkoi kipulääkkeestä jota määrättiin 6 x vrk selkäkipuihin. Kipukynnystä nostava lääke joka antaa myös paremmat unet. Rauhottava kirjoitettu paniikkikohtauksiin. Tätä on kestäny yli 10vuotta. En ota niitä koskaan niin että en pystyisi hoitamaan asioitani. aika hanurista
Aika harva ymmärtää millaista myrkkyä kipulääkkeet ovat. Lapsillekkin kirjoitetaan reseptillä morfiinipohjaisia lääkkeitä.
Pitkäaikaissairaana minulla on tästä omakohtaista kokemusta.
13 vuotiaana minulle kirjoitettiin tramadolia suoraan isolla reseptillä ilman sen enempää selitystä mitä siinä on. Muutaman viikon jälkeen tunsin vieroitus oireita ja lääkärin vastaus oli että annostusta on nostettava.
Minä äitini kauhistuimme ja tabletit heitettiin menemään. Mielummin särkyjä kuin lääkeriippuvuus.
Vuosien mittaan minulle on haluttu antaa milloin mitäkin myrkkyä. Lääkärit eivät katso mitä toiset ovat kirjoittaneet ja reseptejä kertyy.
On helppo ihan tietämättäänkin sekä jäädä että ylläpitää lääkeriippuvuutta.
Etsi hyvähoitosuhde jossa saat apua sekä syihin että seurauksiin.
Sano myös avokille että tarvitset nyt apua. Mietitte yhteisen toimivan ratkaisun sille mitä tehdään jos olet huonolla tuulella.
Tsemppiä, kukaan muu kuin sinä itse voi tätä korjata.
Itse olen alkoholisti ja pääsin päihteistä eroon myllyhoidossa. Ilmankin voit osallistua NA-ryhmiin netissä, sinun ei tarvitse kuin myöntää ongelmasi ja olet jo todella pitkällä! Etsippä netistä NA-ryhmä,joinaa siihen skypellä tms ja voit vain kuunnella. Toki voit mennä paikanpäällekkin,mutta korona on mahdollistanut nettiryhmät ja se toimii paremmin kuin terapia. Ainakin kannattaa yrittää, varaat vaan tunnin elämästä ja kokeilet!
Helpompaa kuin alkoholistilla? Tiesitkö, että sinun pillereiden popsimisesta ei tule viikon krapulaa, deliriumia ja muita kohtauksia? Luuletko oikeasti, että deekut hakee viinat kaupasta?
Minä olen lääkeaddiktin lapsen sijaisvanhempi ollut useita vuosia ja sanon sulle että olet väärässä krapulan suhteen.Kyllä lääkkeiden väärinkäyttäjillekin tulee krapula,se on tosin erilainen kuin haiseva juoppo seuraavana aamuna,se on mielentappajaa henkistä väkivaltaa omalle itselleen.Ajan saatossa se lisääntyy ja alkaa piikitys joka tekee ihmisestä narkkarin.Lääkkeet kovenee ja kun lääkäriltä ei saa tarpeeksi niin hankitaan kadulta ties mitä.Suomessa mielenterveysongelmia ja kipua hoidetaan liikaa pelkillä lääkkeillä kaivamatta juurisyitä,monilla se on syy miksi addiktiot alkaa.Tapaus mistä puhun alkoi suuresta leikkauksesta johon kyseiselle ihmiselle tupattiin aina vaan vahvempaa kipulääkettä niin ettei hän pärjännyt enää millään.Nyt alkaa veteleen viimeisiään eikä kahden viikon kuntoutukset(katkot) riitä alkuunkaan.Ratkeamisille vaan kohautetaan olkapäitä ja levitellään käsiä sekä kirjoitetaan uusi resepti.
Pilleriaddiktille tulee myös krapula ja delikka. Tulee ”kaikenmaailman” kohtauksia, kun vieroitusoireissaan saa lääkekrampin, jossa silmät kääntyy ympäri, vaahto pursuaa suusta ja koko kroppa kramppaa.
Lääkekrapulaa torjuakseen niitä pillereitä popsitaan nyrkeittäin, koska toleranssi on jo niin katossa, ettei mikään riitä. Normaali ihmiselle riittää yksi bentso, nsrkki vetää niitä 20.
Ja niitä nappeja ostetaan kadulta perheen ruokarahoilla, kun ei enää lääkäristä saa reseptejä ja kelakortissakin on merkintä addiktista.
Tätä kun vuosikausia seurasi sivusta, n. viisivuotiaasta eteenpäin, uskon olevani validi kertomaan, että kyllä. Pillereistä on ihan yhtä haitalliset seuraukset, kuin viinastakin.
Ei pidä paikkaansa
Kun lopetin Rivaltrill Temesta Tenox koukun olin 1kk sairaalassa josta viikon jatkuvassa valvonnassa kramppi riskin takia
On paljon siitä kiinni mitä rauhoittavia käyttää
Kuinka poistuvat elimistöstä
Viekkarit kesti 3kk
Käytin 8 vuotta joka päivä