Poikani ei ole koskaan maistanut mustikkaa, vadelmaa eikä mansikkaa. Maistamattomien ruokien lista on muutenkin loputon. Karkkia, kakkua tai vaikkapa rusinoita poikani ei syö lainkaan! Hän ei käytännössä koskaan syö mitään lastenkutsujen pöydästä.

Lapsellani on todettu aistiyliherkkyys, josta tämä johtuu. Hän ei halua maistaa ruokia, jotka ovat epäilyttäviä eli saattaisivat maistua ja tuntua suussa oudolta. Enkä halua pakottaa häntä syömään ruokia jotka arveluttavat. Tottakai kaikkea olisi hyvä maistaa ja kannustamme siihen.

Poika syö kyllä riittävästi, kunnon ruokaa voi mennä kolmekin annosta. Riittävä ruoan määrä mietityttää siksi, että poika käytännössä juoksee joka paikkaan koko ajan ja muutenkin kiipeilee eli energian kulutus on posketonta!

Poika rakastaa kaikkein eniten hampurilaisia, hän söisi niitä vaikka joka ikinen päivä aamusta iltaan! Lisäksi hänelle maistuvat hodarit, kananugetit ja lihapullat. Lemppareita ovat myös itsetehdyt makaronilaatikko, jauhelihakastike/nakkikastike pastalla. Myös kana eri muodoissaan ja ihan pihvit maistuvat. Yhdessä vaiheessa poika ei syönyt mitään muuta kuin pihviä ja paljon!

Lihaa lapselle uppoaa, mutta kasvisruokien kohdalla pitää ennakkoluulojen takia hiukan jekuttaa. Hiilareiden syömiseenkin pitää kannustaa. Väite, että niitä syömällä kasvaa Hulkiksi, toimii aika usein!

Jossain asioissa kokeilunhalua riittää: Poikani on syönyt kiinalaista, thaimaalaista, intialaista ja nepalilaista. Lisäksi hyvin hänelle uppoavat pizza ja kebab. Makeista herkuista lapsi kelpuuttaa pikkupullan ja satunnaisesti suklaan tai vaniljajäätelöpuikon.

Ylin kuva Erol Ahmed.

Kaikki yhtään haastavampi ruoka pitää pilkkoa pieniin paloihin. Nyt varotaan myös heiluvaa ylähammasta, jonka poika ei haluaisi koskaan irtoavan.

Aistiyliherkän lapsen kanssa pitää keskittyä siihen, että lapsi saa syödyksi tarpeeksi ruokaa ja tarpeeksi monipuolisesti. Tässä vaiheessa en voi ideologisoida ruokaa. Vanhempana hän voi sitten itse tehdä eettiset ratkaisunsa ruoan suhteen.

Toki kaikki olisi helpompaa, jos poikani olisi kaikkiruokainen mutta pitäähän elämässä olla haasteita!

Nimim. Huono isä

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 23 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle "Nirson' äiti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

23 vastausta artikkeliin “Tällaista on aistiyliherkän lapsen ruokailu”

  • 4xäiti sanoo:

    Meidän yliherkkä lapsi ei syö lähellekkään noin laajasti…
    Uusia ruokia on melkein mahdotonta saada syömään ja kaikki on aina sitä samaa jo tutuksi ja turvalliseksi joettua ruokaa, nyt poika 13v ja hyvä jos 1-2 uutta ruokaa suostuu vuoden aikana maitamaan.

  • Kokkiäiti sanoo:

    Tunsin vuosikaudet huonoa omaatuntoa kun lapsi nirsoili ruokapöydässä. Varsinkin silloin kun ulkomaalaiset ystävät ihmettelivät asiaa tyyliin ”meillä lapset syövät kaikkea”. Meillä ei syödä, ei maistu mikään kalaruoka, kastike, pataruoka, sipuli eikä kokkiäidin rakkaudella tekemät kokkaukset. Kelpuutettujen ruokien listalla vain kananugetit, pasta ja pihvi sekä muutamat tietyt tuoreet marjat, hedelmät & vihannekset. Painoindeksi laahaa käyrän alapäässä. Iloitsin eilen kunnolla kun lapsi teki itse ja söi ekaa kertaa kotona sushia. Pahin vaihe tuntuu olevan ohi. Ehkäpä iän myötä helpottaa itsestään.. ☺️

  • Minttu sanoo:

    Itselläni aisti yliherkkä lapsi ja ei kyllä noin laaja ruuan syönti.kaikki pitää olla saman valmistajan ja koti ruuassa on 4 ruoka lajia mitä syö,uusia ei edes suostu maistamaan tai että söisi vihanneksia.juomatkin vain sitä yhtä ja samaa..ei todellakaan ole helppoa ja huoli kaivaa mieltä monesti juuri sen vuoksi kun pelkää ettei saa tarpeeksi itseensä tarvittavia vitamiineja ynm..

  • Kummitäti sanoo:

    Minusta lapsi syö hyvin, jos tavallista ruokaa menee noin hyviä annoksia. Tuli mieleen, ettei olisi kyseessä sokeriyliherkkyys, jota nyt aletaan suomalaisista kartoittamaan, kun noin selvästi kieltäytyy sokerisista? Hedelmissä myös hedelmäsokeria, josta yliherkälle tulee huono olo. Vitamiinit saa purkista, sen takia ei pidä pakottaa syömään.

  • Miee sanoo:

    Kuulostaapa niiiiin tutulta! Paitsi että meidän lapsemme ei syö ihan noin laajasti. Oli jo 1-vuotiaana sellainen, että jos ruoka NÄYTTI epäilyttävältä, lensi lautanen ruokineen, muki juomineen ja ruokailuvälineet seinään. Joskus sai pakottaa syömään edes sitä leipää, kun ei ollut suostunut aikoihin syömään mitään. Poikamme ei siis suostu edes maistamaan mitään, jos se vähänkin näyttää hänen mielestään pahalta. Joskus saatu huijattua lapselle jotain, joka ei kuulu hänen repertuaariinsa, mutta harvoin saa huijattua!

    Ihmettelijöille tiedoksi, kaikkea on yritetty, myös lapsen hoidossa, eskarissa ja koulussa, mutta tuloksetta. Jos lapsi ei syö, se ei syö! Meillä se tietenkin näkyy sitten pahoina käyttäytymisen ongelmina, koska alhainen verensokeri saa pojan eri raiteille. Mutta näillä mennään. Jos kylässä/ulkomailla tms ollaan, on pakko huomioida koko seurueen viihtyvyys ja ottaa eväät tai tarjota lapselle sitä, mitä hän varmasti syö. Ja sen jälkeen saamme nauttia ihanan enkeliluonteisen pojan seurasta.

  • 3 lapsen äiti sanoo:

    Nämä kommenttien ruokailukuvaukset karmii selkäpiitä. Olen elänyt ihan kuplassa ilmeisesti. Varmaankin itkisin päivittäin jos koskisi omaa lastani. Raukkaparat.

    Väistämättä ajattelen, onko kaikki keinot käytetty? Vaikkei ihan kaikkea toki kannatakaan… Muistuu omasta lapsuudesta mieleen ”Syö nyt, Biafrassa lapset näkee nälkää!”

  • Väärin ymmärretty sanoo:

    Onko lapsi varmasti aistiyliherkkä vai mahdollisesti erityisherkkä? Monasti lapsille halutaan puoliväkisin lääkäreiden toimesta jokin diagnoosi eikä haluta tunnustaa sitä tosiseikkaa että on myös oninaisuuksia jotka vain tekevät ihmisestä jo syntyessään herkempiä kun muista. Ihanaa että annat lapsen mennä omaa tahtiaan ja tuet häntä siinä, on kyse sitten kirjoittamastasi ruokailusta tai mistä tahansa muusta. Itse heräsin vasta aikuisena erityisherkkyyteeni ja ymmärsin kummat kuvioni, äitini ei näitä koskaan ymmärtänyt ja sainkin korvilleni ja jopa selkääni monasti kun yritin kapinoida normeja ja pakkoja vastaan.

  • Äimä sanoo:

    Lapsi oppii makuihin vaan kun niitä saa maistaa tarpeeksi usein… Kuulostaa siltä että koko perhe syö huonosti… Missä kasvikset? Meillä ei todellakaan edes tarjota hampurilaista lapselle….

    • Krutonki sanoo:

      Hei kuule, jos lapsi esim. ei pysty syömään mitään rapeaa tai inhoaa uusia makuja, niin tärkeintä on että lapsi syö ja on terve! Ei siinä voi alkaa kauheasti rajoittamaan tai pakottamaan. Meillä lapsilla molemmilla äidinperintönä samoja ongelmia. Ruuat eivät saa olla rapeita (ei juustokuorrutusta tai rapeita perunoita uunista jne jne), hedelmistä syövät vain omenaa ja vanhempi rypäleitä, marjoista vain mansikoita, kasviksista syövät raakana paprikaa, kurkkua ja porkkanaa ja vanhempi minitomaatteja, kasviksia olen heidät kolmessa vuodessa saanut jo syömään. Lisäksi esim. kipulääkkeen antaminen on heille käytännössä mahdotonta – lasten lääkkeet maistuvat ihan kamalalta ja kun aikuisen kipulääkkeen liuottaa veteen se tuntuu suussa inhottavalta. Nuoremman ollessa 40 asteen kuumeessa jouduttiin melkeinpä väkisin tunkemaan lääke suuhun ja käskemällä sitten nieli sen. Usein tätä edelsi parin tunnin neuvottelut asiasta.

      Että tulepa sitten arvostelemaan, kun olet elänyt edes päivän yliherkän lapsen kanssa. Nyt puhut asioista, joista sinulla ei ole mitään käryä, joten antaisit itsestäsi fiksumman vaikutelman jos olisit vain ollut hiljaa.

    • "Nirson' äiti sanoo:

      Ikävä kommentti ilmeisesti ihmiseltä, jolla ei ole tästä mitään kokemusta. Mun vanhempi lapsi on tällainen. Ja meillä ihan sinun tiedoksi syödään todella terveellisesti.

      Esikoinen, nyt 13v, on ollut tällainen ihan taaperosta asti. Tällaisen lapsen pitää antaa syödä sitä, mitä se suostuu syömään. Tämä oli ihan ravintoterapeutin ohje. Toinen ohje oli, että älä kuuntele, mitä muut äidit kommentoivat.

      Uusia ruokia on tullut muutama vuodessa. Ruuan rakenne ja haju ovat se isoin ongelma.

  • Huolestunut äiti sanoo:

    Wau! Poikasi syö tosi hyvin, syytä olla ylpeä hänen rohkeudestaan ruokien suhteen. Omani ei syö kuin makaronilaatikkoa, kaupan lihapullia(omatekemät ei kelpaa), maksalaatikkoa ja itse tehtyä porkkanasosekeittoa. Satunnaisesti kurkku ja tomaatti. Leipä menee välillä mutta vain kaurapaahtis ja vain voita/margariinia päällä ei mitään muuta ja reunat otetaan pois. Onneksi tykkää jogurtista ja hedelmistä. Annokset on kovin pieniä. Ei suostu maistelemaan uusia juttuja.
    Onneksi kuitenkin kasvaa omalla käyrällään ihan ok vaikka onkin kovin kovin laiha. Elän toivossa että jonain päivänä tämä helpottaa.

  • Äärimmäisen huolestunut äiti sanoo:

    Voi sentään…. Jos lapseni söisi vaikka yhtä ruoka-ainetta noista kirjoituksessa luetelluista, antaisin vaikka amputoida yhden raajani. Nimimerkillä ”lapseni syö vain puolikkaan näkkileivän päivässä”

    • Meillä myös sanoo:

      Meillä on ollut samanlainen syömäri ja pitää paikkansa että lapsi ei tapa itseään nälkään, vaikka näin vanhempana ei voi kun ihmetellä millä nämä lapset oikein pystyvät elämään…

  • Nina sanoo:

    Tässähän lapsi syö paljon erilaisia ruokia. Nopeasti kuulostaa ihan normaalilta lapselta. Meillä ei todellakaan ole noin laajaa kirjoa aistiyliherkän lapsen kanssa. Olisin onnellinen, jos tilanne olisi kirjoituksen mukainen.

  • Eve sanoo:

    Miten lapsen aistiyliherkkyys todetaan?

  • Hilda sanoo:

    Ja ongelma oli? Meidän aistiyliherkkä syö yhdellä kädellä laskettavan määrän erilaisia ruokia. Luovuus ei auta, ruoka tuntuu suussa yksinkertaisesti pahalta. Luojan kiitos lapsi syö vauvoille tarkoitettua hedelmäsosetta johon saan sekoitettua sekaan lääkärin määräämää lisäravinnetta (ns. letkuruokaa). Muuten joutuisimme sairaalahoitoon.
    Kirjoittaja voi siis olla onnellinen että aistiyliherkkyydestä huolimatta hänen lapsensa syö jopa etnisiä ruokia! Minä voin vain unelmoida moisesta.

  • Äiti kokki dieettikokki sanoo:

    Puhut riittävästä ruoasta ja jopa kolme annosta menee. Aikamoinen määrä ruokaa. Jos noin laajasti syö myös etnisiä ruokia joissa on paljon vihanneksia,sekä marjoja, sekä kertomasi repertuaari ruuan suhteen on noin suuri, missäköhän tuo yliherkkyys näkyy?

  • Äiti pohjoisesta sanoo:

    Missä tässä oli se ongelma? Lapsihan syö tosi hyvin! Minun neljävuotias ei syö muuta kuin makaroonia, makkaraa ja pottumuusia. Eikä ole aistiyliherkkä.

  • Poola sanoo:

    Lapsesihan syö paljon erilaisia ruokia. T. Aistiyliherkän äiti

  • Anna sanoo:

    Hienosti kirjoitettu ja niin tuttua! Meillä on nyt 5. luokkalaisen pojan kanssa ongelmana se, että koska useimmiten hän ei uskalla syödä koulussa (samaisesta syystä kuin ”Huonon isän” kirjoituksessa), niin energiat loppuvat puolenpäivän maissa. Nyt käymme taistelua koulun kanssa, miten ratkaisemme tilanteen (voiko hän tuoda oman ruoan kouluun vai mikä olisi ratkaisu). Lapsi itse kärsii paljon tilanteesta. Toivottavasti iän karttuessa tilanne helpottuu.

    • Äiti kokki dieettikokki sanoo:

      Eihän heillä olllut huolta syödyn ruuan määrästä:)

    • Hylje-emo sanoo:

      Meille on annettu lupa ottaa pähkinäpussi tai vastaava välipala mukaan, koska poika ei syö koulussa. Tai syö vain pyörykkäpäivinä. Maistaa kyllä pikkuriikkisen jos ope seisoo vieressä vahtimassa. Kotona syö siskonmakkarakeittoa ja muussia ja lihapullaa ja kurkkua ja paparikaa ja lopun aikaa elää leivällä.