”Ihan sama onko tyttö vai poika, kunhan on terve!”. Sillä lailla raskaana olevan kuuluu sanoa.

Moni raskaana oleva kuitenkin salaa toivoo tiettyä sukupuolta, mutta toiveen sanominen ääneen on tabu. Kenties pelätään, että siitä seuraa joku rangaistus, jos kehtaa toivoa enempää kuin ylipäätään lasta, tai jopa tervettä lasta. Raskauteen ja lapsen saamiseen liittyy yhä edelleen paljon taikauskoa, ja moni pelkää, että jos raskauttaan ei ”arvosta tarpeeksi”, siitä voi seurata jotain pahaa.

Toiseksi tietyn sukupuolen toivomista pidetään pinnallisena. Ihminenhän sieltä tulee, persoona, eikä sukupuolen edustaja. Ja tottahan se on, että on pinnallista ajatella että pojasta saa peli- tai kalakaverin ja tytön kanssa voi supista salaisuuksia ja shoppailla. Eihän ihmisen kiinnostukset ja luonteenlaatu sukupuolielimistä riipu!

Sukupuolen toivomiseen liitetään myös erikoisia uskomuksia. Jos nainen toivoo tyttöä, ajatellaan että hän haluaa elää unelmiaan lapsen kautta ja pukea tätä hörhelöihin ja viedä balettitunneille. Jos nainen toivoo poikaa, ajatellaan että hänellä on ongelmia oman sukupuolensa ja ehkä jopa seksuaalisuutensa kanssa. Hän saattaa olla jopa naisia vihaava nainen!

Sen sijaan on täysin hyväksyttyä, että mies toivoo poikaa. Ajatellaan, että JOKAINEN mies haluaa pojan, tietysti! Tyttöä toivova mies on jo vähän outo, varmaan valehtelee puolisolleen ja oikeasti haluaisi pojan…

Vanhemmilla ihmisillä, kuten isovanhemmilla tai muilla sukulaisilla saattaa olla pinttyneitä ajatusmalleja siitä, että perheessä ”kuuluu olla poika” tai ”ensimmäisen lapsen täytyy olla poika”. Jotkut voivat myös ajatella, että joka perheessä pitäisi olla sekä poikia että tyttöjä, ja jos näin ei ole, uusia lapsia ”hankitaan” vain siksi että saataisiin puuttuvaa sukupuolta oleva lapsi.

Ei siis ihme, että odottavat vanhemmat eivät välttämättä uskalla sanoa toiveitaan ääneen. He eivät välttämättä uskalla myöntää niitä edes itselleen.


Kuva Irina Murza, ylin kuva Sharon McCutcheon (kuvituskuvia).

Vielä pahempi tabu on se, että vanhempi pettyy lapsen sukupuoleen. Tutkimuksen mukaan neljäsosa vanhemmista on kokenut pettymyksen tunteita lapsensa sukupuolta koskien, mutta tästä aiheesta ei ole hyväksyttävää puhua.

Kuitenkin lapsen sukupuoleen pettyminen voi lisätä riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja olla vanhemmalle suuri suru. Erityisen hankalaksi asian käsittelemisen tekee se, että kyseessä on tabu. Jos vanhempi kertoo surevansa kovasti sitä, että lapsi ei ollut hänen toivomaansa sukupuolta, asiaa helposti vähätellään ja vanhemman tunteita mitätöidään. Häntä pidetään itsekkäänä, kiittämättömänä, pinnallisena ja stereotyyppisesti ajattelevana.

Tästä huolimatta vanhemmalla on täysi oikeus toivoa tiettyä sukupuolta. Hänellä on myös täysi oikeus kokea pettymystä ja surua, jos lapsi onkin eri sukupuolta mitä hän toivoi. Näiden ajatusten tuomitseminen ei auta mitään. Sekä pettyneen vanhemman että hänen läheistensä pitää hyväksyä pettymyksen tunteet. Niihin on täysi oikeus.

Asiassa pääsee eteenpäin kun hyväksyy oman pettymyksensä ja antaa itsensä surra asiaa. Se ei ole itsekästä tai väärin. Odottavan perheen läheisten taas kannattaa ihan aina pidättäytyä sukupuolen kommentoinnista. Se, että sinun mielestäsi kuuluu saada tyttö tai poika ei ole mikään yleinen totuus, älä tyrkytä mielipiteitäsi.

Joissain tapauksissa pettymys on niin suurta, että se vaikeuttaa yhteyden luomista lapseen. Tällöin vanhemman kannattaa hakea keskusteluapua, siitäkin huolimatta että asian sureminen tuntuisi nololta tai väärältä.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 42 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Tuleva äiti Peruuta vastaus

42 vastausta artikkeliin “Tabu: ”Petyin lapseni sukupuoleen””

  • Voimaa ja valoo sanoo:

    Itselläni on aina ollut sama kumpi sieltä tulee, mutta olen huomannut että useimmilla on toiveita. Ei se toki tarkoita sitä, että sitten pettyy. Ihmisillä on toiveita, haaveita ja odotuksia ja niistä monet liittyvät tunteisiin. Tunteille ei voi mitään, tunteet eivät ole vääriä. Jos pettymys on liian suuri, sitä täytyy työstää. Jo raskausaikana voi keskutella neuvolassa tai psykologin kanssa ja vauvan synnyttyä jos pettymys ei helpota. Ei me kaikki olla samanlaisia, kaikilla on omat haavansa ja ”Akilleen kantapäänsä”. Vähän armoa ja tuetaan toisiamme. Jos sinä koet, että on tyhmää, sairasta, pinnallista tai mitä vaan, jos kokee pettymystä vauvan sukupuolesta, niin ei se kerro siitä pettyjästä niin paljon, kuin siitä, miten kylmä ihminen itse olet.

  • Äiree sanoo:

    Mitääää? Onko oikeasti ihmisiä jotka asettavat päämäärän lapsen sukupuolelle? Pettymys on ihan itse aiheutettu, ei lapsen sukupuoleen pysty vaikuttamaan. Tätä tämä nykymaailman ”kaiken tavoittelu ja kaikessa pystyminen ” aiheuttaa 🤯. Ja juu, kaikilla tunteilla on oikeus tulla, olla ja mennä, ei siinä mitään, nykyään kun mielensä saa pahoittaa naapurin paidan väristä ja muusta olennaisesta 🫢. HERRAJJUMALA, päästäkää mut pois täältä 🫣

  • Neljä tytärtä sanoo:

    Itselläni on neljä tytärtä ja jokaisessa raskaudessa toive kallistui tytön puoleen. En osannut kuvitella itseäni pojan äitinä. Nyt vanhempana osaisin jo hyvinkin kuvitella itseni pojan isoäidiksi. Vielä ei ole lapsenlapsia mutta ehkäpä joskus..

  • Vain tuttöjä sanoo:

    Tämä on ihan asiaa. Itse toivoin poikaa, mutta kaksi tytärtä saimme. En uskalla asiasta enää edes puhua, koska aihe todellakin on tabu. Etenkin esikoisen, todellinen pieni prinsessa, kanssa on vaikea löytää yhteistä tekemistä, enkä todellakaan osaa meikkileikkejä, kun itseäni ei voisi vähempää muoti, kasvohoidot, kamoaajakäynnit tai meikkaaminen kiinnostaa. Tätäkään ei toiset naiset tunnu ymmärtävän. Kaikki on olettamaa, kuten varmasti kaikki ymmärtää, mutta luulen että itselläni olisi ollut poikien kanssa helpompi pärjätä.

  • PLNT sanoo:

    En pettynyt,kaikki meni toiveiden mukaisesti <3
    Ensimmäinen oli poika niinkuin toivoimme ja toinen täytti toiveemme myös kun meille sntyi tyttö <3