Paljon puhutaan siitä, että muiden lapsitoiveita ei saa udella. Ehkä pari kärsii lapsettomuudesta ja lasta ei vaan yrityksestä huolimatta kuulu… Mutta joidenkin mielestä on sopivaa kommentoida sitä, kun toiset saavat lapsia.

Varmasti monet kommentit pääsevät suusta sen enempiä harkitsematta ja pahaa tarkoittamatta, mutta ikävältä se silti tuntuu. Joidenkin kommentit taas ovat tarkoituksella ikäviä. Jos ystävien tai sukulaisten elämänvalinnat eroavat omista, se saattaa aiheuttaa niin ihmettelyä, katkeruutta kuin ärtymystäkin.

Suurperheen äiti lähetti Avaudu tästä -lomakkeella keskustelunavauksen, jossa hän kertoo, millaista on, kun lähipiirin mielestä lapsia on jo liikaa:

”Mitäs kun vauvauutisen kertominen ei olekaan niin ihana asia… Tai olisi se minulle, mutta lähipiiri lyttää.

Jo viides??! Taas raskaana!? Ootteko jotain lestadiolaisia?? Nykyään saa helposti piuhat poikki. Aha. No sepä kiva. Mutta me halusimme tämän lapsen.

Ei onnitteluja, ei kai viidennen kanssa niitä enää tarvikaan..? Pahin on oma äitini, emme ole hänelle edes vielä kertoneet. En edes halua. Neljännen kohdalla juuri hän muistutti ”piuhojen katkaisusta”. Mitähän mahtaa nyt sanoa.

No toki muutama ystävä on onnitellut, mutta emme ole vielä yleisesti asiasta kertoneet. Puoliväli lähestyy, muttei oikeen edes huvita kertoa. Olen kai rakentanut suojakuoren tai tietoisesti vältän asiaa. Vatsa ei vielä ole kasvanut, joten siinä mielessä on helppo pitää asia salassa. Olisi kiva kuulla vastaavia kokemuksia, onko niitä?”

Kerro kommenteissa kokemuksesi siitä, jos olette saaneet jonkun mielestä väärän määrän lapsia!

Kuva Danielle Macinnes.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 9 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Hannanen Peruuta vastaus

9 vastausta artikkeliin “Taasko teille tulee vauva?!”

  • Perhekoko kasvuun sanoo:

    Meille syntyi harvakseen kahdeksan. Kyllä vanhinta poikaa teininä hävetti äidin vauvamaha ja naapurien katseita ja kommentteja saatiin kuulla. Vanhempani hyväksyivät perheenlisäyksen kun yksi lapsistamme lähti tästä ajasta.
    Ei meillä ole liikaa lapsia. Nyt kun ovat kasvaneet, olemme kaikki koolla pari kertaa vuodessa vaikka viikottain pidän vanhimpiinkin yhteyttä. Iloitse lapsista kun ovat lapsia! Kateellisia ovat pienperheiset. Tarvitsevat rohkaisua. Minulle omat vanhemmat ovat olleet isoa apu kun vanhimmat lapset olivat pieniä.

  • Ei kai enää.... sanoo:

    Kyllä tuntuu kurjalta olla puolustuskannalla asiasta,joka on itselle tärkeä.
    Meillä jokainen lapsi toivottu ja odotettu ja rakas.Kun kolmas vauvamme kuoli,hyvää tarkoittava isosiskoni tokaisi,Ettekai enempää tee kun kahden kanssa pääsette hepommalla.
    Nyt 4 kanssa elo reipasta ja rankkaakin välillä ,mutta mietimme vielä yrittäisimmekö iltatähteä.
    Toinen 4 lapsen äiti ainakin lupasi onnitella.

  • Hannanen sanoo:

    Oma äitini kysyi esikoisesta, että onko tossa mitään järkeä. Oltiin miehen kanssa oltu reili puoli vuotta yhdessä. Totesin, että ei kai ja lähdin pois. Ei puhuttu kuukauteen. Sitten alkoi sulattaa asian ja on ollut mummo, joka välittää. Toisesta ei todennu mitään näppärää. Epäröin ja pelkäsin edes kertoa..

  • Suurperheellinen omasta tahdosta sanoo:

    Voi, tiedän niin tunteen. En enää kertonut kovinkaam monelle kolmannesta lapsesta. Äidille ja siskolle ilmoitin synnäriltä. Viidennestä äiti arvasi melko aikaisessa vaiheessa puolikkaasta sanastani. Olin jo käsitellyt tämän asian itseni kanssa, joten tokaisin iloisena, että mitä jos olenkin. Hyvä ettei äiti saanut paniikkikohtausta. Syy oli kuulema oma terveyteni. Ei hän lapsistani ole koskaan ollut kovin kiinnostunut. Jaksaa tavata heitä ehkä kolme-neljä kertaa vuodessa.
    Olen myös kuullut näitä oletko Lestadiolainen, etkö ole kuullut ehkäisystä jne. juttuja. Nykyään kysymykset lähinnä naurattaa ja vastaan vain, että kun on valitettu, että suomalaiset kuolevat sukupuuttoon niin toteutan omalta osaltani tätä raamatun ”täyttäkää maa (Suomi)”-käskyä. Yleensä kysyjältä loppuu jutut siihen 😀

  • Äitinro sanoo:

    Toisen lapsen kohdalla (ikäeroa 3 vuotta vanhimpaan) äiti huudahti ”ootko sä ihan hullu?!”
    Kolmannen kohdalla (ikäeroa edelliseen 7 vuotta) onniteltiin ja neljännen kohdalla (ikäeroa 1,5 vuotta, pienoinen yllätys oli itsellekin) äiti ei onnitellut vaan sanoi ”ei kai?!”

  • Surullinen sanoo:

    Minulle tuli surullinen olo kun luin fb-kommentteja aiheesta. Aika moni usean lapsen äiti ”puolustautui” että lapsimäärä ei kuulu kellekkään niin kauan kun itte hoidetaan. Tämä suomalainen kamala lapsivihainen ajattelumalli on lyönyt todella läpi ja vaikuttaa tuolla tavalla negatiivisesti vanhempien ajatteluun: ”Pakko pärjätä itte ettei kellään tuu sanomista”. Lapsia todella vihataan. Mitä useampi lapsi perheessä, sitä vähempiarvoisia lapset ovat muiden silmissä. Lapsirakkaassa yhteiskunnassa ei olisi niin paljon huonosti voivia perheitä. Naapurit ja ystävät iloitsisivat lapsista ja nauttisivat heidän läsnäolostaan, auttaisivat tiukoilla olevia vanhempia ja veisivät perheeseen vaikka leipää. Mutta ei, ei. Lasten katupelitkin aiheuttavat itsekkäissä aikuisissa vain punaista raivoa kun pitää ajaa autolla vähän hitaammin. HALOO! SUOMESTA LOPPUU LAPSET! SOS! Suurperheiden vanhempia pitäisi kiittää ja kumartaa!

  • Kotikissa sanoo:

    Perheessämme neljä lasta 10v, 8v, 4v, 2v. Kun lapsia ei vielä ollut oli sukulaisilta utelu kova ”Joko niitä lapsia on tulossa?” Nyt kun niitä lapsia on neljä, on sukulaisten vierailut vähentyneet lähes kokonaan. Koska lapsethan on puuhakkaita ja äänekkäitä. Vastavuoroisesti itse en jaksa monessakaan paikkaa käydä, koska aina tulee rivienvälistä sanomista lasten äänistä ja puuhakkuudesta. Hoito apua ei saa koska niitä on niin monta ja isovanhemmat ovat jo omansa katsoneet. ”Kuulemma sitten 10v. päästä helpottaa.” Lisäksi lähes joka viikko joku ihmettelee kaupassa ostosten määrää kommentoimalla esim. ”Meinasitko koko kaupan tyhjentää” tms. Pyrin käymään kaupassa kerran tai pari tehden isommat ostokset.
    Olen myös huomannut että ystävät joilla lapsi tai pari eivät ymmärrä kuinka paljon menee aikaa pyykkihuoltoon, ilta toimiin jne. Kun itse ei jaksa koko ajan olla menossa ja tulossa tai että joku istuu seurana. Se että on välillä väsynyt, ei ole hyväksyttävää koska ”Sinähän olet vain kotona”.
    Rakkaita lapsiani ja täyteläistä elämää en kuitenkaan pois vaihtaisi. Tsemppiä aiheen esille ottajalle!

  • Yksi äiti sanoo:

    Aikanaan nuorena hankin ihan tarkoituksella neljä lasta joista toinen kuoli kohtuun pari kuukautta ennen laskettua aikaa.
    Äitini kauhisteli joka lapsen kohdalla tyyliin ” mitä naapuritki sanoo” ja ” miten te nyt tollai päästätte käymään”.
    Myöhemmin sain viellä kolmoset. Se joidenkin ilme vieläkin, kun kerrot että itseasiassa mulla on seitsemän lasta 🤣
    Paljon onnea viidennen johdosta teille ❤

  • Momfor6 sanoo:

    Meillä on tällä hetkellä 6 lasta.
    Edellisen 6kk vanha ja hänen tuloaan ei kerrottu yleisesti kuin vasta lähempänä rv 20. Ihan juuri siksi etten halunnut niitä ”ootko tosissas”, ”mitä järkeä”, ”ette te kykene henksesti, sä oot niin väsynyt/ei teillä ole rahaa lapseen”, ”ei teidän kannata koko suomea kansoittaa”, ”oliko vahinko” – juttujen takia.

    Jo kun meidän 4 syntyi kaveri sanoi suoraan ettei voi olla onnellinen meidän puolesta.
    Mummu totesi 2 lapsen jälkeen että elä tee enempää. Itsellään oli 12 lasta.

    Ja selkeä totuus on ettei ensimmäisen tai toisen jälkeen tarvi onnitella vaan saa kritisoida. Miksi siis haluaa kertoa asiaa?
    Mietin jopa et kerrotaan sitten kun vauva syntyy. Siinä saavat miettiä miksi oltiin hiljaa.

    Lopulta kaveri sai kääntämään ajatuksen sanoen että ei kuulu kenellekään ja lapsia mahtuu maailmaan ja teidän perheeseen hyvin.

    Mutta mitä sitten jos tulee vielä yksi?