Huono Äiti sai avautumisen:

Tämä on vain avautuminen ja kysely, tunteeko muut naiset näin? En siis kaipaa ohjeita, miten minun kuuluisi suhteessa edetä, sen päätöksen teen itse joka päivä omien tuntemusten mukaan. En myöskään kaipaa ohjeita, miten tulisi ottaa mukaan seksilelut ja vaan antaa mennä kun se seksi on niin ihanaa! Uskokaa pois, kaikenlaista on kokeiltu ja terapiassa käyty.

Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 16 vuotta. Meillä on yksi yhteinen lapsi, joka syntyi noin vuoden yhdessä olon jälkeen.
Mieheni on tehnyt lähes koko suhteen ajan töitä muissa kaupungeissa, eli olen ns. reissuleski kaikki viikot ja hän saapuu kotiin viikonlopuksi.

Meillä ei ole koskaan ollut muuta läheisyyttä kuin seksi.
Hän ei osaa ja minä olen lakannut yrittämästä ensimmäisten vuosien jälkeen. Tarkoittaa sitä, että en enää väkisin yritä halata tai suukottaa hänen tullessaan kotiin työreissulta tai edes istua sohvalle viereen, sillä hän pakenee viereltäni.

Meillä on ollut luottamuspulaa suhteessa, koska hän on alkoholisti ja juonut koko parisuhteemme ajan. Nykyään jo todella paljon vähemmän, koska olen antanut hänelle vaihtoehdon valita alkoholin tai perheen.
Juomisesta johtuen parisuhde on kiristellyt jo vuosia ja seksiä ei ole ollut kuin ehkä kerran vuodessa, koska olen sanonut, että humalassa ei tarvitse minua lähestyä.

Minulla ei ole enää minkäänlaista seksuaalista halua, ei mieheeni eikä kyllä vieraisiinkaan. Olen siis vaihdevuosioireissa painiskeleva väsynyt, paleleva paksukainen, joka ei ole tyytyväinen itseensä.

Miehelläni haluja on, mutta tapa jolla hän lähestyy minua on kuvottava ja nyt päästäänkin asiaan.
Koska hän ei pidä minuun mitään muuta läheistä kontaktia eikä välttämättä edes tervehdi tullessaan kotiin työreissulta, niin sängyssä lähestyminen tuntuu seksuaaliselta ahdistelulta.
Kun haluaisin aamulla nukkua rauhassa, hän tulee peittoni alle ja vetää minut väkisin ihan kiinni itseensä.
Joku saattaa tässä kohtaa ajatella, että ai, miten ihanaa! Ja niin minäkin olen ajatellut joskus.
Nyt kuitenkin tuntuu, että tukehdun, koko vartaloni on kauhusta jäykkänä.
Sen jälkeen alkaa vaativa koskettelu ja minusta tuntuu, että minua raiskataan!
Pystyykö kukaan samaistumaan tunteeseeni?
Valitettavasti torjun hänet usein, koska minuun iskee paniikki.
En ole tästä asiasta puhunut hänelle, koska en ole aiemmin pystynyt sanoittamaan tunteitani.
Olen kyllä pyytänyt häneltä läheisyyttä muutoinkin ja muulloinkin kuin vain lauantai aamuna ”väkisin”.
Olemme siis puhuneet minun tunteistani ja hänen halustaan, olemme käyneet terapiassa yhdessä ja erikseen, olemme kokeilleet kaikenlaista uutta seksissä hänen pyynnöstään, mutta koin itseni vain alistetuksi.

Kaikesta huolimatta, meillä on ihan hyvä parisuhde. Puhumme paljon ja teemme asioita yhdessä ja meillä sujuu kaikki muut, mutta ei seksi.

En koe olevani huono äiti, mutta ilmeisesti olen huono vaimo, vaikka joka aamu viikonloppuisin teen miehelleni ”englantilaisen aamiaisen” ikäänkuin hyvittääkseni sen etten taaskaan suostunut seksiin ..

Nimim. Aviomiehen lähestyminen tuntuu seksuaaliselta ahdistelulta

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 11 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Kehorauha myös parisuhteessa Peruuta vastaus

11 vastausta artikkeliin “Seksileluneuvot eivät pelasta liittoamme, jossa ei ole läheisyyttä”

  • Vapautunut sanoo:

    Erosin kyseisenlaisesta miehestä, lapseni isästä ja eroitkujen jälkeen oli ihanaa löytää itsensä takaisin. Myös minulle vaihdevuosioireet tulivat rajuina, mutta uskallettuani aloittaa hormonikorvaushoidon alkoi kuin uusi elämä. Olo tasapainottui ja halutkin palasivat. En alkaisi enää mistään hinnasta huonoon suhteeseen. Vaikka olen aloittanut deittailuelämän, kiire ei ole minnekään tai mihinkään suhteeseen. Nautin vapaudesta. Sooloseksikin on parempaa ( liian aliarvostettua) kuin pakkoseksi huonon kumppanin kanssa. Uskon, että oikeita hyviäkin kumppaneita on olemassa kaikesta huolimatta. Kaikella on aikansa. Pidä puolesi ja itsestäsi huolta! Sulla on oikeus olla kokonaisvaltaisesti onnellinen.

  • Mistä saakka ja miksi rankaiset itseäsi sanoo:

    En tunne noin, mutta eipä minulla ole tuollaista miestäkään, onneksi.

  • Minmur10 sanoo:

    Olen luullut että minussa on vika kun en kiihotu kumppanistani, mutta olenkin nyt tullut siihen tulokseen että hän ei vaan osaa koskettaa minua niin kuin toivoisin. Hän kourii kovasti ja käy suoraan haaroihin puristelemaan, haluaa heti työntyä sisään, vaikken ole yhtään kostunut. Olen pyytänyt usein että hellästi ja hitaasti, mutta ei se vaan ymmärrä.. koko seksistä on tullut tunne että velvollisuudesta joutuu antamaan vaikkei itse nauti siitä, vaan toivoo että ois nopeesti vaan ohi koko ’suoritus’. Ei syty intohimo häneen, vaikka hyvää seksiä tekisikin kovasti mieli. Mitä pitäisi tehdä kun muuten hyvä mies. Pidän miehen ominaistuoksua vastenmielisenä, siitäkin varmaan johtuu ettei himot hyrrää. Aiemmissa suhteissa olen ollut se aktiivisempi osapuoli, esim. Aloitteissa

  • Nimetön sanoo:

    Mulla oli exän kanssa seksissä tunne, että oli yhdentekevää, oliko mulla päätä vai ei. Pelkkä alapää riitti.
    Mitään huomioimista ja henkistä yhteyttä ei ollut. Erotiikasta ei voinut puhua, mielestäni hän vain tyydytti itsensä mekaanisesti minun kehoni avulla.
    Puhuminen oli hyödytöntä.
    Minulle jäi kuva, että hän ei edes ymmärtänyt, että muutakin voisi olla. Ehkä takana lapsuuden traumoja.
    Multa meinasi mennä itsekunnioitus.

  • Nyt luotettava mies sanoo:

    Exäni oli alkoholisti. Vaikka hän kävi töissä, teki paljon kotitöitä ja hoiti lapsia, juominen vaikutti kaikkeen paljon. Sitä on vaikeaa selittää jollekin, jolla ei ole omaa kokemusta juopon puolisona. Uskon että miehen alkoholismi on se suurin syy tilanteeseenne. Itse en enää juoppoa miestä ottaisi, mutta se on vain oma mielipiteeni.

  • Körsbär sanoo:

    Ota ero ja mene lääkäriin.

  • Rohkeasti uutta etsimään! sanoo:

    Hei

    Olen niin pahoillani sun tilanteesta, tuo kuulostaa niin kauhealta kuin vain voi. Mutta nyt, kuule mua sisko kulta, lähde pois tuosta suhteesta nyt heti. Ihan totta. Sä löydät miehen, jonka kanssa myös erotiikka puoli on taivaallisen upeaa, ja erottisesta nautinnosta tulee koko parisuhteen ja elämän suola ja sokeri. Usko pois. Se on elämän tärkeä osa-alue josta ei kannata todellakaan luopua vaikka olisi 98 vuotias eikä pystyisi enää fyysisesti kuin silittelemään ja suukottelemaan toista hellästi.

  • Kehorauha myös parisuhteessa sanoo:

    Ymmärrän tunteen. Itsellä suhteessa alku vuosina oli läheisyyttä ilman seksiäkin. Se jäi kun lapset syntyi vaikka itse olisin edelleen sitä kaivannut. Läheisyys oli vuosia sitä että mies puristeli joko peppua tai etumusta. Tuntui että tämän olisi pitäny toimia ”esileikkinä” ja vaimon olla auliina seksiin. Alkoholi alkoi astumaan vahvemmin elämään ja nämäkin lähestymiset alkoi tuntumaan ahdistavalta. Lopulta nukuin tosi huonosti, koska ”pelkäsin” että joudun taas torjumaan lähentymis yritykset. Lopulta päätin siirtyä eri huoneeseen nukkumaan ja tämä auttoi omaan unen saantiin. Keskustelut olleet yhtä tyhjän kanssa kun vika on aina muualla. Toivottavasti löydät ratkaisun tilanteeseen. Tsemppiä!

  • Kämppis sanoo:

    Kuulostaa tutulta, töksähtävä lähentely ja hyväksikäytön tuntu kosketuksessa. Ei helliä sanoja, ei edes katseita. Koskettamista on tarjolla vain seksin vuoksi ja sen aikana.
    Pitkässä suhteessa tarvitaan yhteisyyttä, läheisyyttä ja luottamusta, muuten seksi voi olla ”väkisin makaamista”. Se, että puhutaan paljon ja ollaan kavereita ei sytytä haluja. Ilman halua seksi on vaihtokauppaa jostakin. Toinen alistuu eikä nauti. Se sairastuttaa, myrkyttää ja tuhoaa. Täytyy olla jokin syy pysyä tällaisessa suhteessa, mikä kelläkin.

  • Eikä leluja tarvi sanoo:

    Kuulostaa tutulta. Siis tuo sun tunne oman miehen lähentelyä kohtaan. Oon ollut ihan samassa jamassa vuosikausia. Nykyisen lainsäädännön mukaan ton vois laskee raiskaukseksi. Mä en aio päätyä tuohon tilanteeseen enää ikinä. Itse pääsin tuosta eroon ottamalla avioeron. Sen jälkeisissä harvahkoissa suhteissa olen huomannut että olen sittenkin halukas ja seksuaalinen keski-ikäinen ihminen. Ei tarvi palella. Olis vaan pitänyt erota paaaaljon aiemmin.

  • Mielummin yksin, kun huonossa suhteessa sanoo:

    Teidän suhde ei ole hyvää suhdetta nähnytkään. Surullista miten sitä tottuu huonoon suhteeseen ja kuvittelee, että se on jotenkin normaalia elämää. Ei, ei se ole. Mikään tuosta kirjoittamastasi ei ole hyvää suhdetta. Rakkaus huutaa poissaolollaan. Itse en näe parisuhteessa mitään järkeä ilman rakkautta, onnellisuutta läheisyyttä, seksiä,luottamusta ja avoimuutta. Miten koet suhteen olevan hyvä, kun ei siinä toimi mikään. Teidän suhteen ongelmat eivät johdu vaihdevuosista. Se, että on tyytynyt vähään, kun ei muutakaan ole saanut ei ole hyvä suhde .

    Olen vaihdevuosien kourissa itsekkin, enkä tunnista yhtään mitään tästä jutusta.