Nimimerkillä Äitipuoli avautuu Huonoon Äitiin:

”Uusperhe elämää äitipuolena! Tapasin muutamia vuosia sitten avopuolisoni Tinderissä ja pian minulle selvisi, että hänellä on lapsi ja siitä alkoi minun uusperhe taipaleeni. Meillä on miehen kanssa nykyään myös kaksi yhteistä lasta. Noin 2v ja muutaman kk ikäinen vauva. Miehen lapsi 6v. Jokainen päivä on arjesta selviytymistä. Miehen ex on alusta asti tehnyt meidän elämästä helvettiä. Jokainen kerta ollaan tehty kaikki hänen mielestään väärin ja milloinkaan ei ole mikään oikein.

Aina puhutaan siitä, kuinka mies ei halua olla lapsen elämässä jne jne, mutta on myös kolikon toinen kääntöpuoli. Jotkut miehet haluavat olla lapsen elämässä, mutta naiset eivät anna tai keksivät ihan kaikki mahdolliset keinot hankaloittaa lapsen ja miehen suhdetta. Näin äitipuolena tulee itselle todella paha mieli katsoa, kun mies kärsii ja nainen käyttää lasta pelinappulana. Pikkulapsiarki uusperheessä ei ole helppo väsymyksen yms. takia.

Kuva Mesh.

Monta kertaa tullut mietittyä, että jaksaako tätä enää, kun kaikki niin vaikeeta ja onko oikein tuntea vihaa miehen lapsen äitiä kohtaan? Kaikesta Huolimatta rakastan miestäni ❤️”

Nimim. Äitipuoli

Artikkelikuva Andre Hunter.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 17 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Hmmmh Peruuta vastaus

17 vastausta artikkeliin “Saanko tuntea vihaa miehen lapsen äitiä kohtaan?”

  • mummuvaan sanoo:

    Käsittääkseni kaikki tunteet ovat sallittuja, vihakin. Se on tosin epämiellyttävä tunne ja syö kokijaansa. On pidettävä kuitenkin huolta siitä, ettei anna vihan vaikuttaa käyttäytymiseensä. Jos muu ei auta, niin sitten vihanhallintakurssille. Muuten kärsivät kaikki, varsinkin viattomat lapset.
    Minun mielestäni sinun kannattaisi tässä elämänvaiheessa keskittyä omiin lapsiisi ja antaa miehesi lapsen vanhempien keskittyä omaansa.

    • Äiti sanoo:

      No eikö ne kaksi yhteistä lasta ole miehen lapsia myös?! Eli se pitäisi olla heiltä pois ja miehen keskittyä hyysäämään eksää ja lasta?

      Jos ei mikään kerta onnistu sovinnolla ja kaikkenne olette yrittäneet niin yksinkertaisesti rajaatte sen eksän totaalisesti pois elämästänne. Ei tarvitse soitella eikä viesteihin vastata. Lapsi sitten vierailee teillä sen puitteissa mitä voi, ilman että teidän elämästänne tehdään vaikeaa.

  • Lumi sanoo:

    Mistä viha miehen lasten äitiä kohtaan kumpuaa,se merkitsee,ja minkä tasoista viha on,mitä vihan vallassa itse tekee.
    Viha on tervettä,kun se saa toimimaan tavalla,joka vie pattitilanteesta eteen päin.
    Se eteenpäin ei voi olla se asia,että lapsilta katkaisivat kokonaan aikuisten,uusperheen jäsenten toimiessa,välit biologiseen vanhempaan. Paitsi,jos tilanne on se että biologinen vanhempi on vaaraksi lasten terveydelle tai kehitykselle.

    On olemassa myös tilanteita,joissa uusperheessä lapset haluaisivat pitää yhteyksiä biologiseen vanhempaan. Tapaamissopimuksen leväperäisyyttä ei haluta korjata,bio ei edes tiedä milloin lähelle poksahtaa ajatus että nyt sopisi lasten mennä äitinsä luokse.
    Uusperheen uusi lähivanhempi ei ole kiinnostunut lapsista.
    Loppupeleissä vuosien kuluttua ei ole kivaa kellään,aikuistuneet vailla äitiä,yleistä syyllistämistä bioäidille,vaikkei ollut edes paikan päällä kun lapsia kasvatettiin.

    Ehkä olisi päässyt vähemmällä kun olisi noussut kuin leijonaemo,lapsiaan puolta maan,saanut ne nyksän vihat.
    En halunnut riitaa. Nykyään omat lapseni luulevat,etten rakastanut.
    Annoin sille uudelle paikan,missä voi kasvattaa,mutta lopputuloksen suhteen olen hämmentynyt.
    En tunnista omieni käytöksestä niitä ihmisiä jotka tunsin.
    Vahvoja,kestämään elämän kolhut.

  • Paha äitipuoli sanoo:

    Meillä käytiin juuri kolmen kuukauden psykologinen arviointi läpi. Kyse on siis mieheni kahdesta lapsesta, äiti on lasten lähivanhempi, mutta lasten jatkuva pahoinvointi siivitti meidät tekemään radikaalin ja epätoivoisenkin teon; viime huhtikuussa emme vain palauttaneet lapsia äidille. Vetosimme lastenvalvontaan lasten olevan henkisesti vaarassa lähivanhemman luona.
    Nyt saimme arvionnin huoltajuusoikeudenkäynnin pohjaksi, arvioinnin tehnyt puolueeton psykiatri ei puolla äidille edes tapaamisoikeutta tällä hetkellä. Kerron tämän siksi, että jos toisella vanhemmalla on oikeasti psykopaattisia piirteitä, on toivoa vaikka se olisi se ”pyhä” äiti.
    Ja tärkeä muistaa, vaikka vanhempi olisi oikeasti ihmisroska, lapselle huonokin on tärkeä. Tilanne on vaatinut ja vaatii vielä paljon ohuella jäällä luistelua, mutta lasten etu menee kaiken edelle.

  • Äiti minäkin sanoo:

    Niin no enemmänkin säälittää, että eksä haluaa hallita ja käyttää valtaa. Omien katkeruuksien takia pilaa omien lasten hyvät ihmissuhteet.
    Kommenteissa paistaa niin se, ettei voida tai haluta millään uskoa, että biologinen äiti voi todellakin olla se, joka käyttäytyy hullusti. Senkin vielä ymmärtää, että suhteen alussa, mutta kun se voi todellakin jatkua vuodesta toiseen. Jotku kun ei kestä sitä, että eksäkin voi jatkaa elämää. Mitään kehitystä ei tapahdu, vellotaan vain niissä omissa ajatuksissa ja teoissa.

  • Voimia sanoo:

    Saa vihata. Minäkin vihaan jo pelkästään sen takia, että mitä hän teki ja tekee edelleen miehelleni, sekä lapsilleen. Lapset kärsivät äitinsä ongelmista, onneksi saavat nykyään apua terapioista ja koulussa tarkkaillaan. Kaikista näistä huolimatta, lastensuojelukin tarkkailee, sossun mielestä äiti on parempi lähivanhemmaksi. Ehkä olennaisinta on se, oletteko miehesi kanssa samaa rintamaa ja pitääkö hän teidän perherajat selkeinä.

  • JeppisJepulis sanoo:

    On vaikeaa saada ketään uskomaan, että äiti on se paha. Itse olen seurannut tuttavani erokriisiä, ei päästä ex-miehestään irti. Miehellä on uusi naisystävä, eikä hyväksy sitä. Nyt hän on alkanut manipuloimaan lapsia uutta kumppaniaan vastaan, kun ei muuten saa haluamaansa. Mies rahoittanut naisen elämää viimeiset 15v. niin ei voi päästää irti, nainen ei ole käynyt töissä vaan tehtaillut lapsia voidakseen pysyä kotona. Olen uskonut ja tukenut naista muiden tavoin, somessa hehkutetaan perheonnea ja yhteisiä retkiä, esitetään täydellistä elämää. Ainoastaan läheisimmät tietävät missä mennään. Itselle tilanteen vakavuus selvisi, perheen pojan laittaessa viestiä ”onko totta että olet kertonut äidille, nyksästä näin?” En ollut kertonut, enhän edes tunne naista, muutaman kerran ainoastaan nähnyt. Poika sitten kertomaan äitinsä lähettämistä viesteistä ja manipuloinnista. Kyseessä alaasteikäiset lapset. Ei kukaan tervepäinen aikuinen puhu lapsille miten nyksä on psykopaatti jonka tarkoituksena on ainoastaan tuhota isä ja lapset, jos lapset haluavat viettää nyxän kanssa, hän tuhoaa oikean äidin ja lapsilla ei sitä enää ole. Valehtelee kaikki asiat ja tapahtumat nyksän syyksi ja valehtelee lapsille asiat. Kertonut lapsille että isä ei halua äidistä eroon ja kiduttaa häntä pitämällä väkisin avioliitossa. Kertoi että muutamaan kertaan äiti häiriköinyt isää kun lapset ovat olleet siellä, on tarvittu poliisia ja perhe paennut paikalta, koska ei tiedä mitä äiti tekee. Mistään ei perhe saa apua, poika kertoi, ettei uskalla puhua lastenvalvojalle vaikka ilmoituksia on tehty. Ymmärrän ja suon sen että ap tuntee vihaa, saa vihata mutta lapselle ei pidä vihaansa näyttää. Ei ne kaikki lähiäidit ole mitään pullantuoksuisia perheenäitejä, on myös tämä kääntöpuoli olemassa. Tämäkin kertomukseni äiti toitottaa somessa lapsen oikeuksia, tuomitsee lasten henkisen kiusaamisen ja on kovasti tuomassa esiin sitä, miten lasta satuttavaa vieraannuttaminen on. Itse vieraannuttaa omia lapsiaan ja manipuloi niitä jatkuvasti käyttäen todella raskasta henkistä väkivaltaa.
    Mitäpä siitä sanotte 🙁

  • Ei viha mitään sanoo:

    Kyllä vihata saa, kunhan se ei johda rikoksiin tai viattomien osapuolten kärsimykseen. Eroista ja uusperheistä tulee lapsille ihan tarpeeksi kärsimystä, älkää lisätkö sitä. Vihaa voisi purkaa vaikka ammattilaisen kanssa, esim. perheneuvolassa.

  • Anna sanoo:

    Viha on merkki siitä, että on aika laittaa rajoja. Miehellä ja tämän uudella puolisolla on oma perheyksikkönsä, jolla on omat säännöt ja toimintatavat, myös miehen lapsen suhteen.
    Entiseltä puolisolta kyseessä on vallankäyttö, ja on aika kertoa hänelle tiukasti, että hän on vapaa soveltamaan periaatteitaan silloin, kun lapsi on hänen luonaan.

  • Kuu sanoo:

    Kaikkein tärkeintä on sinun ja miehesi välinen yhteisymmärrys, miten toimitte. Te voitte mennä tilanteen yläpuolelle jos haluatte. Pitäkää keskusteluhetki lapsen äidin kanssa. Vetäkää rajat sille, mihin suostutte ja mihin ette. Voitte asiallisesti kertoa, että lapsen etu on aina se että yhteistyö toimii. Jos tarvitsette ulkopuolista apua, varatkaa aika perheneuvolasta.
    Olen nähnyt vuosia tuollaisissa tilanteissa olevia perheitä ja lopulta kaikki voivat huonosti.
    Entä jos seuraavan kerran äiti vaatii jotain, sanoisitkin että ”niin ymmärrän kantasi mutta me toimimme nyt meidän perheen lähtökohdista”.
    Vahvistakaa suhdettanne toisiinne miehesi kanssa. Parisuhde joutuu koitokselle jos annatte pelin jatkua.

  • Suski sanoo:

    Mieheni ex hankkiutui salaa raskaaksi, haluaisi että oltais tekemisissä, ja yritetty on. Lasta ei saanut kuitenkaan koskaan meille kylään. Rahaa olis pitäny kuitenki laittaa jatkuvasti ja päivän varoajoissa muutama satanen milloin mistäkin. Nainen mustamaalasi isän lapselle joka ei lopulta itsekään halunnut olla tekemisissä. Olen kyllä sitä mieltä että naisilla on liikaa valtaa näissä asioissa. Miehillä ei ole mitään oikeuksia jos nainen näin päättää, rahaa kyllä pitää antaa…
    En vihaa mutta en siedä tuollaista käytöstä.

  • Elsa sanoo:

    Herättää sen ajatuksen että tuo äiti on jäänyt vaille sitä minkä sinä olet saanut. Sinun miehesi ollessaan hänen mies ei ehkä tukenutkaan niinkuin olisi pitänyt ja miksi he ovat eronneet? Ilmeisesti mies jättänyt, eikai vaan toisen naisen takia?(sinun)

  • Hmmmh sanoo:

    Niin no jos isä on niin hyvä ja mahtava, niin varmaan itse puolustautuu eksäänsä vastaan ja ei luovuta lapsen suhteen. Ei siihen tarvita mitään uutta naista tekemään puolesta.

  • Anne sanoo:

    Oletko yrittänyt luoda suhdetta ja luottamusta miehesi lapsen äitiä kohtaan vai oletko alusta asti ilmoittanut vihaavasi häntä. Minua vihataan jo valmiiksi vaikka emme ole tavanneet. Pitäisikö minun luottaa lapseni silloin tämän vieraan vihaavan äitipuolen hoitoon?

  • Jeksu sanoo:

    Meillä oli vastaava tilanne reilu 10 vuotta sitten. Äiti sai lopulta puhuttua pojan ympäri niin, ettei poika halunnut meille enää tulla. Yhteydenotot koski lähinnä rahantarvetta milloin mihinkin asiaan (elatusmaksujen lisäksi siis). Poika vieraantui isästään täysin. Kyllähän me alkuun yritettiin pitää välejä yllä. Vuodet kului ja teini-iässä poika alkoi oireilla psyykkisesti. Silloin tarvittiin taas iskää, jolle poika oli käytännössä ihan vieras. Iskä sairastui muutama vuosi sitten vakavasti ja silloin heidän välit lähenivät ja nyt ovatkin viikoittain tekemissä. Ovat saaneet puhuttua menneitä, nyt kun äiti ei niin siinä välissä enää vaikuta. Mutta poika sairastu itse psyykkisesti eikä ihan normaalia parikymppisen nuoren miehen elämää ainakaan tällä hetkellä pysty elämään. Toivottavasti tämä helpottuisi. Iskä ainakin on tukena.

  • Katariina sanoo:

    Tottakai saat vihata miehesi lapsen äitiä. On näitä nähty että eron jälkeen ex haluaa yhä kontrolloida lapsen kaikkea kasvatusta eikä täten halua antaa tilaa isän omalle kasvatustavalle. Suomi on täynnä kontrollifriikkejä eronneita äitejä. Lisäksi on hyvin yleistä, että ex tulee vielä mustasukkaiseksi, kun mies löytää uuden puolison ja perustaa uuden perheen, vaikka erosta olisi jo kulunut vuosia.

  • Manna sanoo:

    Voi kun ihmiset jaksaisi miettiä lasten parasta. Mua jaksaa aina hämmästyttää ja surettaa miten ihmiset voi käyttää lapsia pelinappulana. Olisi niin ihanaa jos lapsilla oli kaksi suurinpiirtein täyspäistä vanhempaa jotka pystyisivät sopimaan lapsen asioista asiallisesti.

    Mun lasteni isä kohtelee lapsiaan julmasti ja ilkeästi. Huutaa, raivoaa, heittää lasten tärkeitä tavaroita roskiin jne. Kun lapset eivät halua nähdä häntä, hän syyttää että minä olen aivopessyt lapset häntä vastaan. Hänen uusi naisystävänsäkin on yrittänyt puuttua käytökseen, mutta mies ei suostu katsomaan peiliin, koska on tietysti helpompi syyttää minua. On niin monenlaisia surullisia tarinoita.