Ihanaa, viikko rentoutumista auringossa, reippailua, ostoksia ja nautiskelua allasbaarissa…ihan ilman lapsia!

Lomailu ilman lapsia jakaa mielipiteitä. Toiset sanovat, että totta kai saa matkustella ja jättää lapset hoitoon. Toiset ihmettelevät, että miksi omista lapsista pitäisi saada lomaa.

Näkemyksiä löytyy puolesta ja vastaan:

”Käyn ilman lapsia sellaisilla matkoilla, jonne heitä ei voi ottaa mukaan. Kuten vaelluksilla Alpeilla tai vastaavaa. Lapset ovat tällöin isällään.”

”Normaalisti olen päivät töissä joten en näe lapsiani kuin iltaisin ja viikonloppuisin. Tuntuisi ikävältä lomailla erikseen kun en muutenkaan saa olla heidän kanssaan niin paljoa kuin haluaisin.”

”Kaikki eivät saa lapsiaan hoitoon minnekään, oli loma tai ei. Lapseton loma on mahdollinen sitten joskus kun lapseni ovat aikuisia.”

”Mielestäni pienet lapset pitää ottaa matkoille mukaan ettei heidän tarvitse olla erossa vanhemmista. Isommat taas haluaisivat itsekin kivalle matkalle ja on epäreilua jättää heidät kotiin.”

”Olen lasten kanssa kellon ympäri joka päivä. Olisi mahtavaa päästä lomalle ilman lapsia. Voisin kerrankin tehdä mitä itse haluan, omien aikataulujen mukaan. Lasten kanssa pitää olla koko ajan valmiustilassa. Esimerkiksi rannalla loikoileminen katkeilee koko ajan vessahätään, nälkään ja muuhun. Eikä monia juttuja voi tehdä ollenkaan, kuten vaikka pitkiä pyöräretkiä.”

”Tarvitsen välillä aikuisten lomaa. Haluan kävellä myöhään illalla kaupungilla ja syödä pitkään. Kierrellä rauhassa museoissa ilman jatkuvaa kitinää. Priorisoin aikuisten lomat koko perheen lomien edelle. Ehkä se on itsekästä, mutta sitten on.”

”En jättäisi alle kouluikäisiä tai alakouluikäisiä lapsia kuin maksimissaan pariksi päiväksi. Tuttavaperheessä jätetään lapset isovanhemmille kun vanhemmat lähtevät laskettelemaan tai surffaamaan jopa pariksi viikoksi. Lapsille tulee hirveä ikävä siinä ajassa! Enkä ymmärrä myöskään isovanhempia jotka mukisematta hoitavat lapsia parikin viikkoa putkeen. Itse en toimisi noin vaikka se olisi mahdollista.”

Mutta mitä sanovat asiantuntijat?

Suositus on, että lapsi voi olla erossa vanhemmistaan yhden yön per ikävuosi. Jokainen tuntee oman lapsensa parhaiten ja osaa varmaan myös puolueettomasti arvioida, mikä on perheen hyvinvoinnin kannalta parasta. Kaikki kaipaavat lepoa ja rentoutumista ja perhe tarvitsee yhteistä aikaa. Se, miten tämä sovitetaan yhteen, pitää ratkaista jokaisessa perheessä itse.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 13 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Qwerty Peruuta vastaus

13 vastausta artikkeliin “Saako vanhempi lomailla ilman lapsia?”

  • Surullinen varhaiskasvattaja sanoo:

    Vanhempien oma aika tuntuu yhä enemmän olevan tärkeämpi kuin aika lasten kanssa. Silloin tällöin matkustus ilman lapsia Ok, mutta jos itse ollaan lomalla kotona ja lapset viedään pitkäksi päiväksi varhaiskasvatukseen niin sitä en ymmärrä. Joo lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen mutta mielestäni enemmän oikeus aikaan perheen kanssa jos vanhempia perheestä lomalla. Lapsen ”työpäivät” ovat pitkiä ja kyllä lapsi tietää jos vanhempi ei olekaan menossa töihin, lapsikin tarvitsee lomaa siinä missä vanhemmatkin, jopa enemmän.

  • Uusvanha sanoo:

    Mikä vika ikävässä on? Sehän on tunne siinä missä muutkin. Toki eri asia, jos lapsi tuntee itsensä hylätyksi, niin ei tietenkään saa missään tapauksessa käydä. Minulla on ystäviä lapsuudesta, joiden ei annettu tehdä pitkiä reissuja ilman vanhempia. Eivät oppineet viettämään aikaa yksin tai käsittelemään ikävää. Että eivät ne vanhemmatkaan aina tiedä parhaiten.

    Olisin lapsena tullut hulluksi, jos olisi pitänyt viettää aikaa viikkotolkulla vanhempien kanssa. Minulla vierähti jo ekaluokkalaisena helposti viikko leirillä, sitä nuorempanakin maalla isoäidin luona. Alakoulun vikoilla luokilla kävin jo parin viikon lomareissuilla tuttavaperheiden kanssa. Ehkä asiat ovat sitten muuttuneet 90-luvun jälkeen.

  • Älä huku katkeruuteen sanoo:

    Muistan kuinka miehen ex-puoliso jaksoi syyllistää, kuinka HÄN ei koskaan käy reissuilla ilman lapsia koska hän rakastaa lapsia. Toki hällä oli monta mahdollisuutta lasten ollessa isällään.

  • elämän mittainen äitiys sanoo:

    Aina lomilla lapset oli mukana. On kolme lasta parin vuoden ikäeroilla. Kun olivat pieniä, olin heidän kanssaan kotona ja palasin töihin vasta kun kuopus lähti kouluun. Eivät ole koskaan olleet päiväkodissa eikä isovanhemmilla yötä. Nyt kaksi vanhinta asuu jo omillaan ja kuopus on parastakin aikaa meidän kanssa mökillä. Ovat nyt isänsä kanssa kalassa. Tässähän tätä omaa aikaa on nyt minulla! Meille on riittänyt tällaiset ”omat ajat” ja olemme niin onnellisia kun olemme saaneet viettää aikamme ja tehdä lomareissumme lastemme kanssa. Nyt sitten joku jo varmaa viilaa kynsiään kommentoidakseen että tuli varmaan pullamössölapsia. Voin tähän jo valmiiksi vastata että ei tullut. Ovat rohkeita, sosiaalisia ja pärjääviä nuoria. Menestyvät opinnoissaan ja tuovat helposti opiskelukavereitaan meille kyläilemään.

  • Qwerty sanoo:

    Eroperhe ja lapset normisti vuoroviikoin. Kesälomat on sumplittu niin, että molemmilla on 1 viikko lomaa ilman lapsia ja loput viikot sitten lasten kanssa. Mun mielestä sitä tarvitsee molempia. Näin järjestettynä mulla on lomasta itse asiassa vähemmän omaa aikaa kuin normaalisti arjessa.
    Monesti tuntuu unohtuvan, että pääsääntöisesti sillä lapsella on 2 vanhempaa, eli vaikka toinen vanhemmista lähtisi ystävien kanssa reissuun niin ei sitä lasta hylätä mihinkään, vaan hän voi tehdä kivoja lomajuttuja sen toisen vanhemman kanssa.

  • Helsinkiläinen sanoo:

    Milloin siis se lapsen loma on, jos vanhemmat käyttävät lomansa ilman lapsia? Minäminäminä ensin vai?

  • Reissutytön äiti sanoo:

    Meillä lomaillaan pitkät lomat lapsen kanssa+lapsi lomailee myös viikonkin reissuja vanhempieni kanssa. Isovanhemmat pyytävät häntä mukaan. Hän lähtee jos haluaa. Normaalisti tuolloin me vanhemmat olemme töissä ja lapsi saa lisää lomaa hoidosta. Välillä teemme kaksin mieheni kanssa lyhyitä reissuja. Tyttömme rakastaa reissuja, joten miksi jättää lasta kotiin joka viihtyy ravintoloissa, museoissa, puistoissa, vähän joka paikassa. Hän ei kitise kun antaa ruokaa ja nukkuu tarpeeksi. Toisaalta hänen ei tarvitse mennä joka ilta kasilta tai ysiltä nukkumaan lomalla, koska jos valvoo pidempään niin nukkuu seuraavana päivänä pidempään. Hän on vauvasta saakka matkustellut paljon, mitä nyt korona-aika katkaisi lomailut. Tänä kesänäkin hän on jo ollut viikon isovanhempien kanssa vaunureissulla, viikonloppureissulla meidän kanssa. Jokainen perhe elää oman tilanteensa mukaan ja tää sopii meille ja meidän lapselle.

  • Ehkä 10 vuoden päästä sanoo:

    Olisi taivaallista olla lomalla ilman lapsia ja miestä. Mun unelma lomalla mies ja lapset lähtisivät matkalle ja minä saisin olla YKSIN kotona koko kuukauden! Olen silloin tällöin ottanut yksittäisiä lomapäiviä, kun lapset ovat päivällä päiväkodissa ja mies reissussa. Saa edes 8 tuntia hengittää niin, ettei kukaan ole vaatimassa mitään.

  • Äiti 24/7/25v sanoo:

    Omat lapset jo aikuisia… 6 kpl, ikäerot 2-4v.
    Eivät olleet yöhoidossa kertaakaan missään, ennen kuin pääsivät kavereille yökylään koulun alettua.
    Hoidin lapset 23/7 kun työkin oli kotona…En käytännössä ollut kauppareissuja lukuunottamatta missään ilman lapsia.
    Näin jälkikäteen ajatellen säännölliset pienet lomat (irtiotot arjesta) ilman lapsia, olisivat voineet pelastaa sekä avioliiton että omalta täydelliseltä uupumukselta joka tuli vasta eron jälkeen. Vaikka silloin nuorinkin lapsi oli jo toisella kymmenellä.
    Jatkuva ”saatavilla olo” on raskasta vaikkei sitä ehkä huomaa arjessa… En minä ajatellut silloin tarvitsevani lomaa lapsista, meillä oli mukavaa, enkä vaihtaisi päivääkään pois!
    Muutaman yön voisin vaihtaa vaikka telttamajoitukseen yksinäni…

  • tLk sanoo:

    1-4 yötäon meidän lapset olleet pois meidän vanhempien luota. Nuorempi aloitti pakon edessä (eli kun huono äiti meni töihin) yökyläilyn 9kk vanhana. Tämä ei todellakaan ollut lomailua vaan ihan muuta. Nyt kun lapset ovat tottuneet välillä olemaan kotoa pois, uskalsimme varata aikuisten loman kahdestaan. Ja kauhea syyllisyyden tunnehan siitä iski, kun nuorempi on vain 1.5v. Olemme jo tälle kesälle reissanneet myös perheen kesken. Isovanhemmat ovat ilmaisseet itse halunsa hoitaa. Jos näin ei olisi, en olisi töitä edes vastaan ottanut aikanaan

  • Maisa sanoo:

    Aika moni tuntuu lomailevan ilman lapsia.
    Niin minäkin 2 tai 3 yötä max kerran pari vuodessa – kesällä ei tietenkään.

    Lapsien dumppaaminen viikoksi tai kahdeksi hoitoon isovanhemmille kertoo karua asiaa minäminä-sukupolvesta ja suunnattomasta itsekkyydestä.

    Veikkaan ettei yksikään (tai no harva) vanhemmalla iällä lapsensa saanut hylkää lastaan viikoksi, koska haluaa lomaa hänestä.

    • Pia sanoo:

      Mites ennen vanhaan kun lapset oli koko kesän mummolassa? Kamalaa varmaan oli ja itsekästä jajaja…

  • Eb sanoo:

    Otsikko johtaa vähän harhaan, koska loma ei kuitenkaan ole yhtä kuin matka. Matustamisestahan tässä puhuttiin, eikä yleisesti lomailusta.