Näin isänpäivän kynnyksellä pohdin kuinka moni kannustaa lapsia muistamaan isää, jos vanhemmat ovat eronneet. Löytyykö
Huonon Äidin lukijoista äitejä, jotka ovat päässeet yli erosta ja pystyvät onnittelemaan eksää?

Tuntuu, että nykyään kuulee ja lukee lähinnä katkeroituneita erotarinoita, joissa eksälle ei toivota mitään hyvää. On hämmästyttävää, että joskus sait ihmisen kanssa lapsen, mutta jossain vaiheessa huomaat ettet pysty yhdessäkään kohtaamisessa olemaan piikittelemättä. Miten aikuiset jäävät niin jumiin kaunaan? Ja ennen kaikkea miksi aikuiset haluavat siirtää tämän lapsilleen? Onko isänpäivä vähemmän arvokas kuin vastaava päivä äideille?

Moni haluaa nostaa uuden kumppanin isän paikalle. Miksi isä ja äidin uusi puoliso pitää edes nostaa vertailuasemiin? Miksi lapsella ei voi olla monta turvallista aikuista?
Tokihan tilanne voi olla niin surullinen, että isä ei ole tekemisissä lasten kanssa. Silloin tilanne on tietenkin täysin erilainen kuin lapsia säännöllisesti tapaavan etäisän.

Ajattelen, että siinä missä jouluna ystävälle toivotetaan hyvää joulua niin yhtä hyvien tapojen mukaista on isänpäivänä onnitella vastaantulevia isiä. Jopa sitä omaa eksää.

Nimimerkki: Uusperheen äiti

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 37 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Nimetön Peruuta vastaus

37 vastausta artikkeliin “Pystytkö sinä onnittelemaan exää isänpäivänä?”

  • Ei tarvitse onnitella hammasta purren sanoo:

    Miksi pitää onnitella “hyvien tapojen” vuoksi jos ei halua. Parempi miettiä miten päästä eroon piinaavasta katkeruudesta. Sehän ei satu exään vaan nakertaa omaa sisintä.

  • Perusjuttuja sanoo:

    Meillä onnitellaan molemmin puolin. Ja nykyään ollaan hyvissä väleissä. Onniteltiin vaikka oltiin huonoissa väleissä pitkään. Laitan myös viestin lasten isovanhemmille. Ex-vaimo on super hyvä äiti ja ex:sä. Erosin avoliitosta 10 v. sitten, jonka jälkeen olin uudessa avoliitossa 4 v. Siinä syntyi lapsi. Liitossa koin kovaa henkistä väkivaltaa ja myös fyysistä. Sen johdosta joudimme myös eroamaan. Tämä ex- ei kyllä laita viestejä koskaan. Tai ei edes onnittele kasvotusten vaikkapa lapsen läsnäollessa, kun kohtaamme. On se sitten synttärit tai joulu / muu merkkipäivä. Ei myöskään muistuta lasta näistä asioista, koska ei omaa ”normaalin” ihmisen käytöstapoja. Ei ole iso asia sanoa tai kirjoittaa viestiä. Viesti on kuitenkin mielestäni iso asia. Enemmän kuitenkin malli / ele lapsen suuntaan. Nämä asiat välittyvät myös tavalla ja toisella lapsille ja opettavat antavat heille tietyn mallin. Mielestäni myös hyvin käyttäytyvän aikuisen perus käytöstapoja. Hyvät käytöstavat tuppaavat yleensä myös tarttumaan.

  • Tallattu tonttu sanoo:

    En onnittele itse, mutta muistutan lapsia muistamaan isäänsä jotenkin haluamallaan tavalla. Edes viestillä jos ei muuta.

    Kauniit ajatukset ovat kovin vähissä, mutta nämä ovat omia ongelmiani. Ero oli minulle traumaattinen, oli pettämistä ja henkistä väkivaltaa joten tätä parempaan en veny.

    Silti kaipaan perhettä. Muistaminen ja ilahduttaminen oli ihanaa ja mieluista. Perheen hajoaminen vei ilon vuoden juhlista. Saa nähdä koska se ilo palaa elämään uudessa muodossa.

    • Fun is where you find it sanoo:

      Ilo ei palaa odottamalla eikä toisen ihmisen muodossa. Se on tehtävä itse niistä asioista joista itse nautit ja joita pidät tärkeinä. Parhaan ilon saa kun järjestää toiselle ilon aiheita.

  • Kuperkeikka sanoo:

    Erostamme on kahdeksan vuotta ja tähän asti olen pystynyt. Olemme olleet kavereita ja asiat sujuneet mallikkaasti. Kävi kuitenkin niin että ex löysi uuden kumppanin ja kaikki on nyt heittänyt hänen puoleltaan kuperkeikkaa eli mikään ei enää suju. Lapsi on 15- vuotias, erosta kahdeksan vuotta ja ex käyttäytyy minuun päin kuin olisimme eronneet vastikään.
    Olen tällä hetkellä niin surullinen ja loukkaantunut lapsen puolesta ja hänen asioidensa vaikeutumisen vuoksi että en tuntenut sydämessäni että voisin vilpittömästi onnitella, lapsi tietenkin on isänsä luona niin kyllä häntä muistetaan.

    • Nimetön sanoo:

      Minä olen tällainen uusi kumppani, jonka jälkeen mikään ei suju, jos mieheni exältä kysytään. Lapsiparka ei saa mm. enää liikkua täysin vapaasti kotien välillä, koska isä ei ole kotona vaan asuu lapsettomat ajat luonani. Toisin päin emme voi tehdä, koska omat lapseni ovat aina viikolla paikalla ja heidän koulunsa ja kaverinsa ovat minun kotini lähellä. Mies ei enää hoida lomien aikaan exän ja lapsen lemmikkiä, edelleen koska ei asu enää exänsä lähellä lapsettomina aikoina ja minun lemmikkini takia tänne ei voi ottaa exän lemmikkiä. Muutenkin miehen elämään on tullut uutta sisältöä ja tekemistä, niin ei ehdi hypätä jokaisen exän toiveen mukaan kuskaamaan yms. Ei ole kohtuullista odottaa miehen ajavan yli 50km vaan jonkun exän pikku toiveen tai koiran kusetuksen takia. Ihan käytännön sanelemia rajotteita, mutta miehen exän mielestä hänen ja lapsen kiusaamista. Asiat muuttuu, siihen pitää vaan sopeutua, exänkin.

      • Nimetön sanoo:

        Tämä exä ajattelee varmasti lapsen kohdalla niin, että ei näe isäänsä enää niin kuin ennen ja on siitä harmissaan. Ehkä lapsi on ilmaissut harmituksen ja exä on sanansaattaja? Huomaatko miten ajattelet nyt vain omia asioita ja sinun lapsiasi…sinä et tunnu joustavan kun se sinun koti on tärkeämpi…

        • Simppeli sanoo:

          Tottakai oma koti on jokaiselle tärkeämpi. Tällainen sekamelska syntyy kun niitä exiä ja bonus lapsia kerääntyy. Joka paikkaan ei rahkeet riitä.

      • Nyxän exän exän nyxä sanoo:

        Kyllä elämä tulee hankalammaksi kun pitää kantaa huolta nyxän exän lemmikistäkin. Kun on taas aika vaihtaa nyxää ota selvää millaisen pakkauksen kanssa hän tulee ja onko sulla aikaa sillekin vai tiputatko entisen nyxän exän pois kalenterista.

  • Nimetön sanoo:

    En onnittele itse, mutta ei se tarkoita, että olisin katkera tai vihainen tai en olisi yli erosta. Siitä on jo 7 vuotta, eikä ole muuta yhteistä kuin teini-ikäiset lapset. Lapsia autan muistamaan eli annan rahaa ja tarvittaessa kuskaan kauppaan.