Oletko aina vähän huonompi kuin puolisosi ex? Onko eksä kauniimpi, fiksumpi ja lempeämpi? Onko eksällä parempi tyylitaju ja kroppa? Varmaan hän on myös ihana äiti ja upea ihminen, jota anoppikin lämmöllä muistelee?

Jos puolisosi eksän haamu kummittelee suhteessanne jatkuvasti, ja jättää sinut varjoonsa, kärsit rebekkasyndroomasta.

Rebekka-syndrooman nimi tulee Daphne du Maurierin romaanista Rebekka, jossa nuori nainen suostuu vaimoksi leskeksi jääneelle miehelle. Miehen entisen vaimon, Rebekan, muisto varjostaa suhdetta. Uusi vaimo uskoo, manipuloinnin seurauksena, että hän ei ole millään tavalla kuolleen vaimon veroinen. Hän on vakuuttunut, että mies ei ole koskaan rakastanut häntä, vaan on yhä Rebekan pauloissa. Rebekka-syndrooma vaivaa silloin, jos uusi puoliso uskoo olevansa edeltäjäänsä huonompi ja kärsii asiasta.

Yleensä uusi puoliso haluaa kaivaa eksästä esiin kaiken mahdollisen. Hän tonkii sosiaalisen median tilit, kuuntelee korvat höröllä ja tuijottaa edellisen liiton hääkuvia. Tiedon kaivaminen eksästä sekä tuntuu pahalta että palkitsee. Nyksän toiveena voi olla löytää jotakin kamalaa ja raskauttavaa, todisteita siitä, että eksä olikin hirviö kaunotarnaamionsa takana.

Jos kärsit rebekkasyndroomasta, tilanne voi olla joko todellinen niin, että puolisosi ja tämän lähipiiri vertaa sinua eksään ja hokee eksän paremmuutta. Tai sitten se voi olla kuviteltu, jolloin uskosi eksän paremmuudesta sinuun verrattuna piinaa itseäsi, vaikka sille ei olisikaan perusteita.


Kuva Carolina Heza, ylin kuva Christian Fregnan.

Varsin tyypillisesti rebekkasyndrooma vaivaa, jos puoliso on leski. Suru ja kaipaus saa helposti nostamaan edesmenneen pyhimyksen asemaan, jolloin kukaan yhä elossa oleva ihminen ei häntä voi päihittää. Ongelma voi kuitenkin rassata myös uusperhekuviossa, tai missä tahansa suhteessa, jota ennen on seurusteltu muidenkin kanssa.

Jotkut eksät ovat tietysti oikeastikin hyvännäköisiä, mukavia ja fiksuja. Ei ole mikään ihme, jos tällöin tuntee alemmuudentuntoa. Pieni harmistus ja mustasukkaisuus on ihan tavallista. Rebekkasyndrooman puolelle mennään, jos ajatukset alkavat olla kovasti häiritseviä, tuskaa aiheuttavia ja elämään vaikuttavia.

Rebekkasyndrooma saattaa olla yllättävän yleinen. Mustasukkaisuus, kateus ja jopa viha puolison eksää kohtaan on häpeällinen tunne, josta ei hirveästi huudella. Silti kyseessä voi olla ilmiö, joka vaikuttaa monien ihmisten, parien ja perheiden elämään.


Kuva Freestocks.org.

Briteissä on perustettu järjestö, British Second Wives Club, jonka tarkoituksena on tarjota tukea uusille puolisoille. Järjestössä on satoja jäseniä. Niistä jäsenistä, jotka ovat menneet naimisiin lesken kanssa, 78% kertoo jäävänsä kuolleen puolison varjoon. 63% kertoi, että ympäristö ei hyväksy heitä uudeksi puolisoksi.

Rebekkasyndroomaa saattaa pahentaa se, että sosiologien mukaan eronneet ja leskeksi jääneet naiset yleensä etsivät uutta rakkautta. Miehet samassa tilanteessa taas etsivät jotakuta, joka saisi heidän elämänsä taas takaisin raiteilleen. Jos nainen tajuaa, että mies etsi vain jotakuta puolisoksi ja hän itse kaipasi suurta rakkautta, voi vertailu eksään helposti vallata mielen. Eksää mies on oikeasti rakastanut, ja kenties itse on vain korvike. Ehkä miehen tunteet eivät ole lainkaan aitoja?

Vertailutilanteesta voi tehdä entistä tukalamman se, että monesti varsinkin miehillä uusi puoliso muistuttaa ulkonäöllisesti edellistä. Jos mies on vieläpä päätynyt uuteen suhteeseen tai avioliittoon hyvin nopeasti, mikä ei ole lainkaan poikkeuksellista, voi nainen miettiä, että onko meitä suhteessa kaksi vai kolme. Me, ja eksän haamu.

Puolison eksän stalkkaamisen lisäksi rebekkasyndrooma voi aiheuttaa kaikenlaista kitkaa. Syndroomasta kärsivä saattaa olla vihamielinen ja hankala puolisonsa eksää kohtaan, mikä tietysti vaikuttaa negatiivisesti uusperhekuvioon. Tai uusi pari voi jäädä vaille ympäristön tukea, jos muut kokevat, että uusi puoliso ei yllä ”Rebekan” tasolle.


Kuva Victoria Heath.

Kuulostaako tutulta? Jos huomaat kärsiväsi rebekkasyndroomasta, toimi näin:

– Hyväksy se, että puolisollasi on ollut elämä ennen sinua.

– Muista, että sinullakin on ollut elämää ennen puolisoasi. Kenties olet kokenut syvää rakkautta ja yhteenkuuluvuutta ja mieletöntä seksiä? Se on normaalia, että ihmisellä on historia.

– Kateutesi johtuu siitä, että koet eksän uhkaksi. Sitä hän hyvin harvoin oikeasti on. Eksät ovat eksiä syystä.

– Muista, että oli puolisosi ja eksän rakkaustarina miten huikea tahansa, se on menneisyyttä. Menneisyyttä ei saa takaisin vaikka mitä tekisi. Puolisosi on sinun kanssasi nyt.


Kuva Artem Bali.

– Huomaa, että kateus ja mustasukkaisuus vaikuttavat tunteisiisi. Jos katsot puolisosi eksän kuvaa, et näe sitä neutraalisti. Näet kuvassa typerän rumiluksen tai lempeän kaunottaren, joista kumpikaan ei ole kuin osa totuutta. Näet sen, mitä tunteesi heijastavat.

– Stalkkaaminen on koukuttavaa, mutta mieti mitä oikeastaan saat siitä? Tuskin mitään muuta kuin pahaa mieltä. Muista se aina, kun tekee mieli mennä kaivamaan puolison eksän instagramia.

– Jos et pysty lopettamaan puolison eksän vatvomista, mieti mikä sinut ajaa siihen? Koetko olevasi arvoton? Pelkäätkö suhteenne puolesta? Puhu peloistasi puolisollesi ja tarvittaessa ammattiauttajalle.

– Jos ongelma on se, että muut eivät pidä sinua eksän veroisena, muista että todennäköisesti he eivät halua pahaa. Tilanne on heillekin uusi, ja eksä on ehkä tunnettu vuosikymmeniä. Jos joku puhuu sinulle rumasti tai loukkaavasti, tahallaan tai tahattomasti, sano suoraan että se tuntuu sinusta pahalta. Jos se ei auta, on ehkä parempi vaihtaa seuraa.

Lähteet 1, 2, 3.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 7 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Exexex Peruuta vastaus

7 vastausta artikkeliin “Piinaako sinuakin rebekkasyndrooma? Näin pääset siitä eroon!”

  • Kerran Turkkuses sanoo:

    Nuorena oli parin vuoden avoliitto, jossa mies ei oikein ollut päässyt exästään yli. Oli jo yksi laastarisuhde ollut exän jälkeen ennen minua. Kännipäissään kuunteli ”heidän biisiään” tunteellisena, äitinsä piti exään yhteyttä ja isovanhempansa kutsui mua usein tämän exän nimellä. Lopulta suhde kaatui (muista syistä), mutta kyllähän se exän ihannointi otti päähän.

  • Rebecca(ko) sanoo:

    Kun ei voi omalla nimellään kommentoida facebookin puolelle, on kommentoitava tähän.

    Olemme olleet yhdessä nyt vuoden. Aikaisemmassa elämässä en koe olleeni mustasukkainen, mutta nyt tilanne on sietämätön. Mies sekä anoppi kertovat minulle kaikkien entisten naisten nimiä lähes päivittäin, joskus useita kertoja päivässä. Normaalia lienee että kuulen joka päivä 1-2 nimeä, en sentään toki eri nimiä, mutta 5 eri naisen nimeä.

    Alkuun en välittänyt, koska historiahan meillä kaikilla on. Nyt näiden nimien mainitseminen tuntuu todella pahalta, osuu johonkin syvälle sisälle ja vetää joksikin aikaa mielen niin mustaksi, että siitä on vaikea päästä yli. Usein tulee myös itku. Vähintään lähden pois tilanteesta vaikka tulee lamauttavan paha olla.

    Mies ei ymmärrä edes sanovansa mitään pahaa, kun kertoo asioista kera nimien. Milloin se Maija puuhasteli hallissa, kotona ja mitä ruokaa laittoi. Välillä hänen kotoa tupsahtelee Maijan ostamia tavaroita esiin ja niistäkin mainitsee kuka ostanut. Joskus taas kerrotaan miten se Jonna halusi mennä ulos syömään joka kuukausi. Tai Laura, Katja jnejne. Anoppi pitää yhteyttä Maijaan, näyttää minullekin kuvia Maijan uudesta lemmikistä. Tai Maijan paras kaveri on tulossa anopille kylään, Maijakin aina joskus (en ole tavannut). Niin ja anopin mielestä sen Katjankin lapset joskus käyttäytyi huonosti ja vertailee minun lapsiini.

    Miehelle olen kertonut, että pahoitan mieleni ja asioista voisi kertoa myös kertomatta nimiä, etenkään kun se ei veisi ideaa tarinalta. Hän ei ymmärrä mikä ongelmani on. Anopille olen koittanut kohteliaasti kertoa, että en jaksa kuulla kaikista entisistä naisista. Silti tilanne ei muutu.

    Minulle tulee olo, että olen vain yksi nimi listan jatkoksi, josta sitten taas seuraaville kerrotaan.

    Tiedän etteivät he tee sitä tahallaan. He puhuvat kaikista muistakin ihmisistä nimillä, vaikka kuulija ei kyseisiä ihmisiä tuntisi. Kertokaa mitä voin tehdä.

    • Pan sanoo:

      Voisit ehkä yrittää ajatella, että ne muut ovat vain nimiä, vanhoja kavereita ja tuttavia joista puhutaan kuten muistakin. Rajat siihen ettei ne jutut mene intiimin puolelle, se pitää miehenkin ymmärtää ettei nyxälle kerrota sänkyjutuista exien kanssa. Ehkä niitä exien ostamia tavaroita voisi myös karsia kotoa, etteivät pompahtelisi esille sieltä ja täältä. Omiin tunteisiin on oikeus, mutta toisaalta ei voi vaatia puolisoa jatkuvasti tarkkailemaan puheitaan ja varomaan sanojaan, jos tuollainen ihmisistä kertoilu on hänelle luontaista.

      Itse olen just tuon miehen kaltainen. Exien nimiä ei tosin ole useita (mikä saattaa olla jopa pahempi asia) vaan yksi. Kyseinen ex on myös edelleen ystäväni, ja muita ystäviä ei paljoa ole, joten väistämättä on se tilanne, että jos jotain haluan menneisyydestäni kertoa, siihen liittyy ex. Eikä tarvitse edes arvailla kenestä puhun vaikka nimen jättäisin mainitsematta. Uutta kumppania minulla ei ole, mutta olen varuiksi etukäteen tätä vähän stressannut. Jos tulisi pyyntö olla puhumatta exästä ja häneen liittyvistä asioista, en voisi oikeasti puhua paljon mitään menneisyydestäni tai kaikista harrastuksistanikaan.
      Sentään juttuni exästä eivät ole mitenkään ihannoivia, siitä hän on itse pitänyt huolen 😛

  • Se ainoa oikea sanoo:

    Johan on hyvä juttu. Meidän tunteille on oikein oma nimi, ja tämähän on niin totta, ollut monessa suhteessa. Nykyisessä vain vahvistunut, vaikka suhteemme on ollut vireillä yli 20 v. Rakkautemme ei ole kuollut milloinkaan. Odotimme vain sitä, että pääsemme yhteen. Itse petin kaikki silloiset miesystäväni jos tämä rakkauteni pääsi tulemaan luokseni. En koskaan silloin ajatellut onko hänellä joku muu odottamassa vai ei, ja sain tuntea aina olevanikin se ainoa.
    Hän jätti ex naisystävänsä yhtäkkiä, ja tuli luokseni, että nyt meitä ei erota kuin kuolema. Ex oli itse aikoinaan muka hyvinkin koulutettuna ns.ostanutmieheni itselleen. Tarjoamalla matkoja ym kaikkea kivaa paitsi seksissä oli kuulema onneton. Osasi manipuloida mieheni unohtamaan omat lapsensa, ja saanut mieheni ostamaan hänen lapsenlapsilleen erinäisiä asioita, ja kaiken huippuna puhumaan hänestä poikanaan. Tuolloin havahduin miten vakavasta mielen terapoinnista onkaan ollut kyse. Miehen taustat tietäen toiminta on ollut ammattimaisen rikollista. Hän on stalkannut minun liikkeitäni, tullut jo vuosia sitten viereeni istumaan verratakseen itseään minuun. Ihmettelinkin miksi ei puhunut mitään. Eli Rebekoita on oltu puolin ja toisin. Hän on vielä oltuamme avioliitossa jo vuosia, ajellut kauas kakkoskotimme nurkille yöpymään, vaikka kukaan muu ei sinne korpeen tulisi.

    En välitä paskaakaan niistä mieheni sukulaisista, jotka pitävät häneen yhteyttä- meidän liittomme väliin ei kiiloja tarvita enää mistään. Rakkautemme on kestänyt kaikki nämä vuosikymmenet, joskus ihmetyttää miksi edes päästän kyseistä kurppaa ajatuksiini, olenhan ollut se ainoa rakkaus miehelleni aina.

  • Rebekka sanoo:

    Vaivaa, pahasti. Puolisoni petti minua suhteemme alkuaikoina exänsä kanssa. Kuulin tästä tältä exältä, joka nosti itsensä jalustalle ja painoi minut täysin maahan. Puolisolleni tämä oli herätys, kaikki välit poikki exään ja kova työ minun kanssa. Pettämistä vähättelemättä, suhteessamme ei olisi monia hyviä asioita ilman tätä keissiä.

    Ex kuitenkin kuoli yllättäen, nuorena. Ja minä tongin kaiken, heidän häiden hästägit ja linkedit perinpohjin. Kyselen exästä jatkuvasti, vertaan itseäni häneen kun en kelpaa kuitenkaan. Exän sanat siitä, miten en ole hänen rinnallaan kukaan jäi kummittelemaan. Hän oli hyvin koulutettu, sosiaalinen ja ”muka vahva”(lue muiden ylitse kävelijä), minä työtön yksinhuoltaja, hiljainen ja rauhaa rakastava. Puolisoni puhuu exästään vain väkisin, silloinkin useinmiten hirviönä.

    Pelottaa jos en olekkaan koskaan yhtä hyvä. Harmittaa että olen se ”toinen kierros” tai kenen kanssa mentiin ”uusiin naimisiin”. Voinko mun kanssa tulla mitään uutta ja ainutlaatuista, kun puoliso on kokenut sen kaiken jo.

    Ajan kanssa nämä kyllä ovat helpottaneet, tiedän että puolisoni rakastaa minua tälläisenä kuin olen. Nyt vain on taas olo kun asia vaivaa niin paljon, ehkä juuri siksi että kaivelin edesmenneen exän somet läpi, eikä se haava parane jos sitä jatkuvasti tökkii.

    Pitäisi hyväksyä että menneisyys on menneisyyttä, ja muistaa oma arvonsa muista huolimatta.

  • Exexex sanoo:

    Kyllä Rebekka piinaa kovin.

    Juuri eilen sanoin uudelle rakkaalleni, seurustelua takana juuri 6kk, että en tule koskaan yhteenkään tilaisuuteen, jossa hänen Ex on paikalla. Miehellä hänen kanssa 3 lasta ja 4 lastenlasta. Sanoin myös, että lapsenlapset eivät pidä minusta. Olen nähnyt heidät ja kolme vanhinta katsoivat minua, kuin halpaa makkaraa. Eivät puhuneet edes minulle.

    Ehkä Ex on isoäitinä haukkunut minut lapsille. Ja miesystäväni kertoi, että ei halua myöskään nähdä Exää ollenkaan, mutta yhteisten lastenlasten takia joutuu näkemään (lasten synttärit ym.). Olemme jo eläkeläisiä ja muuten suhteemme olisi toimiva.

    Nämä Ex- kuviot saattavat pilata välimme. – Huom. En ole miesystäväni ensimmäinen naisystävä, on eronnut Exästä noin 20 vuotta sitten.

  • Kristalli sanoo:

    Onko se sitten käänteinen Rebekka vai mikä, kun elin itse miehen kanssa liitossa vajaa 10 vuotta. Päivääkään ei mennyt ettei minua puheissa nostettu jalustalle ja exää morkattu. Kaikin mahdollisin tavoin. Äly,kroppa,luonne..kaikki oli exällä pielessä ja minussa täydellistä. No, eroon päädyin, mm siksi että koin sen jatkuvan negatiivisuuden ja exäsä jauhamisen että suhteessamme oli kolme. Hyvin pian eroni jälkeen hänelle tuli uusi nainen kuvioon. Samalla sekunnilla minusta tuli se ruma,tyhmä,petollinen,paska jne.. ja siitä ihan ensimmäisestä exästä pyhimys. Sääliksi käy tätä nykyhetkistä viimeistä, sen lisäksi että huima ikäero on myös kulttuuriero. Toivon tyttöraukan puolesta että ihan samanlaista paskaa ei hän joudu kuuntelemaan