”Petin ja annoin rakkauden tuulien kuljettaa minut onneen”
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
”Palstalla oli vasta juttu kielletystä hedelmästä. Aihe on minulle varsin tuttu vuosien takaa. Olin naimisissa ja ihastuin työkaveriini. Olin väsynyt lapsiarkeen. Varmaan olimme puolisoni kanssa molemmat. Meillä ei juuri ollut verkostoja eikä apuja lasten hoitamiseen.
Ensin kevyttä flirttiä, joka ei varmasti jäänyt tarkkasilmäisiltä työkavereilta huomaamatta. Joku taisi paheksuakin, mutta emme välittäneet. Pian tapailimme. Käytin ystäviäni häikäilemättömästi alibina. Mieheni ei tuntunut epäilevän mitään. Tai niin ainakin luulin. Lopulta, aika pitkän ajan kuluttua, mieheni sai tietää. Viimeisenä.
Halusin erota, jotta voisin mennä yhteen uuden mieheni kanssa. Olosuhteiden pakosta asuimme vielä jonkun aikaa entisen mieheni ja lasten kanssa. Pitkään laitoin lapset illalla nukkumaan ja lähdin uuden mieheni luo. Lasteni isä oli surullinen, mutta tietenkään hän ei voinut tilanteelle mitään. Olin tehnyt päätökseni.
Pettämisestä syntyi suhde, joka on kestänyt. Kaikki eivät ole suhdettamme hyväksyneet ja siitä olen surullinen. Kyse on kuitenkin omasta onnestani. Ja se edellä mennään.”
Nimim. Pettäjästä puolisoksi
Mitä ajatuksia tämä herättää? Keskustellaan kommenteissa alla, ja muistetaan pitää keskustelu asiallisena!
Kuva Edu Lauton
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 19 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Lisää sinua kiinnostavaa luettavaa:
Vastaus henkilölle Lorien Peruuta vastaus
19 vastausta artikkeliin “”Petin ja annoin rakkauden tuulien kuljettaa minut onneen””
Uusimmat artikkelit
Itekin lähdin huonosta suhteesta jossa oli vain silloin tällöin huonoa seksiä, ei mitään muuta, kun kohtasin tulevan puolisoni, muutin asumaan lähelle häntä, näemme 5 pv viikossa ja olemme nyt menossa naimisiin.
Kuulostaa aivan ex-mieheni tarinalta. En arvostanut enkä arvosta.
Voit pitää vanhakantaisena, mutta arvostan selkä suorana toimimista ja rehellisyyttä onnen lähteenä enemmän kuin hedonistista ihastumista. Onnea on minusta myös, kun voi katsoa itseään peiliin, nyt ja vanhana.
Enpä juurikaan arvosta tuollaisia ihmisiä. Olet ansainnut saman kohtelun ja toivottavasti nykyinen miehesi tekee sinulla samat. Me, myself & I
Tällä sivustolla on nykyään ihan liikaa tätä tylsää ja huonosti kirjoitettua pettämissontaa.
Ei pahalla tätä naista kohtaan, mutta todella typerä teko. Ensin erotaan, sitten hypätään toisen miehen syliin eikä näin miten tämä nainen toimi… Moraaliton teko vaikka onnea loppujen lopuksi toikin. Se onni on sivuseikka jos pitää asia hoitaa tuolla tavalla. Vaikkei enää rakasta, toista ei saa loukata noin pahasti. Pettäminen sattuu varmasti enemmän kuin mikään muu teko parisuhteessa. Ja onhan mies edelleen isä lapsille eli siinäkin mielessä pettäminen oli typerä teko. Olisit eronnut vaan asiallisesti…
Onko ap:lla ollut yksinjäämisen pelko?
Ensin lähtenyt virittämään suhdetta mutta salassa ja eroaa vasta kun uusi suhde varmistettu.
No onpas kyllä niin omaa napaansa ajatteleva et huhhuh. Tunteilleen ei mitään voi mutta sille voi paljonki päättääkö valehdella puolisolle vai ei. Jos ylipäätään miettii pettämistä niin eikö se ois vaan parempi jättää ensin se nykyinen niin säästyis seki paljolta pahalta. Luulen että kaikki eivät hyväksyneet suhdettasi siksi että heillä on jonkinlainen moraali toisin kuin sulla.
En tuomitse tai moralisoi uskotonta tai uskottomuutta, ei tätä omaa päätäkään sädekehä purista.
Mutta nämä lauseet ”kyse on kuitenkin omasta onnestani. Ja se edellä mennään”, -hyytävät sieluani.
Kun solmii avioliiton ja saa lapsia, ei mennä enää ”oma” onni edellä, koska se oma sisältää myös kaikkien muiden perheenjäsenten onnen!
Kirjoituksesta ei selviä, mitä tapahtui lapsille kun nainen meni uuden miehen luo pysyvästi, jäivätkö nekin suremaan surullisen isänsä kanssa?
Pahoittelen suoruuttani, mutta sikäli ei Suomessa huolta, terapia näitä korjaa; rikkinäisiä perheitä, rikkimenneitä ja hylättyjä aikuisia ja surevia taaksejääneitä perheenpalasia, lapsia.
Elämä on lopulta vain valintoja ja niiden kanssa elämistä, toivottavasti se on onnellista kirjoittajan sekä uudessa että vanhassa perheessä.
Kuulostaa, että tällä kirjoituksella haettiin vain oikeutusta pettämiselle. Se, että ihminen on rehellinen itselleen ja tunteilleen, ei tee ihmisestä rehellistä. Ainoa oikea tapa olisi ollut olla rehellinen entiselle puolisolleen, kertoa, että on rakastunut toiseen ja erota ennen kuin on pettänyt. Vaikuttaa, että kirjoittaja piti entistä puolisoaan varalla, jos uuden rakkauden kanssa ei parisuhdetta synnykään. Ikävää ja epärehellistä toimintaa.
Onko tuo trolluasta tuo avautujan kirjoitus
Pidän todennäköisenä, jotenkin keksityn tuntuinen teksti
Vai kertoisko jonku toisen tarinaa?
Se että pettää tietoisesti aviopuolisoa, on ehdottomasti väärin. Miksi et lopettanut suhdetta ennen kuin aloit toisen kanssa vehtaamaan? Teit väärin puolisollesi ja lapsillesi. Uskon että karma vielä opettaa sinuakin.
Itse olen kokenut petetyksi tulemisen omassa avioliitossa että omassa lapsuudessani vanhempien liitossa, ja ne molemmat ovat jättäneet minuun ikuiset arvet arvet. Minusta anteeksiantamatonta toisen loukkaamista.
Aika kylmää ja itsekeskeistä tekstiä. Ajattelen säälien lapsiasi ja miestäsi, joka sai tietää viimeisenä. Kuulostaa todella kiltiltä ja hyvältä mieheltä, joka on laittanut lapset itsensä edelle todella kettumaisessa tilanteessa. Eivätköhän he kasvaessaan osaa tätä arvostaa. Ehkä jonain päivänä joku rakentaa ”onnensa” taas miehesi varaan, jota ei näytä toisen suhde haittaavan, miksipä se siis haittaisi sittenkään kun itse jäät yksin. Koska mitäpä sillä uskollisuudella, lojaalisuudella ja keskinäisellä kunnioituksella tekee kun on mahdollisuus rajoittamatta nauttia omasta onnestaan. Aina löytyy joku nuorempi, flirtimpi ja hauskempi. Mutta niin makaa kuin petaa.
”laitan lapset nukkumaan,ja lähden uuden miehen luo”aviomies jää siis lasten kanssa yöksi suru sydämessään,en todellakaan ymmärrä-kuinka uskallat?hui,hui!perhesurmia on maassamme tehty vähemmästäkin! kalliit on ”onnesi”lunnaat!
kenenkään onni ei rakennu toisen kyynelille,kiltti on sulla aviomies kun tuollaista sietää ja lapsiasi hoitaa,totisesti!
no kuuminkin romanssi viilenee ajallaan,niin käy myös Sinulle-toivon että todellakin onnesi säilyy-ja karma ei saavu suhteeseesi
Pettäminen ei ole koskaan hyväksyttävää. Ei sellainen asia, jolla kerskaillaan somessa. Ei hyvä valinta missään tilanteessa. Itse olen sortunut siihen kerran ja häpeän tekoani ja sitä, mitä se aiheutti vastapuolelle. Ymmärtää pettämistä sen sijaan voi. Ehkä minun tilanteessani sen saattoi ymmärtää. Jopa aviomieheni jollain tasolla ymmärsi. Mutta rehellisesti sanoen pelkkä ruuhkavuodet ja uuvuttava lapsiperhearki on aivan kamala syy. En siis voi nyt edes ymmärtää. Itse päätin, etten enää missään tilanteessa petä ketään. Jos yhtään siltä tuntuu, eroan ennen kuin alan tietoisesti satuttamaan ketään pahemmin.
Täysin sama kokemus ja täysin samat ajatukset.
Kannattaako tuomita, kun ei koskaan tiedä, mitä neljän seinän sisällä tapahtuu. Ulkoa päin on niin helppo tuomita ja heristää sormea. Sen olen elämässä oppinut, että en koskaan heristele sormea ” en minä ainakaan ja en koskaan”. Itse olen kokenut saman ja nyt jo kymmenen vuotta onnellisesti naimisissa. Kumpi parempi? Alistettuna vai onnellisena tasa-arvoisesti. Lähdin onnettomasta liitosta. Lapset toki olivat jo aikuisiässä.
Kiitos