Perhepeti vie unet, seksin ja masentaa
Vauva kainaloon ja unille – vai ei missään tapauksessa? Perhepeti herättää tunteita suuntaan ja toiseen. Yleensä puhutaan lähinnä ääripäistä: julmurivanhemmista, jotka suunnilleen lukitsevat vauvansa nukkumaan yksin lastenhuoneeseen ja hörhöihin, joilla samassa sängyssä nukkuu kaikki vauvoista teineihin.
Suurin osa vanhemmista lienee nukkumisjärjestelyineen jotain siltä väliltä: vauva nukkuu äidin lähellä ja lapsi vähän vanhempana itsekseen. Ja vanhempien sänkyyn hiipii öisin poikanen jos toinenkin, ainakin silloin tällöin.
Kaikki lapset, isommat ja pienemmät tietysti kaipaavat läheisyyttä, siinä mielessä perhepeti on luonnollinen ja toimiva ratkaisu. Mutta aina ei tiedä, kenen tarpeesta ja toiveesta koko perhe nukkuu yhdessä.
Lapset ovat yksilöitä ja toiset voivat kaivata läheisyyttä ja turvaa toisia enemmän. Poikkeustilanteissa reippaampikin lapsi voi haluta kivuta vanhempien sänkyyn nukkumaan. Mutta tarvitseeko kouluikäisen enää nukkua vanhempiensa kanssa? Saati teinien, näitäkin tapauksia on…?
Ehkä on ollut luonnollista ennen, että koko perhe mummoja myöten nukkuu samassa tilassa. Mutta nykyään ajatus vaikkapa anopista samassa makkarissa on suorastaan kauhistuttava! Ehkä lastenkaan ei tarvitse nukkua vanhempien kanssa kuin enintään pari vuotta?
Jos vanhemmat ehdottomasti haluavat nukuttaa isoja lapsia samassa sängyssä, herää kysymys siitä, että kenen tarvetta yhdessä nukkuminen oikeastaan palvelee? Tarvitseeko vanhempi siinä enemmän lasta lähelleen kuin lapsi vanhempaa? Vaikka oppiihan lapsi vanhemman vieressä nukkumiseen, ja ei ehkä haluakaan kokeilla yksin nukkumista. Ehkä vanhempi hakee lapsesta turvaa, joka pitäisi ennemmin löytää itsestä tai kumppanin avulla? Ehkä tarkoituksena on pitää puoliso epätoivottavine lähentelyineen kauempana?
Seksiä voi tietysti harrastaa vaikka missä muualla kuin sängyssä. Mutta eikö aviovuode olisi akuuteimman vauva-ajan jälkeen hyvä pyhittää aikuisten keskinäiselle olemiselle, niin nukkumiselle kuin muullekin. Myöskään unen saantia ei pidä ”lapsen edun” nimissä väheksyä. Tutkimuksen mukaan lapsia perhepedissä nukuttavat äidit ovat nimittäin masentuneempia kuin ne, joiden lapsi nukkui eri huoneessa.
Tutkimuksen mukaan ne äidit, joiden vauva nukkui samassa sängyssä tai huoneessa puolen vuoden iässä, olivat 76 prosenttia todennäköisemmin masentuneita kuin ne, joiden lapsi nukkui eri huoneessa. Syynä on ilmeisesti se, että äiti nukkuu huonommin lapsi vieressään kuin ilman lasta.
Toisaalta tohtori Nils Bergman Cape Townin yliopistosta väittää, että erillään nukkuvien äidin ja lapsen välinen yhteys ei muodostu niin vahvaksi kuin yhdessä nukkuvilla, ja että tämä vaurioittaa vauvan aivojen kehitystä. Se taas johtaa käytösongelmiin myöhemmin. Lisäksi erillään nukkumisen aiheuttama stressi vaurioittaa vauvan sydäntä. Että pitää ilmeisesti valita sitten, kuka tässä hommassa kärsii…
Paras ratkaisu edelleen on se, joka perheelle sopii. Jos vauva samassa sängyssä tai huoneessa ei häiritse unia tai parisuhdetta, niin ei häntä tarvitse muualle viedä. Mutta jos iso lapsi nukkuu vanhempien kanssa siksi, että sillä hoidetaan vanhemman omaa läheisyyden kaipuuta tai pelkoa – tai jotain muuta – on ehkä parempi järjestää nukkuminen toisin ja ongelmien käsittely toisin.
P.S. Saako äiti nukkua pitkään, vai onko unistaan kiinni pitävä äiti aina itsekäs?
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 6 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Vastaus henkilölle Luovuutta peliin Peruuta vastaus
6 vastausta artikkeliin “Perhepeti vie unet, seksin ja masentaa”
Uusimmat artikkelit
Hmm..En jaksanut lukea koko juttua loppuun. Hyvää pohdintaa aiheesta, mutta eihän se oikeasti ole noin vaikeaa. Minä luotan tässäkin asiassa terveeseen maalaisjärkeen ja äidinvaistoon. 🙂 Meillä esikoinen 2 vee nukkuu perhepedissä ja minusta aivan luonnollista tällainen läheisyys. Juuri äskenkin nukkumaan mennessä oli levoton ja rauhottui vieressä kun lauloi n tuutulaulua ja sanoi sitten itse, että haluaa kääntyä äitiä päin ja otin kainaloon niin heti nukahti. Kyllä sen sitten tietää, kun on oman sängyn aika. Hänellä onkin jo lastensänky valmiina, mikä hänen leikkihuoneessaan, mutta on itse sanonut haluavansa nukkua ”isossa sängyssä”. Meillä on talossa toisessa huoneessa yläkerrassa sänky, jossa sitten vietämme ainoastaan kahdenkeskeistä aikaa mieheni kanssa 😉 näinkin asian voi järjestää 😉
Minun tyttö halusi nukkua minun (äidin) vieressä vielä 13-vuotiaaksi asti. Olemme asuneet todella pitkään kahdestaan, joten en nähnyt ongelmaa tässä. Jos tytöllä oli kaveri, tai minulla miesystävä kylässä, niin silloin nukuttiin omissa huoneissamme. Tyttö itse ei itseasiassa osoittanut vielä merkkejä, että olisi halunnut siirtyä, mutta minä ajattelin, että olisi aika.
Kirjoitus oli erikoinen ja sisälsi erikoisia oletuksia: ”Jos vanhemmat ehdottomasti haluavat nukuttaa isoja lapsia samassa sängyssä”- no miksi ne vanhemmat haluaisi nukuttaa isoja lapsia sängyssään??? En ole sellaisesta kuullut. Sellaisesta kyllä, että siirtyminen omaan sänkyyn on toisille vaikeampaa kuin toisille, mutta teini joka nukkuisi säännöllisesti vanhempien välissä, on ihan uutta.
Kirjoituksessa viitattiin myös tutkimukseen, jonka mukaan äidit, jotka antavat lapsen nukkua vierellään, olisivat masentuneempia kuin muut äidit. Mikä tutkimus? Onko vertaisarvioitu? Missä?
Sen sijaan voin toimittaa useita linkkejä tutkimuksiin, joissa on todistettu äidin ja lapsen fyysisen läheisyyden positiivisista vaikutuksista. Niin yksinkertainen asia kuin silitys, lisää ihmisellä oksitosiinin (hyvän olon hormooni) ja dopamiinin (energia, hyvä olo) tuotantoa.
Itse otin lapset viereeni juuri siksi, että saisin nukkua enemmän ja sainkin. Minun ei tarvinnut yöllä nousta ja kävellä, nostaa lapsi syliin, herätä niin hyvin, etten torku kesken imetyksen, viedä lapsi imetyksen jälkeen sänkyynsä ja sitten kömpiä (yrittämään) nukahtamista uudelleen. Kun lapsi halusi tissiä, niin käännyin ja tyrkkäsin suuhun. Ei haitannut, jos torkahdin kesken imetyksen.
Kun lapsi oli levoton/ vatsakipuja, usein riitti että kosketin. Ei siis tarvinnut nousta, kävellä toiseen huoneeseen, silittää ja palata takaisin, vaan olin vain vieressä. Toimi täydellisesti!
Isompana lapset siirtyivät omiin sänkyihin itse. Aina kun halusi, sai vanhempien väliin tulla. Kun jännitti, oli tulossa kipeeksi, sairasti tai muutoin oli halipula, niin sinne kömpi yksi tai kaksi tuhisijaa. Ja hyvin nukuimme.
Kaikille perhepeti ei kuulemma sovellu, ja jos niin kokee, on varmasti oikeassa. Ei minua hävetä lainkaan sanoa, että nautin täysin palkein lapsista vierelläni, heidän tuhinasta ja kosketuksesta. Meillä on yhä erittäin läheiset välit ja halailemme teinien kanssa sekä lojumme limittäin sohvalla leffaa katsoessa.
Seksielämään perhepeti on vaikuttanut lähinnä imetysajat, eli silloin meillä oli kaikki muut huoneet käytössä. Toimi, vaikka imetysaikana paikat oli vähän herkkänä eikä seksi ollut ehkä sillä lailla mielessä.
Luonnossa rusakot ja kauriit jättävät poikaset pensaisiin ja käyvät näitä vain imettämässä. Leijonilla pennut ovat siellä missä emokin. Eli kuten luonnassakin, jokainen valitkoon sen oman tapansa. Vääriä ei ole, eikä toisen tapa ole keneltäkään mitään lisää tai pois.
Ensimmäinen lapsi nukkui vieressäni 2-vuotiaaksi, toisen kanssa ei tullut kysymykseen kuin oma sänky koska siirtyy jatkuvasti nukkumaan minun naaman päälle. Miehen vieressä en ole nukkunut koskaan koska kuorsaa. Herkkäunisena nukun omassa huoneessa, nuorempi omassa ja esikoinen ja isä yhdessä huoneessa. Homma toimii samoin seksielämä.
”Tutkimuksen mukaan ne äidit, joiden vauva nukkui samassa sängyssä tai huoneessa puolen vuoden iässä, olivat 76 prosenttia todennäköisemmin masentuneita kuin ne, joiden lapsi nukkui eri huoneessa.” Entäpä jos homma meneekin niin, että jo valmiiksi masentunut äiti ottaa todennäköisemmin vauvan viereen? Ainakin itse voin paremmin 7kk vauvan nukkuessa vieressämme kuin omassa sängyssään, koska siten saan pidettyä helpommin yllä tunne yhteyttä lapseeni. Se kun ei ole näin masentuneelle itsestäänselvyys, vaikka häntä rakastankin.
Jep jep
Ja taaperoimettäjät varmaan imettää saadakseen seksuaalista mielihyvää…..
Vai voisiko olla että näitä asioita tehdään lapsen takia.
Oma äiti heitti veljeni vasta 13 vuotiaana omaan sänkyyn, serkkupoika siirtyi 12 vuotiaana. Molempia on imetetty oli 3 vuotta. Miehiksi kasvoivat molemmat.