Kerrot Facebookissa, että sait uuden työpaikan, menit kihloihin tai lähdet matkalle. Ystäväsi ei kommentoi, hyvä jos edes peukuttaa…

Sama toistuu, kun näet hänet vaikka kahvilla, ja kerrot hyviä uutisia. Lapsi pääsi hyvään kouluun tai ostitte juuri unelmakodin. Ehkä olet lähdössä ihanalle matkalle. Mitä tekee kaverisi? Naamalla käy tekohymy, ja suusta pusertuu nopea ”ai ku kiva” tai laimea onnittelu. Pahimmassa tapauksessa ”onnittelu” on suoranainen maton veto jalkojen alta: ”Ai Dubaihin? Kuka sinne enää lähtee, sehän on epäeettistä.” ”Hirveät paineet lapsilla noissa eliittikouluissa.” ”Onhan siellä päin rauhallista mutta minä enolen voisi asua niin kaukana keskustasta.”

Mitä tahansa olet saanut tai saavuttanut, nollaaja nollaa sen. Tuollaisen työpaikan saa kuka tahansa. Kenen lapset eivät muka koulussa tai urheilussa pärjää! No voihan tuollainen matka olla kiva, jos ei ole parempaa kokenut.

Negatiivisen kommentoinnin lisäksi nollaaja on sivuuttamisen mestari. Sinun hyvälle uutisellesi on aikaa noin kolme sekuntia, ja sitten pitääkin jo palata puhumaan nollaajan upeasta elämästä. Se on mielenkiintoisempi ja parempi kuin sinun!

Nollaja on monesti nainen, mutta myös nollaajamiehiä on olemassa. Kaverinollaaja on usein nainen, miesnollaajan voi tavata työpaikalla tai päätyä sellaisen kanssa parisuhteeseen. Nollaaja kommentoi hyvin vähän tai jopa sivuuttaa kokonaan ystävän iloisen asian tai uutisen.

Nollaajalla on kiire kehumaan omaa elämäänsä tai valittamaan siitä, tapauksesta riippuen. Osaa nollaajista ajaa ihan puhdas kateus, joka estää iloitsemasta toisen onnesta. Mutta moni nollaaja on sellainen, joka on aina tottunut itse olemaan se menestyjä eikä kestä sitä, että toisellakin menee hyvin.

Osa nollaajista on ihmisiä, jotka ovat umpipettyneitä omaan elämäänsä eivätkä halua toisella olevan yhtään paremmin. Ystävän onni voi jopa tuntua siltä, että se on jotenkin viety itseltä.

Nollaaja harvemmin toimii kuten toimii siksi, että hän haluaisi olla ilkeä. Toisen ilo ärsyttää niin, että hän ei osaa toimia paremmin. Miksi minäkin en saa! Miksi minun asioita ei huomioida tarpeeksi! Iloitsijan pitäisi yrittää ymmärtää, että nollaajaa harmittaa. Jos taas kyseessä on ilkeä ihminen, joka nollaa vain pilatakseen toisen ilon, kannattaa jättää sellainen ”ystävyys” sikseen. Oikeat kaverit iloitsevat puolestasi – tai sanovat, että pihisen tämän onnittelun hampaiden välistä koska kiehun kateudesta, mutta sinä olet silti ansainnut sekä ilosi että onnittelut.

P.S. Hankkiudu näistäkin ankeuttajista eroon!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 9 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Huono Äiti Peruuta vastaus

9 vastausta artikkeliin “Onko sinunkin ystäväsi nollaaja?”

  • Laatua ihmissuhteisiin. sanoo:

    Tuollainen nollaaja oli minun elämässäni, oltiin joskus hyviä ystäviä kun esikoisemme olivat pieniä. Hän ei koskaan kyennyt opiskelemaan mitään, minä lähdin opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Siinä kohtaa alkoi piikittelyt. Huonosta suhteesta eronneena tapailin miehiä ja piikkiä tuli siitä, että harrastan seksiä miesten kanssa ja käyn treffeillä. Hän roikkui huonossa parisuhteessa ja hankki siihen lisää lapsia. Hän haukkui kaikkia tuntemiaan ihmisiä, erityisesti naisista ja puhui paskaa sen minkä kerkesi. Myös minusta. Lopulta heitin sen ”ystävyyden” roskikseen, en jaksanut enää piikkejä ja veetuiluja. Viimeinen niitti oli kun hän erotti minut eräästä toisesta ystävästäni ja hieroi sen asian naamaani.

    Valmistuin amk:sta, pääsin töihin ja toteutuin unelmiani. Ja samaan aikaan hän roikkui huonossa suhteessa kunnes viimein tajusi erota. Nyt olen onnellisempi kun emme ole tekemisissä. Hän itkee ja ulisee sosiaalisessa mediassa kuinka hänet on hylätty eikä hänellä ole ystäviä.

  • Kyllästynyt yleisö sanoo:

    Oikea ongelmatyyppi. Mutta tunnen myös heruttajia, joiden mielestä suurin osa ihmisistä on nollaajia.

    Sillä heille keskustelu ja vuorovaikutus tarkoittavat tapaamista, jossa he kertovat vuolaasti omasta ja perheensä menestyksestä ja toinen huutelee väliin: ”upeaa, mahtavaa!”. Sitten he ilmoittavat että kahvilahetki/ lounas/ puhelu onkin ohi.

  • Prinsessa sanoo:

    Mä mikään nollaaja oo, mä olen ihan aidosti veemäinen ihminen ja hyvä niin. Mikä siinä on ettei ihminen saa näyttää todellista luonnettaan? On mulla ystäviä mutten mä niitä keräile joten jos joku asia ottaa päähän sanon sen ja jos tyyppi ei kestä se ottaa nokkiinsa ja häippäsee, toivottavasti lopullisesti koska en kestä vikisijöitä. Kestän muuten itsekin kritiikkiä ja veetuilua mutta vain ihmisiltä joista pidän. Jostain syystä nää on kuitenkin harvassa. Älkää tulko mua neuvomaan, mua ei teidän neuvot kiinnosta vaan elän just niin kuin elän.

  • Huono Äiti sanoo:

    Hyviä huomioita!

  • Mummo sanoo:

    Minä olen jättänyt negatiiviset ja nollaajat taakseni ajat sitten.Ei vaan enää jaksanut.

  • Äiti40+ sanoo:

    Mä olen sitten kai nollaaja kun mikään ei tunnu miltään, ei edes lääkityksellä. En vaan enää jaksa välittää. Olen koko ikäni ollut se toisten kaatoämpäri ja nyt on omassakin elämässä ihan tarpeeksi tekemistä.
    Minua ei kiinnosta onko taaperosi oppinut sanomaan ”kakka” aiemmin kuin naapurin mukula. Eikä retkenne superpuuhatrampoliiniliukumäkimaahan. Ei autonne vuosimalli, työasiat, osakkeidenne arvo eikä oikeastaan mikään muukaan. En vaan jaksa. Pinnallista ja turhaa kaikki. Olen puskenut ihmisiä eteenpäin ja kuunnellut yksipuolisesti jo ihan tarpeeksi ja kärsin siitä vieläkin, todennäköisesti lopun elämääni. Ihan käytännön tasolla. Mutta enää ei kyllä kiinnosta puhua siitäkään.

    Elikkäs voisiko tällaisenkin vaihtoehdon ottaa huomioon? Ehkä se entinen bestis ei vaan jaksa, mutta ei toisaalta halua puhua asioistaan.Alavireisen on lähes mahdotonta nähdä missään mitään erityisen positiivista.
    Se ei tee kenestäkään mitätöijää tai nollaajaa.

  • Siru sanoo:

    Nollaaja voi olla myös sellainen, jonka vaikeudet ovat aina niin suuret, että ne ansaitsevat kaiken huomion ja niitä ovat muut velvoitettu kuuntelemaan sekä niissä tukemaan ja kantamaan. Muiden ongelmia hän ei ole valmis kuuntelemaan yhtään. Ne ei nollaajaa kiinnosta eivätkä ne ole mitään verrattuna nollaajan ongelmiin. Jos nollaajalle yrittää jotain omista ongelmista kertoa, hän sivuuttaa ne sujuvasti ja alkaa kertoa omista SUURISTA ongelmistaan.

  • Soba sanoo:

    Nollaamista kutsutaan myös mitätöinniksi. Mitätöijä ei välttämättä itse huomaa, miten toimii, mutta se ei silti tee tätä käyttäytymistapaa hyväksyttäväksi. Nollaajamitätöijät on hyvä heivata pois omasta elämästä, jos eivät muuta käyttäytymistään huomautuksesta huolimatta.

    • Valikoiva sanoo:

      Minulla oli joskus tällainen mitätöijä/nollaaja ystävä.Hän ei koskaan kuunnellut muita vaan alkoi kesken aina puhumaan muusta,omista ongelmistaan.Hän oli ristiriitainen puheissaan lapsistaan,toisinaan ne oli kaikkein kauheimmat kuin kellään mutta kuitenkin ”ei meidän lapset”ikinä tekisi noin.Hohhoijaa,kuten sanoin tämä ihminen OLI ystäväni joskus.