Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Vähän huvittuneena kuuntelen työkaverin ylistystä, kuinka mukavaa on, kun reilu parikymppinen lapsi asuu vielä kotona. On kuulemma niin paljon avuksi. Anteeksi, jos ihmettelen. Eikö tuon ikäisen kuuluisi asua omillaan ja tehdä ihan muuta kuin puuhastella äidin kanssa??

Huonon Äidin kaupan tuotteita

Vaikuttaa, että aikuistuvan nuoren suurin este kotoa pois muuttamiselle on oma äiti. Yleensä nimenomaan äidit puoltavat, että lapset asuvat kotona. Vedotaan taloudelliseen pärjäämiseen tai, että turha muuttaa kivenheiton päähän. Mamman lihapatojen ääressä on hyvä ja turvallinen olla. Vai liekö kyse siitä, että äitikulta valvoo, kontrolloi ja hallitsee. Eihän tätä kukaan halua ääneen sanoa, mutta mutta….

Löysätkäähän mammat vähän niitä suitsia ja antakaa nuorten itsenäistyä. Lasten kuuluu lentää pesästä ja rakentaa omaa elämää. Ja muuten… jos luonto tekee tehtävänsä ja nuori joskus rakastuu niin kyllä on puolisolla kova työ näiden peräkammarin poikien tai tyttöjen kanssa.”

Nimim. Äidin kullannuput

Artikkelin kuva Ben Mullins.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 32 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Sari Peruuta vastaus

32 vastausta artikkeliin “Olisiko aikaa lentää pesästä?”

  • Mirva77 sanoo:

    No olipas taas putkinäkö… Meillä tytär asuu vielä kotona vaikka ikää on jo 20. Syksyllä sai ensimmäisen valituisen duunin ja säästää nyt käsirahaa omaan asuntoon. Jos olisi vuokralla niin säästöön ei jäisi mitään. Mikä siinä on että lapset pitäisi heittää väkipakolla pihalle ja pärjäämään omillaan. Onko kyse kateudesta että oma lapsi saattaa saada jotain etua elämässään, jotain sellaista mitä itse ei saanut.

  • Leijonaemo sanoo:

    Oma tytär muutti omilleen 16-vuotiaana peruskoulun jälkeen kun piti päästä lähemmäs ammattikoulua etteivät matkat kävisi liian pitkiksi. Toki vanhempiensa tukemana lähti, viikottaisen ruokarahan ja vuokranmaksuavun turvin, sittemmin on hommannut osa-aikatyötä. Kovasti haluaa pärjätä itse, vaikka on vielä muutaman viikon verran alaikäinen.

    Kyllä se lähtö jännitti kaikkia. Mutta hyvin on mennyt.

  • juupajuu sanoo:

    No voi höpö höpö taas.
    Nuoret kypsyvät eritahtiin ja äidit ovat erilaisia.
    On ihan fiksua asua kotona ja säästää pesämunaa tulevaisuuteen. Äidit voivat höösätä tai olla höösäämättä. Ja höösäävät äidit jatkavat muutonkin jälkeen.
    Omani muuttivat kotoa, kun oli sopiva aika. Ei sitä iässä mitattu. Nyt 22v ja 27v ovat asuneet jo kauan omillaan.

  • ... sanoo:

    Itse kun olen muuttanut pois kotoa jo 15-vuotiaana, koska oli pakko muuttaa mikäli opiskella halusi.. sanoisin että outoa jos täysi-ikäinen asuu mieluummin vanhemmilla kuin omillaan. Lapsipuoli haluaisi myöskin nyt 17-vuotiaana muuttaa omilleen, mutta lapsen äiti sanoo ei käy.
    Lapsi kuitenkin käy töissä lukion ohella, päivät pitkiä ja matka kotoa kouluun ja töihin on bussien kulkemisen varassa, eli aina ei pääse heti ku haluaa liikkua, välillä ei ollenkaan.. asuminen lähempänä vaikuttaisi todella paljon päivien rakenteeseen ja olisi varmasti hyvä ratkaisu. Epäillään äidin ainoaksi syyksi (ilmaisen) lastenhoitoavun menetys, kun on tämä aina nuorempia sisaruksia vahtinut äidin ollessa poissa

  • Tilanteen mukaan mennään sanoo:

    Meillä on periaate, että kun omilleen lähtee, tulee pystyä myös asioistaan huolehtimaan. Kotiin voi aina palata. Meidän esikoinen muutti omaan kotiin 19-vuotiaana ja kaikki on mennyt hyvin. Toinen lapsista on nyt 20v ja asuu vielä kotona. Hän on nyt välivuodella, tekee kahta työtä ja säästää ensiasuntoon kotona asumalla. Nuori huolehtii itse vaatehuoltonsa ja auttaa nuorempien sisarusten harrastuskuskaamisesta yms. Hinku omilleen muuttamiseen on kova, mutta säästäminen tulevaisuutta varten on vienyt vielä voiton. On lähdössä opiskelemaan syksyllä ja mistä opiskelupaikka aukeaa tulee luonnollisesti vaikuttamaan asumisjärjestelyihin jatkossa.Ehkä ostaa ensiasunnon opiskelupaikkakunnalta?

  • Kirsikka75 sanoo:

    Olipa kapea katseinen kirjoitus. Perheitä ja tilanteita kun on niin monenlaisia. Ei meillä ainakaan vanhemmat ole millään tavalla pois muuttamisen esteenä. On erilaisia realiteettejä ja oikeasti järkiperäistä ajatteluakin. Miksi on pakko muuttaa tosi nuorena pois kotoa etenkin erilaisten tukien varassa. Kyllä tuolla oravanpyörässä ehtii pyöriä ja tulee hemmetin fikusja, hyviä nuoria vaikka asuisi kotona vähän pidempään. On monenlaista vanhemmuutta ja monenlaisia nuoria.

  • Kommen sukupolven touhuja sanoo:

    Riippuu vähän missä ja miten asutaan.
    Tämä nuorena sukupolvien välisen raju napanuoran katkaisu on suhteellisen tuore ilmiö.
    Lisäksi monessakaan muussa kulttuurissa se kotoa irrottautuminen omaan yksinäisyyteensä ei ole niin yleistä kuin Suomessa. Sukupolvet ovat lähekkäin ja tiivisti tekemisissä.
    Tottakai nuoren tarvitsee itsenäistyä, mutta miten?
    Niin itselläni kuin muutamalla tuttavallani koti sijaitsee isossa talossa, johon saa omat asunnot myös joko vanhemmalle tai nuoremmalle sukupolvelle. Tai molemmille. Tällaisesta yhteisöllisyydestä on esim pikkulapsivaiheessa mielettömästi iloa, samoin ikääntyessä. Lisäksi asumiskulujen ( koko kiinteistön lämmitys, vakuutukset, jne) jakaantuessa monen sukupolven kesken jokaisen taloudellinen taakka. Kaikilla on myös näinollen paremmin varaa matkustaa ja harrastaa. Yks porukka kun lomailee, muut hoitaa eläimet ja kastelee kukat. Eletään omaa elämää mutta lähellä toisiamme. Toki sitten saa helposti myös vaikka lenkki- tai leffakaveria ja voidaan jakaa eri vastuita
    Tämä ei myöskään estä mitenkään itsenäistymistä. Nuori elää omaa elämäänsä ja vanhemmat omaansa. Elämä on mukavaa ja omannäköistä sekä rennompaa, tuki, apu ja seura on aina lähellä mutta oma itsenäinen elämä kantaa ja oma vastuu ja velvoitteet kuitenkin hoidettava.

  • MAARIT sanoo:

    Eiköhän se riipu lapsesta itsestään kuinka valmis on muuttamaan omillensa.

  • Jeks sanoo:

    Omilleni olen sanonut, että yhteiskunnan elätiksi ei lähdetä. Kun kotoa muuttaa, pitää olla opiskelu- tai työpaikka ja takaisin saa aina tulla.