”Rakastan omaa puolisoani aivan älyttömästi, hän on elämäni tukipilari.

Hänellä on kolme lasta edellisestä suhteesta, kaksi koululaista ja yksi päiväkodin aloittanut. Minä en ole koskaan ollut se henkilö joka olisi nuoresta saakka haaveillut lapsista ja perheestä. Lapset ei vaan ole minun juttuni. Ääneen sanottuna kuulostan kamalalta.

En vihaa lapsia, mutta minusta ei löydy myöskään sitä leikkivää hauskaa uusperheaikuista, jota puolisoni varmaan toivoisi minun olevan. Koen tuottavani pettymyksen puolisolleni, kun en olekaan se iloinen ja positiivinen uusiovanhempi.

Ymmärrän että lasten ollessa meillä he saavat vanhemmaltaan sen huomion ja aikaa, jonka ansaitsevat. Ongelmaksi tuleekin oma paikkani uusioperheessä. Se, että toinen haluaa minun olevan jatkuvasti läsnä. Haluaa että teen jotain lasten kanssa.

Olen hiljainen luonne, enkä koe oloani mukavaksi tai luonnolliseksi jos joudun tekemään ns. tahtomattani jotain lasten kanssa. En halua olla lapsille vanhempi, vaan lasten biologisen vanhemman puoliso.

Tämä tekee minusta itsekkään…

Vaikka minä siivoan, teen ruuat, autan lasten läksyissä, pesen heidän pyykit siinä missä omatkin ja puutun lasten välisiin kinasteluihin. Juttelen ja olen lasten kanssa, välitän jokaisesta todella paljon.


Ylin kuva Menglong Bao.

Kuitenkin olen saanut palautetta, että olemukseni on ”vittu mitä paskaa” ja että vihaan lapsia. Koen että minulla ei ole reaalista paikkaa omassa kodissani silloin, kun lapset ovat meillä. En myöskään pysty puhumaan asiasta puolisoni kanssa, koska hän saa asian käännettyä niin, että olen ainoa jonka täytyisi muuttaa toimintaansa tai olemustaan.

Kyse on elämästäni ja ihmisestä, jota rakastan enemmän kuin olisin voinut kuvitellakaan, joten koen roikkuvani kahden elämän välissä: uusperheen ja parisuhteen.”

Nimim. Millainen uusioperhe?

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 31 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Elämä on Peruuta vastaus

31 vastausta artikkeliin “Olenko itsekäs, kun en halua olla äiti mieheni lapsille?”

  • Lumi sanoo:

    Hei. Olisiko syytä jutella miehesi kanssa siitä,että et ole hänen lastensa äiti. Mitä kirjoitit,teet jopa liikaakin asioita miehesi lasten hyvinvoinnin eteen.
    Miehesi tässä on se joka haluaa sekoittaa pakkaa. Et sinä.
    Ota vaikkapa itsellesi välillä aikaa,ja hoitakoon miehesi lapsiaan kun ovat hänellä. Sinulle se ihan biologisen oikean äidin tyylillä ei kertakaikkiaan voi,eikä tarvitse kuulua se homma.

  • Bonusmamma sanoo:

    Sinun ei tarvitse olla äiti, koska lapsilla on jo äiti. Saat ottaa juuri sne roolin, minkä koet sinulle parhaaksi. Teet nyt jo selvästi enemmän kuin useimmat muuta bonusvanhemmat. Toisen lapsia ei tarvitse rakastaa, on sula mahdottomuus pakottaa rakkautta.

  • Ihmettelen vaan sanoo:

    Jos puolisosi on elämäsi tukipilari, mikset tiedä mitä hän sinulta haluaa?

  • Elämä on sanoo:

    Jos minulla olisi kolme pientä lasta en usko että muuttaisin yhteen ihmisen kanssa jolla ei lapsia. Joka ei ole halunnut lapsia. Ehkä se ei ole ollut miehellesi ihan selvää alusta asti tai hän toivoo että siitä huolimatta ottaisit koko paketin. Sitähän perhe on: koko paketti. Jos olet hyvä isä tai äiti lapset kuuluvat pakettiin. Uusperhe ongelmat johtuvat siitä ettei se toinen haluakaan sitä koko pakettia. Näin yksinkertaistettuna. Uusperhe voi toimia monella tapaa hyvin, jokaisella on omat tapansa. Keskustelkaa. On teillä mielestäni mahdollisuus, mutta omaan korvaan kalskahtaa tuo pelkkä parisuhteen palvominen. Kun lapset ovat noin pieniä. Onko lasten äiti sitten kova leikkimään.. tai ollut aina iloinen. Periaatteessa voisit seurustella ja asua omillaan kun lapset isällään. Ehkä isää harmittaa perheen rikkoutuminen ja koittaa avullasi sitä liimata.

    • Nimetön sanoo:

      Siihen pakettiin ei kuulu se että miehen uusi vaimo on äiti miehensä lapsille ja mies eli lasten ainoa oikea vanhempi ei tee mitään. Ajattelepa asia toisin päin ja niinpä ei tule edes mieleen että naisen uusi mies alkaisi naisen lapsille ei isäksi vaan äidiksi.
      Ja aloittaja: tuo on täyspska mies. Ota ero.

  • Uusioperheen äiti sanoo:

    Itse olen ollut uusioperheen äiti 13 vuotta.
    Minulla 4 lasta ja miehellä yksi.
    Kun lyötiin hynttyyt yhteen oli itsestään selvyys ,että meidän perheessä on vain meidän lapset ei sun tai mun lapset.
    Kummankin rooli oli olla isänä ja äitinä,oli sitten lapset omia tai toisen.
    Ei eritelty rahoja tai hankintoja tai tuen määrää,kun kyse oli toisenkin lapsista.
    Uusioperheen arki onnistui,koska mieheni otti vastaan koko paketin ja minä otin vastaan koko paketin.
    Lapset ei koskaan kokeneet eriarvoisuutta. Kasvatuksessa pidimme yhtä linjaa. Kumpikin kasvatti eikä päässyt tulemaan tilannetta että
    lapsi vetoaisi siihen,että et oo mun äiti tai et oo mun isä.
    Naimisiin mennessä lupauduin ottamaan lapsekseni myös mieheni pojan ja mieheni lupautui ottamaan minun lapset ,kuin omikseen. Ja kumpikin ollaan pidetty huolta myös toistemme lasten kanssa.
    Olen viettänyt kaksin laatuaikaa poikapuoleni kanssa ja samoin mieheni auttanut ja ollut omien tyttöjen tukena koulunkäynnissä ja monissa teini iän haasteissa.

  • VMP sanoo:

    Mistä nämä aggressiiviset kommentit täällä oikein kumpuaa? Luitteko te edes koko tekstiä?

    Kirjoittaja sanoo: Vaikka minä siivoan, teen ruuat, autan lasten läksyissä, pesen heidän pyykit siinä missä omatkin ja puutun lasten välisiin kinasteluihin. Juttelen ja olen lasten kanssa, välitän jokaisesta todella paljon.”

    Ei tämä kyllä kuulosta kylmältä tai välinpitämättömältä! Ei uusioäidin mikään tarhatäti tarvitse olla. Kai se isäkin voi lapsiaan viihdyttää, jos viihdettä lapsille täytyy erikseen järjestää.

    Bonusvanhemman täytyy rooliin ryhtyessään ymmärtää roolinsa kiintymyssuhteen osapuolena ja olla ns. turvallinen aikuinen.

    Kaikki muu, mikä käytännön tekemiseen liittyy, on se sitten leikittämistä, ruuanlaittoa, kuskaamista tms. on ensisijassa lasten biovanhempien hommaa ja aikuisten välillä neuvoteltavissa.

    • Emppuli sanoo:

      Ihan samaa ajattelen. Itse olen uusperheessä se aikuinen, jolla on lapsi ja toisella osapuolella ei ole. En ajattele, että toisen pitäisi minun lastani viihdyttää. Se riittää, että juttelee ja kuuntelee jos lapsella on jotain asiaa (kyseessä kylläkin jo nuori). En ymmärrä kyllä miksi bonusäidin pitäisi leikkiä, saati olla aina iloinen. Eihän kukaan pysty aina olemaan iloinen ja lapset saavat ihan väärän kuvan ihmisen tunne-elämästä, jos joku on kuin robotti. Kaikki tunteet kuuluvat elämään. Isän velvollisuus on leikkiä lasten kanssa. Sinä ap teet jo paljon perheen eteen ja tärkeintä, että välität lapsista.

  • Robotti-äidin kasvatti sanoo:

    Voi lapsiparkoja jos heillä on tuollainen tunteeton, pohjaltaan heitä vihaava robotti-aikuinen elämässään isä- viikoilla. Miksi ihmeessä ylipäätään lähdit koko suhteeseen tuon perheellisen miehen kanssa? Vai onko nyt taustalla kuitenkin se, että joudut jakamaan miehesi huomion hänen lastensa kanssa, etkä saakkaan hänen koko rakkauttaan itsellesi?
    Ois varmaan kannattanut miettiä ajoissa, ettet pilaa kaikkien teidän viiden elämää.

  • Uusi vaimo sanoo:

    Täälläpä myös lapseton uusperhevaimo hei! Ihan ensiksi: uusperheily on täyttä kuraa useimmiten, joten mieti vakavasti, haluatko tätä todella. Erityisesti ne ex-vaimokkeet usein ovat paskantäyteisiä rupikonnia.

    Jos kumminkin aivan välttämättä haluat tälle kivitielle lähteä, niin ainut mahdollisuus onnistumiseen on toimiva kommunikaatio oman miehen kanssa. Jos sitä ei ole… Juokse.

  • Ei enää sanoo:

    Jos voisin itse palata menneeseen, tekisin juuri noin. Jättäytyisin vähän ulkokehälle ja antaisin mieheni hoitaa täysin itse lapsensa. Uusperheessä teet niin tai näin, naisena roolisi on mahdoton yhtälö. Miehesi haluaisi, että välittäisit hänen lapsistaan kuten hänen exänsä. Vanhempana voi olla vaikeaa käsittää, miten oma lapsi ei olekaan se loputtoman ihastelun kohde toisille ihmisille. Omat lapset ovat välillä ärsyttäviä, mutta toisten lapset suorastaan sietämättömiä.

  • Uusperheen äiti ja äitipuoli sanoo:

    Sinun ei tarvi olla miehen lasten äiti. Oletteko uusperhe vai uusioperhe? Jos olette uusioperhe, olette jo kerran eronneet ja palanneet yhteen, miten tämä muutti parisuhdettanne tai perhedynamiikkaanne ensimmäiseen yhdessäoloaikaan ennen eroa?
    Jos olette uusperhe, olette siinä vaiheessa, että kaikki on miehesi kanssa yhteisesti sovittavissa. Elämänne perustuu sinun ja miehesi väliseen yhteiseen keskusteluun ja sopimiseen, miten haluatte missäkin tilanteessa toimia. Jos lasten äiti vaatii sinua olemaan muuta, kuin olet, tämä on miehen ja hänen välinen keskustelu. Ex ei ole parisuhteessa miehesi kanssa, eikä voi hallita teidän kodin sisällä tapahtuvia asiouta. Jos mies on se, joka vaatii sinua olemaan läsnä, se ratkeaa vain yheisillä toiveilla, rajoilla ja jatkuvalla keskustelulla, mitä suhteeltanne ja elämältänne haluatte. Uusperhe vaatii aina kompromisseja, asioita ei voi automaattisesti olettaa.

  • Onnellinen ex äitipuoli sanoo:

    Miksi AINA jankataan sitä että ”jos et voi olla täydellinen super äitipuoli” niin häviä sen liehen elämästä ja lopeta kaikkien elämien pilaaminen.
    Vittu mitä paskaa sanon minä!
    Kerran ”äiti-puolen” roolia yrittäny ja siinä kaikkien mielestä epäonnistunut, en sopinut siihen rooliin johon lapsen isä minua yritti saada.
    Olen myös hiljainen introvertti ja kaikenlainen tahtomatta tekeminen on kamalaa. En saanut itse valita rooliani, ei annettu mahdollisuutta vaikuttaa uusio perheen dynamiikkaan. Se sama kaava napattiin millä on kaikki muutkin menneet ja se oli iso virhe.
    Nykyään on sateenkaariperheitä jne joiden elämä ja perhe kuvio on hyvinkin omintakeista ja se on ok, miksi siis äitipuolen rooli on edelleen se sama ikivanha.
    Olemme eronneet mieheni kanssa, meillä on 3 yhteistä lasta. Ex miehelläni on jo uusi puoliso ja pahoin pelkään että hänet yritetään survoa samaan kaavaan mihin itse jouduin, ja olen hyvin pahoillani sen naisen puolesta.
    Oma miesystäväni ei ole lasten isäpuoli, ainoastaan äidin uusi kumppani ja hän saa itse päättää oman roolinsa meidän perheessä. En koskaan pakottaisi olemaan jotain mitä hän ei ole.

  • Mymmeli sanoo:

    ”Ihania” nää jotkut kommentit …🙄

    Ketään ei tarvitse rakastaa, ei edes puolison lapsia. Minun käsitys aloittajan tekstistä on se, että hän kyllä huomioi puolison lapset. Juurikin noilla arkipäiväisillä asioilla.

    Itse olen myös uusperheellinen, sillä erotuksella että mulla on omia lapsia ja meillä on puolison kanssa myös yhteisiä. Enkä todellakaan ole puolison lapsille äiti. Heillä on jo ne omat vanhemmat. Toki huolehdin heistä kun täällä ovat, mutta tein jo alkuun selväksi että lapsenvahdiksi en ala. Kun lapset ovat meillä, he ovat tapaamassa isäänsä, ei minua.
    Enkä nyt tarkoita että olisin jotenkin kylmä heitä kohtaan. Olen järkännyt heidän synttäreitä, hoitanut kun ovat olleet kipeitä, ollut koulupalavereissa mukana yms. He ovat puolison kautta osa minunkin elämää. Mutta eivät ole minun huollettaviani.

    Olemme jopa puhuneet puolison kanssa siitä, että ei toisen lapsia ole pakko rakastaa. Kunhan kohtelee reilusti.
    Kenenkään ei ole pakko tehdä mitään,mikä ei tunnu hyvältä ja luonnolliselta.

    Meillä on ollut omat ongelmat, mutta ne on pyritty selvittämään aina puhumalla. Ei se aina ole ollut helppoa.
    Aloittajalle antaisin vinkin, että jos puhuminen puolison kanssa ei onnistu reilusti ja niin että asiat selkiävät, ottakaa yhteyttä esimerkiksi perheasiainneuvontaan. Joskus se ulkopuolinen mukanani keskustelussa, voi auttaa niiden solmujen avaamiseen.

    Tsemppiä isosti 💜 Uusperheily ei ole todellakaan helpoimmasta päästä.

  • Tara sanoo:

    Sinun ei tarvitse olla äiti lapsille, heillä on jo sellainen. Miehesi lastensa isä viettää lastensa kanssa aikaa ja touhuaa heidän kanssaan. Sinä laitat ruokaa, pyykkäät, autat läksyissä, kaikki aikuiset eivät osaa leikkiä eikä tarvitsekaan. Ymmärsin kuitenkin ettet kohtele heitä kaltoin. Mietityttää kuka sinua moittiii ja miksi? Teidän pitäisi miehesi kanssa keskustella asiasta, mitä hän sinulta odottaa ja myös mitä sinä tunnet. Löytäkää yhteinen kultainen keskitie ❣️

  • Nimetön sanoo:

    Miksi ap lähti tällaiseen suhteeseen? Toivottavasti mies tekee valintansa joka on lapset ja heittää ap:n pois elämästään.

    • Äitipuolikin on ihminen sanoo:

      Niin, koska äitipuolen pitää olla tietynlainen. Aika epäreilua! Muista moralisoida niitäkin joille tulee ero, jotka jäävät työttömäksi, sairastuvat tai läheinen kuolee. Mitäs läksit…

      • Nimetön sanoo:

        Eiköhän tässäkin tapauksessa alkuperäisen eron takana ole se tavallinen tarina eli nainen ei puhu mitä haluaa ja sitten petetään ja vaihdetaan mies lennosta uuteen. Ei ihme että mies pitää tiukan linjan että keskittyy lapsiinsa.

        • Nimetön sanoo:

          Vtu mitä pskaa.
          Tuo mies ei tee mitään mitä isän kuuluu tehdä vaan törkeästi teettää uudella puolisolla sen mitä miehen yksin lasten isänä pitää tehdä. Eipä ihme että lasten äiti otti eron.
          Mutta aloittaja, älä nyt hyvä nainen jää tuonmoiseen oskaan. Eroa.

          • Nimetön sanoo:

            Onpas nyt katkeroitunutta tekstiä. Kannattaa aina harkita tarkkaan kenen kanssa ylipäätään suhteeseen lähtee. Turha syytellä kumppania kun on itse suhteeseen lähtenyt.

            Kirjoituksen miehen pitäisi ensin etsiä itselleen parempi kumppani ja sitten ilmoittaa ap:lle että lähtee pois. Vaihtamalla lennosta paranee.

  • Valita sanoo:

    Perhe ja omat lapset tulee aina ykkössijalla. Mikäli et pysty uusioperhe arkeen missä tulee koko paketti niin älä pilaa lasten elämää olemalla se kylmä aikuinen. Lapset sen vaistoaa ja heille jää siitä ikuiset traumat. Tämä on syy miksi elän itse lapseni kanssa mieluummin kaksin kuin ottaisin jonkun jolle lapseni olisi taakka, riippakivi tms. En ikinä tekisi sitä lapselleni.

    • Vanhemmat kasvattakoot sanoo:

      Mieheni ei osallistunut lasten asioihin juurikaan. Hän kyllä auttaa, jos joku pyytää. Hän ei ole vanhempi, vaan lasteni äidin mies. Hän ei koe isäpuolen roolia luontevaksi, mutta on lapsenlapsilleni vaari. Ehkä heidän kohdalla suhteen luominen on ollut helpompaa, sillä hän on tuntenut heidät syntymästä asti. Välit lapsiini on hyvät, mutta hän ei ole kasvattanut heitä. Pitäisin lasten kannalta vahingollisempana tunteettoman kasvattamisen ja puuttumisen, ehkä biologisen vanhemman jyräämistä, kuin että ei-vanhempi pysyy mielummin sivummalla.

    • Nimetön sanoo:

      Tuossa aloittajan tapauksessa vain mies se lasten isä on kylmä. Hän teettää kaiken itselleen isänä kuuluvan uudella puolisollaan. Pska isä ja pska puoliso.

  • Anne sanoo:

    Onko tässä kyseessä se, että hän haluaa sinun olevan lasten bonusäiti vai tarhatäti joka hoitaa hänenkin puolesta leikit? Jos teet jo tuon kaiken ja olet vielä lapseton ihminen itse, niin miksi se ei riitä. Se, että olisit välinpitämätön olisi pahempi juttu. Eihän kaikki biologisetkaan vanhemmat halua leikkiä ja touhuta jatkuvasti. Miksi sinun pitäisi tehdä yhtään enempää kun haluat. Sinä tarvitset aikaa perheen sisälle pääsyyn ja tuolla kumppanin tyylillä ainoastaan erkaannut siitä. Olen pahoillani tilanteestasi ja toivon että asianne järjestyy tavalla tai toisella.

  • Hirveä lapsipuoli sanoo:

    Kurja tilanne varsinkin lapsille. Ei kannata lähteä suhteeseen lapsellisen miehen kanssa. Ajattelitko, että isä hylkää lapsensa vuoksesi? Aika moni mies kyllä tekee niin.
    Itse olen menettänyt isäni hirveän äitipuolen vuoksi. Olen jo yli 50 v ja vieläkin hyvässä muistissa asiat, joita lapsena tapahtui. Jos et pysty rakastamaan toisen lapsia kuin omia niin älä lähde pilaamaan lasten lapsuutta.

  • Nimetön sanoo:

    Tätä uusperhearkea jatkuisi kohdallasi vielä vuosia, koska nuorin on vasta päiväkodissa.

    Ehkä kannattaa miettiä, miten paljon haluat tulla vastaan säilyttääksesi suhteenne.

    Kaikki eivät koe äidin/isän roolia omakseen. Sinun kumppanisi taas saattaa olla perhekeskeinen ihminen, jolle perheen yhteiset tekemiset ovat tärkeitä ja odotuksen sen mukaiset.

    Oletteko keskustelleet tilanteesta?
    Mitä jos kerrot, ettei äitiys ole juttusi. Kysy mieheltä, mitä hän minimissään odottaisi sinulta.

    Ehkä pohjimmiltanne olette aika erilaisia? Se voi olla rikkaus mutta myös rasite pidemmän päälle. Odotukset ei kohtaa.

  • Puoliso tulee paketin kanssa sanoo:

    Kuulostaa siltä että uusioperhe ei ole sinun juttusi. Älä odota että miehesi potkaisee sinut pellolle vaan lähde itse. Miksi pilaat elämäsi kun sinun ei ole pakko. Mies halusi lapsilleen uuden äidin, ei vain vaimoa. Et tee palvelusta kenellekään roikkumalla tässä suhteessa. Ja jos varsinkin sanat “vittu” ja “paska” käytettiin sinusta puhuessa, on selvää että mies on jo saanut tarpeekseen.

    • Nimetön sanoo:

      No ei se mies aloittajaa mihinkään pois potkaise sillä eihän hänellä olisi sitten haukuttavana ilmaista kodin ja lastenhoitajaa. Ihmetteleekö joku miksi miehen ex otti eron?
      Mutta ap ota ero äläkä katso taaksesi. Ei mies sinua rakasta ei edes omia lapsiaan.

  • Puolisi tulee paketin kanssa sanoo:

    Kuulostaa siltä että uusioperhe ei ole sinun juttusi. Älä odota että miehesi potkaisee sinut pellolle vaan lähde itse. Miksi pilaat elämäsi kun sinun ei ole pakko. Mies halusi lapsilleen uuden äidin, ei vain vaimoa. Et tee palvelusta kenellekään roikkumalla tässä suhteessa. Ja jos varsinkin sanat “vittu” ja “paska” käytettiin sinusta puhuessa, on selvää että mies on jo saanut tarpeekseen.