”Minusta tuntuu, että ystäväni käyttävät minua hyväkseen.

Minulla on useampi hyvä ystävä, tai näin olen aina ajatellut, mutta viimeaikoina on alkanut ihmetyttämään muutama asia. Parilla hyvällä ystävällä tuntuu olevan aina oma lehmä ojassa ja agendalla ottaa ystävyydestämme kaikki irti, niin lastenhoitoapuna kuin rahallisena hyötynä. Toki ystäviä kuuluu auttaa, mutta jotenkin vain on todella alkanut kyrsiä, että he ottavat yhteyttä lähes poikkeuksetta vain silloin, kun haluavat minulta jotakin, joko vahtimaan lasta tai jakamaan mökkireissun kuluja. Omat kuulumiseni tai jaksamiseni tuntuvat olevan toissijaista ystävilleni. Olen esimerkiksi kertonut, että nyt on vähän rankkaa, mutta lastenhoitoapua kysellään silti, eikä tule mieleen kysyä, että mitä minulle kuuluu, jaksanko.

Psst! Tietenkin haluat maistaa uusia Huono Äiti -ruokia!

Ystävä X ottaa ystävyydestämme kaiken rahallisen hyödyn irti ihan joka käänteessä. Hän ei todellakaan ole mikään kitupiikki oman kulutuksensa suhteen, mutta laskee aina tarkalleen, että kaikki hänen tarjoamansa maksetaan takaisin. Useamman kerran hän on myös selkeästi pyytänyt minut mukaan vaikkapa mökkireissulle tai Tallinnan matkalle vain jakamaan bensa- ja autokuluja.

Jos itse kutsun ystäviäni omalle mökilleni käymään ja tarjoan kyydin, en kyllä ala kinuamaan bensarahoja tai laske heidän osuuttaan ostamieni tarjottavien kustannuksista. Mielestäni kylään kutsuminen on vapaaehtoista ja vastavuoroista, ja se kenen luokse mennään tarjoaa ruuat. Vieraat voivat sitten tuoda tullessaan esimerkiksi viinit tai muuta herkkua, ja näin osallistua kustannuksiin. Eri asia on sitten, jos koolle tulee isompi porukka ja yhdessä sovitaan nyyttäreistä. Silloin jokaisen on kohteliasta tuoda suurin piirtein samanarvoiset tuomiset (tämäkin tuntuu olevan joillekin vieras asia). Jokaisen euron laskuttaminen tarkalleen itse kutsumiltaan vierailta on mielestäni melko junttia ja tökeröä. Puhumattakaan siitä, että pyydät ystäväsi mukaan matkalle vain jakamaan omia kulujasi.

Kuva Elena Mozhvilo.

Toinen ystäväni, ystävä Y, puolestaan käyttää minua ilmaisena lastenhoitajana. Ymmärrän kyllä, että välillä olisi kiva viettää laatuaikaa ihan kahdestaan miehen kanssa, mutta todella pienen lapsen (olen hoitanut tätä lasta jo alle vuoden ikäisenä vauvana, nyt hän täyttää pian kaksi) ottaminen hoitoon ei ole mikään pieni juttu ihmiselle, jolla ei ole omia lapsia tai juurikaan kokemusta lastenhoidosta. Se on todella stressaava tilanne, joka imee kokemattomasta ja epävarmasta ihmisestä kaikki mehut pitkäksi aikaa. Ja kun pyyntöjä lastenhoitoon koko viikonlopun ajalle tippuu tihenevällä tahdilla, nykyään harva se viikko, sitä alkaa miettimään, että pitäisikö kenties muuttaa jonnekkin vähän kauemmaksi, kenties toiselle paikkakunnalle..?

Hyvän ystävän pyynnöistä lastenhoitoon on todella vaikea kieltäytyä, vaikka oma jaksaminen rakoilee, samoin kuin siitä, että kieltäytyisi maksamasta vaikkapa toisen autoilusta aiheutuvia kuluja. Tunnen vahvasti, että minua käytetään hyväksi, mutta en tiedä miten siitä voisi fiksusti kieltäytyä ilman, että ystävyys menee katkolle. Onko muilla samanlaisia kokemuksia, ja miten olette selvittäneet tällaiset tilanteet?”

Nimim. Väsynyt

Artikkelikuva Timo Volz.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 22 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Ex-palvelija Peruuta vastaus

22 vastausta artikkeliin “Olen ystävilleni rahakone ja lastenhoitaja”

  • Nimetön sanoo:

    Eipä oo oikeeta ystävyyttä kuvaamasi tilanteet,minä tein useampi vuosi rankan karsinnan jolla poistin nämä ns pummaajat jne tyypit elämästäni ja vaikka toki on hiljaiseloa nyttemmin riittämiin asti(jäi 3ystävää jäljelle) niin olen siltikin hyvin tyytyväinen että tein sen karsinnan. Suosittelen lämpimästi kaikille samaa joilla siis näitä vapaamatkustaja/pummi/jne loisia listoillaan. Koville se ottaa ja varmaa ne ensikuukaudet ovat vaikeimmat,mutta sitten koittaa se hetki kun huomaat:poissa on stressi,ahistus jne negatiiviset vaikutukset kun saat olla niiden oikeiden ystävien seurassa. Tsemppiä!

  • Ex-palvelija sanoo:

    Kehottaisin sinua vakavasti miettimään ja opettelemaan miten voisit asettaa rajoja lastenhoidolle. Yleensä vaatimuksilla on tapana kasvaa ja mitä kauemmin antaa tilanteen jatkua, sitä vaikeampaa siitä on irrottautua. Nykyään on paljon rikkinäisyyttä perheissä ja jos esim. isovanhemmat puuttuvat, on tarve ”tukihenkilöille” ja lasten ilmaisille hoitajille kova.

    Ajan kuluessa lapsi saattaa kiintyä sinuun ja sinä häneen. Hän oppii, miten kotisi on hänelle avoinna. Jos asetat itsesi passaajan rooliin, niin sekä äiti että lapsi ovat mielissään. Jotkut äidit odottavat lapselleen täydellistä palvelua ja kohtelua, jolloin myös lapsi oppii pitämään sinua palvelijan roolissa. Mutta, entäs sitten kun et enää jaksa ja teet virheen tai odotat vastapalvelusta tai et suostukaan kaikkeen? Joudut ottamaan jonkin asian puheeksi? Lapsi on esim. hajottanut kännykkäsi, piirtänyt tapettiisi tai puhuu sinulle rumasti, kuin orjalleen?

    Jos äiti ja lapsi eivät kestä kritiikkiä, niin se on sen ihmissuhteen loppu! Sinut voidaan haukkua maanrakoon ja sinusta tehdään syyllinen. Yhtään vastapalvelusta tai mitään korvausta menetetystä vapaa-ajasta et tule takaisin saamaan! Sinulla ei ole turvanasi työterveyshuoltoa, työsuojelua, ei yhtään mitään. Olet asiasi kanssa yksin ja onneton.

    Näitä rikkinäisiä äitejä ja lapsia vaan on aivan liikaa! Eivät aseta lapsilleen rajoja edes toisen kotona ollessaan. Tutkivat kaapit ja tärvelevät ruuat. Ronklaavat sun puhelinta ja tietokonetta, äidin hymyillessä herttaisesti vieressä. Mitään vastuuta eivät ota mistään vaikka talo syttyis palamaan.

  • S.D. sanoo:

    Mitä jos sanoisit suoraan, että sinusta olisi mukavaa, jos sinuakin vaihteeksi kuunneltaisiin. Jos sanot, että sulla on ollut rankkaa, eikä sitä noteerata, on se aika huonon ystävän merkki, jos ei kiinnostu kuulemaan tarkemmin vaan silti haluaa sulta palveluksia. Puhut liian epäsuoraan. Ei sun velvollisuus ole hoitaa vauvoja ilmaiseksi viikonloppuna – jos sellaista olettaa, on todella itsekäs. Sano suoraan, että nyt ei käy, mulla on muuta menoa. Jos ystävyys siihen kaatuu, niin ei se mitään ystävyyttä alunperin ollut, vaan pelkkää itsekästä hyväksikäyttöä. Arvosta itseäsi ja omaa aikaasi. Puhu suoraan. Ystävyys on aina molemminpuolista välittämistä.

  • rehellinen sanoo:

    normi hommaa,,, jotkut on kusipäitä, tulevat kylään passattavaks,, sinä olet hyvä nainen,,, sano suoraan,, ei mitään asiaa tänne jos mukana ei oo horillinen sapuskaa ja vähintäin 10 plo viiniä + muutama pullo teräviä röökien kans,,,,,,,, kans kyllästyny loisiin

  • Kypsynyt sanoo:

    Minulla on kokemus myös hyväksikäytöstä, vähän erilaisesta. Lopulta muutin toiselle paikkakunnalle enkä enää vastannut hänen puheluihinsa, ennen tätä olin kertonut hänelle tuntemukseni suoraan, vaikutuksetta.

    Merkityksellisintä itselleni oli se, että opettelin sanomaan EI. En vastannut uteluihin jne, halusin pitää yksityisyyteni. Jotkut ihmiset luulevat voivansa määrätä toisen elämästä.

  • Ei sanoo:

    Opettele sanomaan ei. Eihän tuossa muuta ratkaisua ole.

  • Liina sanoo:

    Eipä tulisi pieneen mieleenkään laittaa omaa kaksivuotiasta lapsettoman ystävän hoitoon. Yön yli ei ole ollut hoidossa vielä kertaakaan, tosin anoppi pari kertaa nukuttanut, että on päästy käymään yhdessä muutaman tunnin illanvietossa.

    Ei kuulosta normaalilta. Ilmeisesti isovanhemat eivät pääse hoitomaan, ja sinä olet korvikkeena?

    Jos ystävyys ei enää tunnu vastavuoroiselta, kannattaa pitää siitä taukoa.

    • Nimetön sanoo:

      Jotenkikn huvittaa tuo isovanhemmat ei ilmeisesti pääse hoitamaan. Isovanhemmatkaan ei ole mitään ilmaisia ihan itsestänselvästi lastenhoitajina pidettäviä ja mummot eli naisenhan se siinäkin on raatajana, eihän nyt miehelle voi jättää… Jännästi niillä miehillä on kuitenkin aikuisia lapsia.
      Mutta ap: tästä lähin sanot tuollaisille aina ei äläkä peräänny enää koskaan.
      Minä tein niin muutama vuosi sitten ja olihan siinä rumaa käytöstä minua kohtaan. Se että kysyttäessä kerroin että kukaan ei huomioi minua ja minä olen aina se kuka auttaa muita ja usein ja oman jaksamisen kustannuksella. Tähän yksi tuumasi että eihän ne mene koskaan tasan. Niinpä.
      Olin lisäksi tuommoinen.
      Heistä kukaan ei ole ollut minuun yhteydessä sen koomiin kun minusta ei saanut enää hyötyä irti mutta hyvä näin. En todellakaan kaipaa esim lapsen kanssa lässyttämistä sillä välin kun muut ovat esim juhlimassa tai muuten viettämässä mukavaa aikaa tai voin itse rentoutua mieheni kanssa kahden kesken raskaan työviikon päätteeksi.

  • Dlenn sanoo:

    Minä aikoinaan pistin välit poikki ”ystävään” joka otti yhteyttä vain kun halusi minulta jotain, yleensä lainaa. Syynä oli aina ”kun lapset tarvii sitä sun tätä ja tili on tyhjä auta pliis” ei minulla itse työttömänä ollut rahkeita olla toiselle avonainen rahapussi… ota ihmeessä takapakkia tuollaisista ”ystävistä” ihan oman itsesi vuoksi!

  • Nanni sanoo:

    Minullakin oli ystävä joka aloitti kysymällä mitä teen viikonloppuna. Jos vastasin ettei ole suunnitelmia, niin hän pyysi lasten hoitoa. Opin aika pian kertomaan kysyttäessä, että joo menen sinne, tänne ja tonne. Lopulta välit viileni kun en ollut koskaan käytettävissä. En tiedä kumpi on pahempaa: hyväksikäyttö vai yksinäisyys

  • Itsekin opetellut sanoo:

    Kun pystyt ekan kerran kieltäytymään, koet voittajaolon. Ihanaa kun ei tarvitsekaan mennä toisten pillin mukaan, vaan sä oot pomo! Se vaatii vain harjoitusta, vaali omaa elämääsi, äläkä vähättele omia menojasi. Vaikka sulla ei ois mitään suunnitelmia, se on kuitenkin sun omaa arvokasta aikaa, eikä kuulu toisille.

  • Mollukka sanoo:

    Jos tuntuu hankalalta sanoa suoraan ”ei” siinä tilanteessa, kun apua pyydetään, voit olla vastaamatta, sanot esimerkiksi ”voinko palata tähän myöhemmin, kun muut suunnitelmani selviävät”, ja sitten ilmoittaa vaikka tekstarilla parin tunnin päästä, että valitettavasti on tosiaan muita suunnitelmia, valitettavasti ei onnistu.

  • Sikapossupakana sanoo:

    Oi voi, väitän että suurin osa pienten lasten vanhemmista ei käy edes paria kertaa vuodessa viikonloppulomalla kahdestaan, saati joka kuukausi, SAATI VIIKKO. Ei kenenkään tarvi hoitaa toisten lapsia yön yli edes yhtä kertaa kuussa, ellei sitä erikseen halua. Voi näitä ”ystäviä ”:( En kuuna päivänä ole tuollaiseen törmännyt, vaikka lähipiiri on täynnä lapsia ja pikkulasten vanhempia. Koita olla oma itsesi herra jatkossa, jotta et uuvahda.

    • Yks muori sanoo:

      Kyllä niitä vaan on,itsekin olen joutunut samaan tilanteeseen jopa oman lapseni kummin kanssa.Häntä piti auttaa,lainata rahaa ja paimentaa lasta.Äitiyslomallani pidin hänen muksuaan iltapäivähoidossa,muutamasta päivästä oli kyse mutta muuttui koko ekaluokaksi.Kerran olisin tarvinnut pariksi tunniksi hoitoapua,en saanut.Mulle riitti,olen äkkipikainen mutta niin kilahti etten ollut tekemisissä muuta kuin äärimmäisessä pakossa.

  • Nytloppu sanoo:

    Lapseton pariskunta täällä hei! Meitä on käytetty vuosia hyväksi kaikessa. Milloin tarvitaan lastenhoitajaa, koiravahtia, ”pientä” apua remontoinnissa, nurmikonleikkaajaa, korjaajaa jne. Onhan meillä aikaa ja mielenkiintoa hoitaa toisten asioita kun ei ole omiakaan menoja… Jaa, vai niin… Jossain vaiheessa keitti vain yli ja olen omalta osaltani alkanut ilmoittaa muista menoista tai etten ole paikkakunnalla kyseisenä aikana ja mies sanoo olevansa töissä ja piste. Nyt on ollut hiljaista kun ei löydykään ilmaista apua 😂

  • Mummo sanoo:

    Kieltäydyt ja sanot itse tarvitsevasi vapaata viikonloppuna tai sanot ,että olet sopinut jo muuta. Tuo kuulostaa jo törkeältä hyväksi käytöltä. Samoin ,kuin ystävä joka ottaa mukaan vain jakaakseen kulut. Kumpikaan ei kuulosta oikealta ystävyydeltä.

  • Puolin ja toisin sanoo:

    Jos on vaikea sanoa ei, niin ilmoitat vain, että sinulla on muita suunnitelmia, eikä valitettavasti käy – näin voit opetella ei sanaa ystävällisesti.

  • eevia sanoo:

    Minusta tuntuu että olet oikeilla jäljillä.
    Ystävyys on vuorovastaista. Ystävän ei kuulu olla hyödyke vaan elämän ilo joka kantaa kumpaakin.

    Voit sanoa ihan suoraan että et halua hoitaa lasta näin usein ja kyseisen ihmisen on palkattava hoitoapua jos hän sitä säännöllisesti tarvitsee.
    Myös rahan kyttäämisestä voit kirjoittaa itsesi ulos. Vältä ystävän kanssa tilanteita jossa on kustannuksia mukana.

    Kuulostat kivalta ja reilulta ihmiseltä ja hyvältä ystävältä. Jos valitset pitää etäisyyttä näihin ystäviin, uusia kyllä löytyy noin mukavalle tyypille.

  • Nimetön sanoo:

    Olet liian kiltti ja sinua käytetään hyväksi. Nyt opettelet kieltäytymään!

  • Entinen hyväksikäytetty sanoo:

    Mieti nyt ihan ensin, onko nuo sellaista ystävyyttä, jota haluat ylläpitää.. ja ihan oikeasti, on olemassa sana ”ei”. Sanot että nyt en jaksa valitettavasti hoitaa lasta. Tai että anteeksi mutta nyt ei jaksa mökkeillä. Tai sit kutsut tämän mökkistävän kylään ja illan päätteeksi lappaset laskun pöytään et näin paljon sun ruokiin meni, maksatkos pois.. ei nuo ole oikeita ystäviä, joten kannattaako sellaisia hyysätä.

  • Ei on päivän sana sanoo:

    Lähtisin harjoittelemaan sanan ’ei’ käyttöä.
    Omat rajat on vedettävä ja pidettävä.

    Kerran tai kaksi vuodessa yön yli lastenhoito on ok, mutta sen enempää en ottaisi.

    Voisi olla myös hyvä idea pitää siitä rahanahneesta kaverista taukoa. Ikävää tuollainen loiskäytös.

  • Joku raja sanoo:

    Sinun pitää opetella sanomaan ei ja vetää omat rajat.