Milloin sinulla on aikaa tavata ystäviäsi? Entä milloin maltat lähteä tapaamaan heitä?

Joillain naisilla puolison kanssa oleminen menee aina kaiken edelle. Ystäviä sopii nähdä ainoastaan silloin kun miehellä on muuta menoa. Tällöin ystävä tuntee olevansa kakkosvaihtoehto, ja se loukkaa.

On toki ymmärrettävää, että vastarakastunut pari kiehnää toistensa kanssa kaiken liikenevän ajan. Tällöin ystävät saattavat jäädä paitsioon, mutta yleensä se on tilapäistä. Joissain tapauksissa tilanne jatkuu vielä silloinkin kun takana on pitkä liitto. Kaverille soitetaan vain, jos mies on jossain muualla. Muutoin tätä ei ilmeisesti kaivata. Kaverin tapaamisehdotuksiinkaan ei voida suostua jos mies on siellä kotisohvalla eikä omissa menoissaan.

Tämä kirjoittaja kertoo, että väsyi olemaan kakkosvaihtoehto. Hän sopii nykyään tapaamiset mieluummin sinkkukavereiden kanssa – näillä kun on enemmän aikaa ja halua tavata:

”Onko teillä muilla naisystäviä, jotka eivät koskaan lähde ulos, elokuviin tai teatteriin ellei heidän miehensä ole kokouksessa tai muuten pois kotoa?

Minulla on. Kun ystävät soittavat ja pyytävät minua vaikka elokuviin, niin kohta tulee selitys, että ”Pekka” on kokouksessa ja nyt olisi hyvä tilaisuus mennä. Tämä tuntuu loukkaavalta. Ihan kuin minun seurani ei muuten kelpaisi.


Kuva Bewakoof.com, ylin kuva Ben Waardenburg.

On minullakin mies, mutta kyllä meillä on omat menomme, vaikka toinen olisi kotona. Koskaan nämä ystävät eivät lähde minnekään, jos ehdotan, että lähdetään esim. teatteriin, niin voi, voi, kun ”Pekka on kotona”. Mitähän nämä ”niin naimisissa” olevat tekevät, jos he jäävät yksin? Ei ole kovinkaan helppo löytää ystäviä yhtäkkiä…

Ensi kerralla minä vastaan pyyntöön, että ” voi, voi, Raimo on kotona, joten en voi lähteä”. Ei taida helposti löytyä päivää, jolloin molempien miehet ovat yhtäaikaa pois kotoa. Nyt olen systemaattisesti heivannut tällaiset ns.ystävät. Perempia ystäviä löytyy eronneitten ja naimattomien joukosta.”

Nimim. Huono ystävä

Oletko törmännyt tähän ilmiöön kaveripiirissäsi? Tai oletko itse nainen, jolle sopii nähdä ystäviä vain silloin kun mies ei ole kotona? Miksi? Haluatko mieluummin olla miehesi kanssa, vai onko hän ehkä niin kontrolloiva, että et pääse lähtemään muulloin? Kerro kommenteissa!

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 12 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle mimmu Peruuta vastaus

12 vastausta artikkeliin “Olen kyllästynyt olemaan ystävilleni kakkosvaihtoehto”

  • Jooo sanoo:

    Olen itse totaaliyksinhuoltajana aloittajan kaltaisessa tilassa ja vietänkin nykyisin enemmän aikaa sinkkukavereisen kuin äityleiden kanssa. Jostain syystä minulla onnistuu tämän äitiyden ja ystävyyssuhteiden sovittelu.

  • Arvosta itseäsi sanoo:

    Niin totta tämä aloitus! Monet naiset unohtavat ystävänsä parisuhteessa ties milläkin verukkeella, kuten näistäkin kirjoituksista huomaa! Jos ero sattuu kohdalle, ei sitten ole ystäviä. Itseäni en tuollaisten anna enää käyttää terapeuttina tai huolipuhelimena. Olen mielummin yksin.

  • Hmm sanoo:

    Koska silloin on enemmän aikaa keskittyä ystäviin, kun mies on jossain omissa harrastuksissaan yms. Jos miehellä ei ole menoja ja ystävät kysyvät minua johonkin niin yleensä kysyn mieheltä sopiiko, että lähden ystävien kanssa ulos vai oliko hän suunnitellut illalle jtn. kahdenkeskistä. Minusta se on vain kohteliasta. Silloin on myös mukavempi olla ystävien kanssa kun tietää, että kotona puolisolla on kaikki ok eikä hän odota tylsistyneenä minua kotiin. Myös ystäviä on mukavempi kutsua kylään kun mies ei ole paikalla. Saa jutella rauhassa asioista mistä miehet ei ymmärrä ja muutenkin enemmän tilaa meidän pienessä kaksiossa.
    En ole ikinä edes tullut ajatelleeksi, että joku kokisi tuon niin että olisi kakkosvaihtoehto.

  • Se varakaveri sanoo:

    Hei! Olen törmännyt tähän samaan, varmaan itsekin parisuhdeaikana syyllistyin toimimaan samoin. Oli kyllä helpompi soittaa kavereille silloin, kun mustasukkainen mkes ei ollut kuuntelemassa.
    Toinen asia on se, että pariskunnat eivät pyydä sinkkukaveria mukaan, jos on jotain pippaloita. Vain parilliset kelpaavat. Yksi kaverini kärsi tästä asiasta, kun oli itse eronnut. Tiedosti asian, mutta tekee nyt ihan samaa, kun on itse parisuhteessa. Reissuilta on instagram täynnä kuvia, aina mukana joku ystäväpariskunta. Minun seuraani ei kaivata kuin silloin, kun on joku ongelma parisuhteessa ja tarvitaan kuuntelijaa. Harmittaa.

  • Ei niin mustavalkoista sanoo:

    Olipa huono ja mustavalkoinen artikkeli. Etenkin pienien lapsien perheissä voi olla aika haastavaa rakentaa aikatauluja edes niin että äiti ja isä voi harrastaa seksiä keskenään. Varmaan aika moni, joka haluaa suhteensa kestävän pyrkii saamaan parisuhteelle aikaa. Nään itse pari kolme kertaa viikossa puolisioa muutenkin kuin unessa tai lasten vaihdossa. Tällä hetkellä kun jokainen lantti mikä töistä irtoaa minulla ei ole voimavaroja edes lähteä kavereita treffailemaan. Toki sen huomaa kun jää yksin. Unohdetaan ne ajat kun minulla oli enemmän aikaa ja vähemmän lapsia kun tulin tueksi yöllä, kun oli kriisiä, tulin tekemään toisen perheen kotitöitä. Aika harvoin silloin kun ystävillä on ollut kiireinen elämän vaihe me ollaan tehty juttuja jotka minulle olisi ollut mieluisia tai häiriöttömiä. En ole antanut sen vaikuttaa mihinkään. Oikean ystävän kanssa ei tarvitse nähdä pitkiin aikoihin, on puhelimet ja netti. Kukaan ei voi määritellä mikä kenenkin suhteen vaihe on. Ehkä pari ei kerro kaikkea. Onko se kivaa ystäväaikaa jos toisella on kuitenkin halu oikeasti olla kotona ja on paikalla vain siksi että toinen ei kyllästy olemaan ystävä. Mitkä on ystävyyssuhteen tarpeet? Muuttuuko ne tarpeet elämän myötä?
    Saako sinkkuystävä lähteä jonkun kundin matkaan jos on ystävän kanssa ulkona? Vai pitääkö sinkun päästää käsistään mahdollisuus seksiin tai jopa uuden suhteen syntymiseen koska ystävää ei ”saa asettaa kakkoseksi”? Minä ainakin etukäteen ulkona olen sanonut että löydän aina kotiin itse ja tarvittaessa järjestän huonon olon niin sinkuillakin on mahdollisuus saada. Saanhan minäkin sen neljä viis kertaa kuussa, vaikka haluaisin saada ainakin 20 kertaa.

  • Perheellinen sanoo:

    Puoliso on reissutyössä, joten kyllä. Sovin mieluummin ystävien tapaamiset niille päiville, kun mies on töissä. Silloin kun mies on kotona, haluan viettää perhe-ja parisuhdeaikaa.

  • Nimetön sanoo:

    Vähän mustavalkoisesti ajateltu. Ystävän voi olla vaikea miehen takia päästä tapaamaan sinua. Syystä tai toisesta. Kun hänelle miehen poissaolosta johtuen tarjoutuu mahdollisuus ystävien näkemiseen, onkin ystävä jo hylännyt. Ystävät voivat olla henkireikä vaikeassa suhteessa elävälle, josta vain ei syystä tai toisesta voi tai halua lähteä.

  • Leena sanoo:

    Olen kotona, kun aviomieheni on kotona. Rakastan hänen seuraa. Olemme kasvattaneet tahoillamme lapset maailmalle ja elämä painottuu pitkästi työ asioihin. Joskus työvuoromme eivät kohtaa ja nukumme vuorotellen, toinen lähtee ja toinen tulee. Tätä voi pisimmillään kestää parikin viikkoa, halaamme ja pusimme parkki paikalla. Kun joskus vain haluaa niin kovasti edes vähän nähdä.

  • KaijaSalla sanoo:

    Tunnustan, olen huono ihminen. Mutta jos meinaa nähdä sitä toista aikuista joka meillä asuu, niin sillon sitä on koetettava nähdä kun se on kotona. Olen myös siinä suhteessa huono ihminen, että otan monesti lapsukaiset mukaani oli meno sitten kavereita näkemään tai kauppareissu, kun ei niitä voi keskenään kotiinkaan jättää, ovat vielä niin pieniä, eikä hoitajia voi ihan extempore palkata. Mutta elämä on, en valita. Väistyn kyllä kaveripiiristä ja ymmärrän, jos lapsettomat sinkkuystäväni kokevat meidät ongelmaksi. Mun elämä nyt vaan kulkee tällain ja tukiverkko pystyy valitettavan harvoin jeesimään. Mutta toisaalta, jos tulis syystä tai toisesta tilanne että pitäs yksin vastata jälkikasvusta, niin menispä aika rutiinilla 😀

  • mimmu sanoo:

    Silloin kun seurustelin exän kanssa, mua pyydeltiin joka paikkaan ja jokasiin bileisiin. Ex soitti minuutin välein kysyäkseen jotain ja samalla syyllistääkseen minua, kuinka puhumme hänestä paskaa siellä bileissä… Lopulta laitoin puhelimen äänettömälle, enkä vastannut hänelle koko iltana.
    Kun lopulta erosin ja löysin uuden miehen ja yritin nähdä ystäviäni siinä samalla, he kaikkosivat… En kelvannut enää heidän seuraansa. En ole heistä sen jälkeen kuullut pihaustakaan, joten annoin olla… Ei ole enää ystäviä minulla, kuin pari hassua toinen asuu toisessa maassa ja toinen toisella puolella Suomea, joten ei nähdä juuri ikinä.

  • Virkeä sanoo:

    Mulla on sinkkuystäviä kaikki, kellään ei ole myöskään lapsia. Eräs on sellainen, et kun löytää kumppanin, luukut kiinni muulta elämältä. Nyt taas sinkku, tapaamiset käy vain hänen aikataulujen mukaan, vaikka ei lapsia ja töissä käy pari kertaa viikossa. Ei tule käymään, hänen luonaan pitäs käydä. Tyttöjen iltoja ei suunnittele, elää fiiliksen mukaan. Hyvin itsekästä touhua, olenkin ajatellut lopettaa ystävänä olon. Hänen psyyke muuttunut vuosien varrella kovasti. Toki, yli 20 vuoden ystävyyttä ei voi vaalia yksin, vaikka harmittaa heittää menemään. Nää 3 vuotta ollut ihan ihmeellinen. Itsellä lapsia, harrastuksia, työ jne. Pyrin aina tapaamaan kavereita, välillä ex-tempore. Esim.kävelylenkki tosi hyvä tai kahvilla käynti. Joskus joutuu perheen takia suunnittelemaan, mutta kyllä aikaa löytyy myös ystäville. Jospa saa uusia.

  • Perhe aina ensin sanoo:

    Minä haluan viettää aikaa puolisoni kanssa silloin kun olen kotona. Olen iltatöissä, joten näemme yleensä enemmän vain viikonloppuisin. Ottaa huomioon, että vapaa-ajalla pitää hoitaa myös kaikki asiat, niin ei siinä paljon aikaa jää kavereille ja lapsenki kanssa pitää viettää aikaa. Jos kaverit ei ymmärrä, että perhe menee aina etusijalle, niin se on voivoi. Siksihän niitä eroja monesti tulee, kun puolisot ei vietä tarpeeksi yhdessä aikaa. Enkä siis tarkoita, ettenkö myös viettäisi aikaa kavereiden kanssa.