Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Jälleen kerran laitan puolisolleni viestin jossa kerron tunteistani, miltä minusta tuntuu… Hän lukee sen ja jälleen kerran ohittaa koko tekstin, puhelin kilahtaa hän vastaa ”tein torstaina kastiketta, voiko sitä vielä syödä”. Kyyneleet nousee silmiini, ei, enää en ole hänen kynnysmatto, vaihtoehto b. Minun aikani on tuntea olevani tärkeä ja rakas, jollekin joka jossain on.

Olemme olleet 5 vuotta naimisissa, saimme ihanan tyttären mutta kaikki alkoi menemään pieleen raskausaikana. Mennään 3 vuotta taaksepäin, miehen tunteet tuntui laantuvan, seksi jäi, miehellä loppui työt. Elämään tuli pelikonsoli, miehen kärsivällisyys ei kestänyt ja raivostui pelatessa, pyysin olemaan hiljaa… Kuulin silloin olevani lehmä, huora jne… raskaana ollessani sanat tuntuivat todella pahalta. Vastasin että jos todellakin ajattele niin, hän voi hakea eroa, alkoi kännykän piippailu..

Illalla kurkkasin hänen näyttöä ja selvisi että hän on treffipaikalla, tein profiilin ja hän tarttui koukkuun. Treffit sovittiin seuraavalle päivälle, ennen lähtöä hän sanoi ”jää vaan lepäämään kun raskaana olet, käyn auton osia hakemassa, rakastan sinua”. Lähdin hänen lähtönsä jälkeen treffipaikalle, hänen ilmeensä oli kuin peura ajovaloissa. Lupasi muuttua ja minä tyhmänä uskoin, sillä naimisiin mennessäni sanoin että naimisiin menen vain kerran, halusin pitää perheen kasassa.

2 vuotta meni niin ja näin, edelleen seksiä ei ollut kuin todella harvoin. Halusin vain tuntea olevani rakastettu ja haluttu turhaan, kävin töissä, pidin kodin kunnossa ja ostin kaiken lapsellemme. Kesäkuussa löysin miehen työvaatteita tyhjentäessä vuokralaskun, hänellä on toinen asunto, jalat lähti alta ja mieli huutaa ”miksi, miksi ja useat kirosanat päälle” miten ihminen joka sanoo ”rakastan sinua” voi tehdä näin ja varsinkin salaa. Pyydän selitystä, mies hyppää autoon ja hänestä ei kuulu mitään. Ainoastaan sanoo minun kiukkuisena sanotut sanat ovat olleet oikeus hakea seuraa jne… Tottakai riittaa on ollut kuten varmasti monessa muussakin suhteessa, olen myös osannut pyytää anteeks.

Menee muutama kuukausi mies haluaa perheensä takaisin, lupaa muuttua, mutta edelleen jättää huomioimatta minun tunteet, kun yritän sängyssä koskea kääntää selän minua päin. Mikä pahinta minun itsetuntoni on mennyttä, tuntenut etten ole tarpeeksi kaunis, fiksu jne… Miksi muuten hakea muuta seuraa. Joka kerta kun kerron miltä minusta tuntuu, ei vastata takaisin.

Nyt on hetki hypätä kyydistä, vaikka se tuntuu todella pahalta. Nyt on aika korjata itsetuntoni, luopua siitä kivimöykystä joka sisälläni on. Aikaa se vaatii mutta sen arvoista se on.”

Nimim. Yksin

Artikkelikuva Kelly Sikkema.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 9 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Humalikas sakaali Peruuta vastaus

9 vastausta artikkeliin “”Nyt on aika erota ja korjata itsetuntoni””

  • Humalikas sakaali sanoo:

    Ihan turhaa kiusata ihteään sanoilla ”Menen vain kerran naimisiin. ” Kyllä virheitä saa tehdä naimisiinmenneetkin ja kokeilla uudestaan, josko sitten olisi parempi onni. Ei kaikkea voi ennustaa ja paskaan suhteeseen turha jäädä kitumaan, vaikka pappi olisi sanonut mitä. Tsemppiä, yksin on monasti parempi!

    • Nimetön sanoo:

      Samaa tulin kirjoittamaan.

      Jos päättää, että menen naimisiin vain kerran ja en eroa vaikka olisi mikä, laittaa ihan itse itsensä vankilaan. Ja siitä, että päätyy elämään kulissia sen seurauksena, voi kyllä oikeastaan syyttää vain itseään. Toista ihmistä kun ei voi muuttaa. Joskus periaatteet ovat ihan hyviäkin, mutta vielä useammin ne ovat ajattelun kahleita, jotka tuhoavat resilienssin.

  • Kukamikä sanoo:

    Täällä samat ilman pettämistä ja huorittelua. Sanoi kyllä kerran niin ilkeästi, että sitä en koskaan anna anteeksi. Mies ei juuri koskaan koskettanut minua oma-aloitteisesti, kohteli kylmästi ja jätti minut yksin. 5 vuoden jälkeen vippasin äijän pihalle, ja katunut en ole kertaakaan. Vuotta myöhemmin alkaa jo tuntua suht hyvältä.

  • Eron jälkeen helpottaa sanoo:

    Miehesi on lapsellinen ja kypsymätön.
    Toinen ihminen ei arvota sinua. Älä kysele ja anna painoarvoa sellaiselle. Miehen omalla vastuulla on myös hoitaa isän rooli. Aseta sinä rajat ja pidä ne.
    Ansaitset parempaa.

  • Itse en lähtenyt ja kadun sitä sanoo:

    Miehesi ei tule muuttumaan. Hänellä on moraalittomuus ja vastuuttumuus persoonassa. Sinun täytyy valita. Joko hyväksyt, että miehesi on tuollainen ja elät sen kanssa. Tai sitten eroatte ja saat mahdollisuuden avata ovet jollekin, joka antaa sinulle ja lapsille sen mitä tarvitsette. Kaikki miehet eivät ole sydänettömiä

  • Kokenut sanoo:

    Tuttu ja turvallinen olotila, huonokin, saa jäämään suhteeseen. Vie aikaa kerätä rohkeutta lähtöön, eroon. Pyydä apua, juttele ystävien ja ammattilaisten kanssa, jos se on mahdollista. Elämä on paljon parempaa, kun rinnalla ei ole itsekästä ihmistä. Elämä kantaa.

  • Nimetön sanoo:

    Voi apua! Olisitpa lähtenyt jo kolme vuotta sitten!

    • Nimetön sanoo:

      Älä muuta sano. Kolme vuotta tuhlattua elämää. Mikä teidät pitää kiinni noissa paskoissa suhteissa?

  • pahatilanne sanoo:

    Meillä ei noin radikaalia käytöstä miehen puolesta, mutta sama homma muuten, minun tunteet ja tarpeet ohitetaan. Seitsemän vuotta ollaan oltu yhdessä joista kaksi naimisissa (hääpäivä 2.2. mutta eipä paljon juhlittu) meillä kaikki on hyvin niin kauan kun minä en vaadi mitään, taikka jos on jotain sydämmellä ja haluaisin Puhua, vaikka edes vähän vaikeammasta asiasta. Mies heittäytyy hiljaiseksi, istuu vain ja katselee. Jos korotan ääntä vähänkään niin menee ihan lukkoon. Noh, sitten ajan kuluttua rauhoitun ja kaikki on hyvin niin kauan kunnes olisi taas tarve keskustella. Vaikea lopettaa suhde joka ei oikeastaan ole huono, mutta silti Ei Vain Toimi. Ja jos pyydän jotain, niin vastaus on aina Ei.