Näkeekö lapsesi kunnolla? Ihan oikeasti?
Silmien siristelyä? Päänsärkyjä? Vaikea keskittyä? Herätys äiti ja isä, nyt voi olla näkökyky kyseessä:
Näkemisen ongelmat ja eritoten likinäköisyys lisääntyvät länsimaissa räjähdysmäisesti. Silti lapsen silmät jäävät todella vähälle huomiolle, sinne jonnekin rokotusten, hammaslääkärin ja pakollisen parturin jalkoihin. Hyvä näkö ei ole mikään vähäpätöinen asia, vaan sillä voi olla suora yhteys oppimisvaikeuksiin ja esimerkiksi ADHD -diagnoosiin tai siihen, että lapsi saa turhan ADHD-diagnoosin.
Tutkijoiden mukaan yleistyvät näkemisen ongelmat johtuvat siitä, että länsimainen ihminen on muuttanut elämään kokonaan sisätiloihin. Jos me olisimme vähintään kolme tuntia päivässä ulkona, meillä olisi huomattavasti vähemmän silmälaseja – näin karkeasti ottaen.
Mutta kehitys kehittyy ja maailma muuttuu, ei auta itku markkinoilla. Ennusteen mukaan sadan vuoden päästä yli puolella suomalaista on silmälasit.
Lasten näkemisen asiat ovat siitä viheliäisiä, että niiden ympärillä rakentuu jopa oppimisen hyvä tai huono alku. Lapsi ei osaa itse määritellä tai ilmaista, näkeekö hän hyvin vai huonosti. Taittovirheet ovat usein piileviä ja etenevät asteittain, joten niiden tunnistaminen on vaikeaa.
Onko lapsella usein päänsärkyä? Syynä saattavat olla näkövaikeudet.
Tarkkaile lapsen television ja puhelimen käyttöä. Jos lapsi katsoo televisiota tai tietokoneen/ puhelimen näyttöä hyvin läheltä, syy voi olla se, että hän ei yksinkertaisesti näe kauempaa.
Onko lapsi haluton lukemaan? Ehkä hänen silmänsä rasittuvat ylimääräisestä ponnistelusta.
Seuraako lapsi tekstiä sormella? Jos näkö ei toimi hyvin, lapsi keksii tällaisia tapoja silmiensä auttamiseen.
Onko lapsella keskittymisvaikeuksia? Niiden taustalla voi olla tehtävien hankaloituminen näkövaikeuksien vuoksi.
Hyvä näkö on onnistuneen koulutyön ehdoton edellytys, ja ensimmäinen kouluvuosi on ratkaisevan tärkeä pohja myöhemmälle koulumenestykselle.
Lukemaan oppiminen tapahtuu tavallisesti helposti. Kolme neljännestä lapsista oppii lukemaan syksyn aikana ja suurin osa lapsista 1. luokan kevääseen mennessä.
Hyvä näkö vaikuttaa myös lapsen motoriikkaan ja jopa haluun liikkua.
Tiesitkö, että Huonon Äidin yhteistyökumppani Silmäasema haluaa tukea ekaluokkalaisten näkemistä ja oppimista antamalla koulutiensä aloittaville ekaluokkalaisille silmälasit ilmaiseksi silmälasireseptiä vastaan. LISÄTIETOA TÄÄLTÄ!
Ekaluokkalainen voi valita vanhempiensa kanssa mitkä tahansa kehykset ja linssit. Lisäksi Silmäasema toivottaa koko ekaluokkalaisen perheen tervetulleeksi ilmaiseen näönvarmistukseen. Jos optikko toteaa, että ekaluokkalainen tarvitsee silmälasit, hän lähettää lapsen silmälääkärille. Silmälääkäri määrää silmälasit alle 8-vuotiaalle.
TÄÄLTÄ löydät lähimmän Silmäaseman.
Mars, mars! Lapsella on oikeus nähdä, eiks niin?!
— Huono Äiti
Artikkelissa on 4 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Vastaus henkilölle Kokemusta on Peruuta vastaus
4 vastausta artikkeliin “Näkeekö lapsesi kunnolla? Ihan oikeasti?”
Uusimmat artikkelit
http://www.fennooptiikka.fi/fi/nakopalvelut/testaa-nakosi/koululaisen-nakooireet.html
sivulla voi näppärästi testata lapsen näköä oirekyselyn avulla. Sama kysely on myös optometria.fi sivustolla.
Kouluterveydenhoitaja lähettää lapsen silmälääkärin tarkastukseen, kun näkö on riittävän huono. Lapsen näön voi tarkistuttaa myös ilman lähetettä esim. optikolla. Pienikin taittovoiman korjaaminen helpottaa koulutyötä, eli vapaaehtoinen tarkastus kannattaa. Oikealla linssivalinnalla lasien käyttö on helppoa ja mukavaa. Ei tarvitse odottaa, että näkö on riittävän huono.
Koulussa sanottiin 8 vuotiaasta et näkö tutkittu, sanoin että te ette pysty sitä tutkimaan.
Paha hajanataitto löytyi mut lähete silmälääkäriin oli vaikea saada kun näköestesti oli hyvä.
Normaali näöntarkastus neuvolassa/koulussa ei jätä ”seulaan” niitä, joilla on ongelmia lähinäön kanssa. Jos lapsi ei kerro/ja äiti ei tajua, voi mennä vuosia ennenkuin huomaa,että rivit menee kirjassa päällekkäin tai rivejä näkyy neljä kerralla; tai jopa osa riveistä katoaa. Lapsilla tällainen ”kaukotaitteisuus” on kuulemma harvinaisempaa ja siksi siihen ei tahdota uskoa. Omalla kohdallani näköjuttujen kanssa aloittivat vanhemmat taiston alle kouluikäisenä, lasit tulivat 18 – vuotiaana. Omat lapset joutuivat odottamaan pari vuotta, ennenkuin saivat koulusta lähetteen eteenpäin.Myös kouluikäisen migreenikohtauksia voi saada harvennettua ihan vaan pienelläkin taittovirheen korjauksella.
Minun lapseni näköongelmaa ei bongattu neuvolan seulassa. Lapsi kiemurteli eikä osannut sanoa kuvioita oikein, ’neuvolan tädin’ kommentti oli ’Joskus ne ei vaan halua sanoa.’ Kotona lapsi ei erottanut kelloa, sanoi kuitenkin näkevänsä, ’että on siinä jotain’. Marssin samoin tein lapsen kanssa yksityiselle silmälääkärille, joka määräsi lasit heti. Myöhästynyt lasien saanti olisi voinut johtaa laiskaan silmään, jota hoidetaan silmälapulla ja pahimmassa tapauksessa leikkauksella. Äidit ja isät, ulkoilusta huolimatta näkö voi olla heikko, luottakaa itseenne.