Nimimerkki Oma nimi kullan kallis lähetti keskustelunavauksen Avaudu tästä -lomakkeen kautta.

”Tiedän sohivani muuraispesää, mutta kysyn silti.

Miksi naiset pitävät eksän sukunimen eron jälkeen?

Usein kuulee, ettei halua olla eri niminen kuin lapset. Siis ovatko lapset vähemmän omia, jos heillä onkin isän sukunimi? Saatetaan mennä uudestaan naimisiin, mutta yhä vain pidetään eksän nimi. Tai pelätään, että oma tunnettavuus kärsii.

Haloo naiset. Olkaa itsenäisiä ja riippumattomia. En ymmärrä. Minusta sukunimi pitäisi luovuttaa sormuksen kanssa yhtäaikaa.”

Moni nainen toki vaihtaa takaisin tyttönimeensä tai johonkin muuhun nimeen erottuaan. Osa ei vaihda. Harva myöskään taitaa luovuttaa sormustaan pois, vaikka ei sitä enää käytäkään?

Nimimerkin lähettämä kysymys onkin oikeastaan teoreettinen. Jos naisella on avioliiton solmimisen yhteydessä otettu sukunimi, se on hänen oma, laillinen nimensä. Tältä kantilta ajateltuna ei ole mitään syytä vaihtaa nimeä. Vaihtamispakko olisi melko erikoinen sääntö – ihan samalla tavalla kuin ennen oli voimassa se erikoinen sääntö, että avioituvan naisen oli pakko vaihtaa nimensä.

Osa ihmisistä ajattelee silti, että nimi kuuluu enemmän sille (ex-)puolisolle, jolta otettiin nimi yhteiseen käyttöön. Mutta entä jos kumpikin on vaihtanut nimensä? Pitäisikö silloin molempien luopua siitä?

Entäs nyt kun nykyisen nimilain mukaan saa ottaa käyttöönsä avopuolison sukunimen? Miten sen nimen kanssa pitäisi toimia, jos kyseisestä avoliitosta tulee ero?


Kuva Jessica To Oto O, ylin kuva Siora18.

Syitä vaihtaa nimi tai jättää se vaihtamatta on lukuisia. Toista pännii eksä niin paljon, että ei halua olla missään tekemisissä tämän kanssa, edes nimen tasolla. Toinen ei jaksa uusia papereita tai on luonut nimellään henkilöbrändin. Toiset ajattelevat kuten kysymyksen esittäjä: avioliiton yhteydessä käyttöön otettua nimeä ei eron jälkeen saa pitää, ja vaihtaa nimensä siksi.

Osa eroaa hyvinkin pitkästä liitosta, ja on käyttänyt uutta sukunimeään pidempään kuin tyttönimeään.

Joku ehkä tietää tai uskoo menevänsä ehkä piankin uusiin naimisiin, ja aikoo vaihtaa nimensä silloin. Joku on vaihtanut nimensä siksi, että on inhonnut edellistä nimeään, eikä siksi halua palata siihen. Jollekin se sama sukunimi lasten kanssa on tärkeä, ja joihinkin maihin matkustaessa eri nimet voivat olla hankala juttu.

Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö eron yhteydessä vaihtaa sukunimi? Onko sinusta moraalisesti väärin olla vaihtamatta nimeä? Halusitko itse pitää avioliiton yhteydessä ottamasi nimen eron jälkeen joko jostain tietystä syystä tai pelkästään helppouden takia? Kerro kommenteissa!

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 49 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Näin on Peruuta vastaus

49 vastausta artikkeliin “Nainen, miksi et vaihda sukunimeäsi eron jälkeen?”

  • Suvun nimi sanoo:

    Entä jos asettaa kysymyksen näin: mihin sukuun kuulut? Minkä suvun jäsen olen = sukuni nimi = sukunimi. Esim. Irma Irmalainen muodossa Irmalaisen Irma vahvistaa ajatusta. Omalla kohdalla kävi niin, että palasin vanhempieni kuoltua isän puolen suvun nimeen – jonka olin syntyessäni saanut – jo ennen avioeroa, koska koin tärkeänä pitää joillain keinoin kiinni juuristani. Puntaroin vaihtoehtona äidin tyttönimeä, ja muitakin, mutta eivät tuntuneet omilta. Kaikki nimet suvussani olivat kulkeneet isäketjussa, joten tasa-arvon näkökulmasta ei valinnalla ollut merkitystä.

  • Sansan sanoo:

    Mä oon miettiny kauheesti kun mun miehen ärsyttävällä ex-vaimolla on mieheni sukunimi että meinaako se ikinä vaihtaa sitä ja sen takia en halua edes naimisiin tai ainakin pitäisin omani,mutta mua häiritsee toi tosi lujaa,en kehtaa kuitenkaan mennä sanomaan siitä 😵😵‍💫

  • Useampi exä sanoo:

    Ihmettelen samaa. Moni naisystäväni on vuosien jälkeen pitänyt entisen puolison nimen. Ollaan kauan jo oltu uuden kumppanin kanssa, aina vaan sama suku- nimi. Olen ollut avioliitossa miehen kanssa ja on ollut minä miehen nimellä ja ex-rouva samalla nimellä. Ei ole silloin exää haitannut. Nyt seurustelen miehen kanssa, joka on eronnut vuosia sitten. Hänelläkin on exä, jolla miesystäväni sukunimi. Ollaan kaikki edellä mainitut jo lähes eläkeikäisiä. Ei syynä siis esim. alaikäiset lapset. Ei olla myöskään julkkiksia.

  • Hanna sanoo:

    En vaihtaisi nimeäni vaikka ero tulisi. Mutta jos vaihtaisin en ottaisi omaa tyttönimeä vaan äitini.

  • Jokaisenomaasia sanoo:

    Itellä tuli ero ja exä pitää minun sukunimen. Itseä tuo ei haittaa, koska nimi ei ole perinteinen Suomalainen sukunimi.

  • Pera Moraali sanoo:

    Ja mitä ihmettä se uudellepuolisolle kuuluu, millä sukunimellä nyksän exä taapertaa menemään? Taidanpa ihan kettullakseni ottaa kaikkien exieni sukunimet peräkkäin ja painatan ne t-paitaan tai auton kylkeen teippaukset: tässä menee …..sen exä, joka edelleen käyttää Hänen nimeään.

  • Pera Moraali sanoo:

    Vittuakos se muille kuuluu mikä mun tai naapurin Pirjon sukunimi on.

    • Näin on sanoo:

      Mitä jos vain luopuisit exäsi sukunimestä, koska se ei ole sinun sukusi nimi.

  • Vauvanäiti sanoo:

    Minun avopuolisoni exä (heillä yhteinen lapsi ja avioliitossa olivat 3vuotta) ei suostunut vaihtamaan sukunimeään vaikka puolisoni tarjoutui maksamaan kaikki kulut mitä siitä syntyy. Syynä oli että hän haluaa pitää saman sukunimen kuin lapsella ja tykkää enemmän miehen sukunimestä kuin omasta tyttönimestään. Minusta pitäisi todellakin olla LAKI mikä pakottaisi eronneen vaihtamaan sukunimensä joksikin muuksi jos se jonka sukunimi se on alunperin ollut sitä vaatii ja voisi olla tosiaan joku vuosiraja siinä että jos avioliitto on kestänyt alle 5vuotta niin silloin se sukunimi olisi pakko vaihtaa! En itse tästä syystä aijo ottaa avopuolisoni nimeä jos menemme naimisiin ja yhteiset lapsemme ovat myös minun sukunimisiä. Kiitos exän, minähän en sen kanssa samaa nimeä ota!

    • Näin on sanoo:

      Ehdottomasti pitäisi olla laki ja jokin määräaika, jonka puitteissa exän velvollisuus olisi luopua entisen aviopuolison sukunimestä.

  • Taija sanoo:

    Otin tyttösukunimen 5v eron jälkeen takasin koska uusin passini ni se oli ihan hyvä juttu tehä silloin samalla.

  • Minnulu sanoo:

    Itse pidin exältä saamani sukunimen eron jälkeen; osin ”kiusatakseni (mies lähti toisen matkaan ja avioitui heti eron astuessa voimaan) mutta pääosin siksi että koin nimen ”omaksi”. Olinhan käyttänyt kyseistä nimeä kauemmin kuin tyttönimeä, lisäksi tykkäsin nimestä enemmän kuin tyttönimestäni joka on yksi Suomen yleisimmistä. Nykyisin minulla on ei-suomalaisen mieheni nimi ja hankala tilanne olisi nimen suhteen jos nyt tulisi ero.

    • Näin on sanoo:

      Säälittävää jos exän kiusaaminen on syy takertua sukunimeen ja siten myös exään.

  • Nimetön sanoo:

    Ex-mieheni piti minun nimen… Uusi mieheni sitä kritisoi mutta minusta saa pitää sen koska kuuluu lasten kautta sukuun/minun elämään joka tapauksessa. Olen siitä jopa hieman ylpeä että merkitsen hänelle niin paljon ettei vaihda nimeäni pois.

  • Ava sanoo:

    Itse pidin eron jälkeen mieheni nimen lapseni ja työn takia missä minut tunnetaan sillä nimellä. Turhaa vaivaa ja rahanmenoa vaihdella, olen tottunut olemaan tämä ja mielestäni saa itse päättää vaihtaako. Ei tyttönimessäni ole mitään vikaa mutta ei enää taivu omassa mielessäni ja nykyinen nimeni on kaunis, tämä sopii ex-miehelleni ja olemme toistemme parhaat kaverit nykyään.

    • Näin on sanoo:

      Jassoo, mutta olisihan se hienoa, jos kykenisit irtautumaan exästäsi ja päästämään irti.

  • Tyytyväinen nimeensä sanoo:

    Jos eroaisin, niin en vaihtaisi nimeä. Pidän nykyisestä nimestäni, se on kaunis. Tyttönimeni taas oli tylsä ja aina joutui tavaamaan sitä.

    Jos eron jälkeen menisin uusiin naimisiin, niin en enää vaihtaisi nimeä, koska nykyinen nimeni on osa mun identiteettiä.

    …ja lastenkaan takia en vaihtaisi 😊

    • Näin on sanoo:

      Ikävää ettet ole päässyt erosta eteenpäin.

      • Nimi on jokaisen oma asia sanoo:

        Pidin exän nimen eron jälkeen ja olen jo uusissa naimisissa ja olen edelleen exän nimellä. Minulla on 3 lasta ja haluan että meillä on yhteinen nimi ja tämä on myös lasten tahto. Uutta puolisoani ei tämä haittaa, hänen ex on uudessa liitossa ja heidän lasten vuoksi piti mieheni nimen, mikä on minulle ok. Sillä mikä nimi on, ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko päässyt edellisestä liitosta eroon, en ymmärrä tätä?

  • Ero jo vuoden jälkeen sanoo:

    Jokaisen oma asia eikä kellään oo siihen sanomista.

  • Nimetön sanoo:

    Tyhjästä tyhjää puhetta ja töitä??