Miten saada exä tajuamaan, että uusi puolisonsa inhoaa lasta?
Se olisi jo riittänyt, että se ero tuli minusta riippumattomista syistä. Mutta tämä on ihan mahdotonta katsella vierestä, miten lapsen isän uusi puoliso kohtelee lastamme, kirjoittaa nimimerkki Exä.
Lapseni isällä ja hänen uudella puolisollaan on yhteinen lapsi. Lapsemme isän uusi puoliso tekee kaikessa käytöksessään harvinaisen selväksi, ettei voi sietää puolisonsa vanhempaa lasta eli lasta tästä meidän avioliitostamme. Hän on myös sanonut lapsellemme, että turha odottaa erityiskohtelua.
Erityiskohtelua ei ole ollut näkyvissäkään, pikemminkin nälvintää ja huonoa käytöstä aikuiselta lasta kohti. Lapsen isä seisoo tuppisuuna vieressä ja antaa uuden rouvan käyttäytyä lasta kohtaan ilkeästi.
En ole puuttunut asiaan, koska koen, ettei siitä ole mitään hyötyä. Pitää vain odottaa vissiin, että lapsi kasvaa, eikä käy enää isällään. Vai mitä te muut tekisitte?
Nimim. Exä
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 8 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Vastaus henkilölle Ilkeä äitipuoli Peruuta vastaus
8 vastausta artikkeliin “Miten saada exä tajuamaan, että uusi puolisonsa inhoaa lasta?”
Uusimmat artikkelit
Voi hyvä Exä,
oletko edelleen kuulolla…? Siinä tapauksessa jakaisin mielelläni ajatuksia.
Itsellä samoja kokemuksia kuin edellisillä. Lapset liioittelee äidilleen kaikkea mitä meillä tapahtuu. Molemmat bonus-pojat äitinsä hoidon vuoksi tunnevaurioisia, esikoinen vaikean synnytyksen jälkeisen masennuksen ym. vuoksi pahemmin. Silti kaikki poikien reagointi minun vikani.
Jos ei biologinen äiti kykene keskustelemaan lastensa kanssa asioista, saattaa lapsi tuoda murheitaan ja tunteitaan omaa äitiään kohtaan keskusteluun syyttäen äitipuoltaan. Näin ainakin meillä. Mieti, voiko ”valitukset” ollakin viestimistä sinulle.
Meillä myös miehellä lapsi aiemmasta liitosta. Äitinsä teki vuositolkulla töitä, että lapsella olisi meillä hankala olla. Haukkui ja arvosteli minua, pelotteli, että varmasti teen lapselle jotain pahaa. Äidin mielestä lapsen isä oli pilannut hänen elämänsä ja huusi suoraa kurkkua, kuinka aikoo viedä lapsen isältä pois.
Noh, lapsella tuli odotetusti vastarintaa ja oireilua. Syy oli tietysti minussa ja äiti sitä auliisti lapselle jankkaa. Siitä huolimatta lapsi ei saa meillä erityiskohtelua, vaan tasa-arvoista kohtelua. Tämä ei äidille kelpaa. Rahat ja lastenhoitopalvelu kuitenkin kelpaavat, mikä yllätys 🙂
Minäkin olen saanut kuulla, kuinka lapsen asiat ei minulle äitipuolena kuulu, mutta silloin kun mies on vaikka viikonlopun työmatkalla ja olisi hänen lapsiviikonloppunsa, jota mies yrittää sitten siirtää ja sopia toista viikonloppua töidensa takia (koska ei nyt kyseisesä viikonloppuna lastaan näkisi, vaikka se meillä olisi), niin saan kuulla, kuinka yhtäkkiä se lapsi kuuluukin minulle ja siihen kuuluisaan ”pakettiin”, koska nyt lapsen äiti tarvitseekin lapsenvahtia ja sitä omaa aikaa. Että koittais nyt päättää! Kuuluuko se lapsi ja sen asiat minulle vai ei? Vai riippuuko se lapsen äidin kulloisestakin tarpeesta ja mielialasta?
Kyllä se niin on, että mielellään syytetään ja syyllistetään meitä äitipuolia, mutta vois ne ihan oikeatkin äidit katsoa peiliin ja miettiä aiheuttavatko sen sijaan ihan itse niitä ongelmia ja vaativatko erityiskohtelua lapsilleen.
Myös minun puolisollani on lapsi edellisestä suhteestaan. Halusin solmia lapseen hyvän suhteen suhteemme alkuaikoina, mutta lapsen äiti teki siitä vaikeaa. Kun sain puolisoni kanssa yhteisiä lapsia, tilanne vaikeutui. Yhdelle lapselle olisi pitänyt järjestää aina jotain spesiaalikivaa niin viikonloppuina kun kävi meillä. Joka taas ei ollut reilua muita lapsia kohtaan. Lopputulemana lapsen äiti on viimeiset vuodet tehnyt kaikkensa, ettei lapsi ole meidän kanssamme missään tekemisissä. Elatusmaksut kelpaavat, ja niitä osataan vaatia, mut itse ei pidä sopimuksesta kiinni.
Jos ihan oikeasti luulet että lasta kohdellaan huonosti, olisko syytä keskustella asiasta ihan aikuisten kesken, eikä arvuutella netissä? Jos tosiaan lasta kohdellaan huonosti, siihen on syytä puuttua. Aikuinenkaan ei aina pidä kaikista lapsista, mutta se ei ole mikään oikeutus lapsen kaltoinkohtelulle.
”Hän on myös sanonut lapsellemme, että turha odottaa erityiskohtelua.”
Miksi lapsesi pitäisi saada mitään erityiskohtelua?
Ehkä exän nyksällä ei ole mitään lastasi vastaan vaan hän ei vain pidä sinusta, jos oletat ja odotat, että lapsesi saa erityiskohtelua.
Miehelläni on edellisestä liitostaan lapsi ja minulla ei ole mitään sitä lasta vastaan, mutta hänen äitinsä on kyllä välillä ärsyttävä ja nimenomaan tuntuu odottavan, että heidän lapsensa saisi sitä erityiskohtelua. Lasta ei mm. saisi komentaa (koska lapsi on niin herkkä) ja kaikki lyömiset ym. pitäisi vain ymmärtää. Jos lapsi käyttäytyy huonosti minun sukulaisiani kohtaan, niin äitinsä nostaa kädet pystyyn ja sanoo, että ei voi puuttua, kun ei tiedä, miten minun sukulaiset hänen lapseensa suhtautuvat. No, suhtautuvat samalla tavalla kuin omaan lapseeni eli hyvin.
Ja kuten aiemmin kommentoinutkin sanoi, niin lapsi osaa kyllä esittää asiat niin, että saa sillä sääliä osakseen. Varsinkin, jos mukana on mustasukkaisuutta.
Mistä tiedät, miten uusi puoliso kohtelee lastasi? Kuuletko asioista lapsen kautta? Ehkä se, mitä sinä näet ja kuulet, on vain osa totuutta.
Minulla on bonuslapseeni todella hankalat välit. Välitän, haluaisin rakastaa ja pyrin kohtelemaan häntä reilusti. Silti konflikteja syntyy usein, ja biologinen äiti totta kai kuulee niistä lapsen kautta.
Kuuntele lapsen murheita ja tue, mutta kysele kuulumisia myös sillä tavalla, että muidenkin näkökulma tulee esiin. Lapsilla (omillanikin) on taipumus esittää asiat niin, että he saavat mahdollisimman paljon sääliä osakseen. Auta lasta ymmärtämään aikuista, joka käyttäytyy eri tavalla, mihin lapsi on tottunut. Miehesi tehtävä on auttaa aikuista eli äitipuolta ymmärtämään lasta, mutta ehkä sinäkin voit koittaa tutustua tähän lapsen elämän keskeiseen ihmiseen paremmin, jolloin voitte ehkä yhdessäkin keskustella lapsen asioista.
Itse ottaisin asian puheeksi aikuisten kesken. Uudella puoliskolla ei ole oikeutta kiukutella lapselle.