Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Olen ihan loppu. Voisiko edes yksi alue elämässä olla joskus ok? Nyt tuntuu, että kaikki mättää.

Aloitetaan perhetilanteesta: olen neljän päiväkoti-alakouluikäisen lapsen yksinhuoltajaäiti. Ei turvaverkkoja lähimaillakaan. Lapset tapaavat isäänsä kyllä silloin tällöin, välimatkan takia hankalaa. Paljon syyllisyyttä koen kaikesta mahdollisesta, mm. siitä, etten jaksa tehdä heidän kanssaan töiden jälkeen mitään. Olen vähän kuin etä-äiti, onneksi sentään pitkän työttömyyden jälkeen sain vihdoin vakityön, joka pitää meidät leivänsyrjässä.

Työ vie siis paljon aikaa ja energiaa, mutta on välttämätön ja pidän siitä paljon. Olen odottanut tällaista työtä viimeiset 10 vuotta ja siitä todella ylpeä. Mutta: joudun olemaan myös iltaisin töissä, joten kuskailen lapsia myös iltahoitoon. Onneksi sellainen on olemassa! Iltaisin teemme nepsy-lapsen kanssa läksyjä, kokkaan ja hoidan pakolliset kotityöt jotenkuten. Kaikki on minun vastuullani.

Ex on ahdistanut koko syksyn meitä erilaisilla tempauksilla, joiden vuoksi olen menettänyt yöunet ja jouduimme myös muuttamaan. Muutto oli valtava ponnistus, joka vei kaikki säästöni ja jätti velkaa. Niitä makselen vielä pitkään. Uusi asunto on kiva, mutta silti pelkään, mitä seuraavaksi tapahtuu. Epäselvä tilanne ja tulehtuneet välit vaikuttavat myös lapsiin.

Miten jaksan tätä samaa arkea seuraavat 10 vuotta? Olen niin väsynyt kuin vain voin olla. Vaikka rimaa olen laskenut niin alas kuin mahdollista, tuntuu, että pienikin ponnistelu tuntuu uroteolta. Omaa aikaa siis ei ole juuri koskaan, eivätkä rahat riitä hoitajiin, lomiin tai säästöön. En jaksa laittaa joulua, haluaisin vain nukkua kuukauden putkeen. Miten keventäisin elämääni, mikä neuvoksi?”

Nimim. Varpunen

Olisiko sinulla tarjota tukea tai neuvoja kirjoittajalle? Osallistu keskusteluun kommenteissa alla.

Artikkelikuva Engin Akyurt.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 11 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Turvaverkoton Peruuta vastaus

11 vastausta artikkeliin “”Miten jaksan tätä samaa arkea seuraavat 10 vuotta?””

  • Nimetön sanoo:

    Täällä on annettu paljon hyviä vinkkejä. Itse voin vain toivottaa paljon voimia ja itsemyötätuntoa tilanteeseesi. Hyvä lapsuus voi olla, vaikka rahasta olisi pulaa. Tärkeintä lapsillesi olisi oma jaksamisesi, mikä lisäisi sitä parhaiten?

  • YksinEiTarviJaksaa sanoo:

    Sosiaalitoimeen yhteys. Sieltä saat apua, valitettavasti sitä joutuu myös vaatimaan. Eli myönnä rehellisesti, että et jaksa. Älä esitä reipasta!
    Perhetyö ja tukiperhe voisi auttaa sekä kotipalvelu. Nepsylapselle tukihenkilö? He toki yrittävät tukea myös lasten isä-suhdetta, mikä ei kyllä aina onnistu.

  • Ei nimimerkkiä sanoo:

    Tilanteesi vaikuttaa kurjalta, olet joutunut mm. muuttamaan uuteen asuntoon eksäsi epäasiallisen käytöksen vuoksi. Kun on voimat loppu ja rahavaroistakin tekee tiukkaa, ei välttämättä jaksa tai pysty pitämään puoliaan vastoinkäymisten lisääntyessä. Mietinkin, millaista painostuskeinoa eksä käytti sinuun, kun hänen käytöksensä vuoksi jouduit muuttamaan toiseen asuntoon.

    Sosiaalitoimesta voi saada rahallista tukea muutokustannuksiin.
    Et kertonut, millaisia ongelmia eksäsi on aiheuttanut. Mikäli eksä painostaa sinua lapsiin liittyvillä asioilla, sinun olisi hyvä kääntyä sosiaalihuollon puoleen. Jos eksä rikkoo elatusvelvollisuuttaan tai toimii vastoin lasten huoltajuussopimusta, sossusta saat tarvitsemaasi apua.

    Mikäli eksäsi uhkailee, kiristää tai painostaa sinua tai muuten rikkoo lakia, hänestä pitää tehdä rikosilmoitus.

    Yksinhuoltajana tarvitset ulkopuolista apua itsellesi, jotta voit kerätä voimia. Tutki, millaisia lastenhoitomahdollisuuksia paikkakunnallasi on. Kun voit jättää lapsesi hetkeksi turvalliseen paikkaan, sinulla on mahdollista ottaa omaa aikaa rentoutumista ja lepäämistä varten

    Tsemppiä.

  • Nimetön sanoo:

    Hei! Älä huoli, arkesi helpottuu vielä lähivuosina. Lapsien kasvaessa yllättävästikin elämä myös helpottuu, sitovuus ja väsyneisyys vähenee, vaikka ei se paljon toki juuri nyt lohduta. Perhetyö auttaa päivisin, ei iltaisin, mutta kysy kuitenkin, joissain kunnissa se toimii tosi hyvinkin matalan kynnyksen apuna. ❤️

  • Ymmärrän! sanoo:

    Ymmärrän täysin, sama fiilis! Minun iloni on ollut naapuriston vanhemmat. Kun ääneen on väsymyksen ja vaikean eron sanonut, on meitä ollutkin myös monta kohtalotoveria. Kun pienen avun kukin toisilleen voi aika ajoin antaa, edes arjen pikku jutuissa ja välillä ottamalla lapsia leikkimään, elämä edes vähän helpottaa. Jos tietäisin sinun olevan läheltä, tarjoaisin kohtalotoverin käden 🤗

  • JussiPussi sanoo:

    Olisi mielenkiintoista tietää miksi olet tässä tilanteessa 🤔
    Lähtikö äijä vai lähditkö itse?
    Itse en juuri ole avautunut asiasta, mutta oon kohta 15v ollut sinkkuna ja pari vuotta nyt yksinhuoltaja. (Olen siis miespuolinen)
    Katsoin lapselle paremmaksi olla minun kuin äitinsä kanssa. Parempaa päätöstä en olisi voinut tehdä, vaikka itsekään en ole mikään esimerkillinen vanhempi, eikä arki ole aina yhtä juhlaa, mutta me pärjätään.

  • jij sanoo:

    Kunnan palveluiden piiriin yhteydenottoa ja pian – perhetyö jeesii.

  • Hetki kerrallaan sanoo:

    Mannerheimin lastensuojeluliitolla oli joskus varamummi/vaari järjestely. Ehkä sitäkin voisi kysyä? Toki he eivät ole lastenhoitajia.

    Jotkut seurakunnat tarjoavat lastenhoitoapua ilmaiseksi.

  • Turvaverkoton sanoo:

    Lapsiperheiden kotipalvelu, jos on pk-ikäisiä lapsia. Saat lastenhoitoapua ja omaa aikaa . Suosittelen

    • Hymysyy sanoo:

      Se on hienoa, että sanot rehellisesti, miltä tuntuu. Sulla on täysi oikeus saada oma elämäsi tyydyttäväksi, tekemällä asioita, joita tarvitset elämääsi.. Tee niitä asioita, joista nautit. On se sitten mitä vaan. Ehdottomasti tukihenkilö teille kotiin sinun avuksesi myös.
      Pois nuoren naisen taakka ja yksinäisyys!!
      Lapsiesi arki on hyvää, kun Sinä äityliini olet tyytyväisempi. Kaikki järjestyy kyllä!! Iloa ja valoa💓

  • Kukka9 sanoo:

    Apua sosiaalihuollosta tai lastensuojelusta. Tukiperhe esim. Isän ja lasten tapaamiset tapaamispaikkaan, eivät kuormita sinua enää. Muista, että sinun arkesi on lastesi lapsuus.