Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Lapseni on viettänyt paljon aikaa isovanhempien ja muiden puolisoni perheenjäsenten kanssa. Kaikki on sujunut hyvin, vaikka polulle on myös mahtunut huonoja päiviä, päiviä, jolloin on pitänyt sanoa lapsen pahasta olosta puolison läheisille.

Tilanne on mennyt kuitenkin todella pahaksi muutamien kuukausien aikana,kun lastani on alettu suoraan sanottuna kiusaamaan. Lapseni on kaikkeen syyllinen. Lelu on lattialla, joku herää päiväunilta, joku herää yöunilta, lelu on mennyt hukkaan, ihan jokainen asia on lapseni syytä. Lähipiiristä löytyy myös muita lapsia, mutta syy on aina vaan meidän lapsessamme, lapseni on kiusaaja kun jotain tapahtuu. Pahin mitä olen kuullut on, kun lapseltani on kysytty lelun jäätyä jalkojen alle, että pitääkö sinuakin alkaa satuttamaan.

Lapseni kokee itsensä huonoksi, huonommaksi kuin kukaan muu ja hän pyrkii kaikin keinoin näyttämään kaikkien silmissä hyvältä, mutta mikään ei riitä. Oli asia tai teko mikä tahansa, se on aina väärin tehty. Ongelma on puoliso, joka ei halua lähipiirinsä kanssa huonoja välejä, joten ei halua mainita asioista ja haluaa edelleen että lapsemme viettää paljon aikaa siellä missä on paha olla. Minua ei kuunnella, minä vain olen lapsen toinen huoltaja ja sen takia puolustan lastani ja koen asiat liian suurina.

Sattuu nähdä kun lapseni pahoittaa mielen jokainen kerta kun menee puolisoni perheen luokse. Voiko toinen vanhempi yksin päättää saako lapsi vierailla puolison lähipiirin luona, vai onko vain katsottava lapsen pahaa oloa?”

Nimim. Lapsen huoli

Artikkelikuva Andriyko Podilnyk.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 26 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Goodmama Peruuta vastaus

26 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä, kun lapsi on sukulaisten syntipukki?”

  • Rajat ja talon tavat rakkaudella sanoo:

    Ei kannata tavata ihmisiä, jotka alentavat lasta. Luultavasti vakaassa uskossa, että näin sitä on lapsia ennenkin kasvatettu. Jos se tuo ahdistusta, ei kannata mennä. Miehesi on vätys, jos hän ohittaa lapsen näkökulman.

    Toisena näkökulmana: omassakin sukupiirissämme on kyllä perhe, jonka lapset ovat syntipukkeja. Aiheesta. Käytös on järkyttävää, muille lapsille ihan väkivaltana vaaraksi, ja tavaroita hajotetaan tahallisena tuhotyönä. Mikään ohje ei merkitse, vaan edim. rikkomiseen kiellolla väliin menevää voidaan potkaista. Vanhemmat hymistelevät, että lapset ovat lapsia ja isä kohdentaa uhkaavaa aggressiota siihen, joka puuttuu lapsen touhuun tai arvostelee kurinpitoa. Tämä perhe ei ollut tervetullut. Syy oli kyllä vanhemmissa. Kun lapset viimeksi tulivat – isä heitti kaljan pariin ja jätti muksut ”tehkää jotain” -ohjeella meille, otettiin kyllä heti alkuun natsisukulaislinja ja kerrottiin pelisäännöt, mitä meillä saa tehdä, mitä ei ja että arestiin mennään meillä, jos kukaan satuttaa ketään. Oli alkuun puututtava ripeästi alkaviin edim. nipistelyihin ja puremisiin. Toisaalta tultiin juttuun hyvin, kun edim. ruokapöydässä kysyin, mitä haluavat ja paljonko. Tuli esille, että kotona ei saanut valita esim. mitä leivälle laittaa. Käsitys esim. ruoan ottamisesta tai ruokapöydän pelisäännöistä puuttui. Alettiin ohjeistaa ensin ennen tilanteita ja valvotusti opastaa. Kehua ja kiittää, kun meni hyvin, jutella ja kysellä mielipidettä ja toiveita esim. välipalasta. Tuki tuntu, etteivät nämä lapset olleet tottuneet kertomaan juttujaan tai osanneet toimia niin kuin meillä on hyvänä tapana pidetty. Olivat hämillään, kun autoin harjaamaan tukkaa tai tarjosin apua 5 v:lle oman lelun korjaamiseen. Kun lähtiessä silitin ja kiitin aamun avusta, totesi päivätolkulla kaljalomsa pitänyt isä ”No vahingossa kerrankin teki jotain oikein” ja lapsi kyyristyi. Tuli ristiriitainen suru: en voi olla kärppänä kieltämättä ja uhkaamatta arestilla, jos haluan turvata oman perheen lapset väkivallalta ja talon seinät tussisotkulta, mutta koin, että juuri kiitosta ja hyvän toiminnan tukemista nämä lapset kaipasivat. Oman perheen tukea he eivät kyläsääntöjen noudattamiseen saaneet, ja edelleen on iso ikävä jänniryskysymys, jos he tulevat kylään. Ei se muutaman päivän vierailulla vanhemman sotkiessa pakkaa ”meidän lapset saa tehdä mitä haluaa” kommenteilla ja ”toi nyt on tollanen” heitoilla ehdi löytää hyvää rahat ja rakkaus -kulttuuria.

    Asiallinen tapa voisi olla käsitellä aikuisten kesken, mitä eri sääntöjä kyläpaikassa on, ja kertoa ennalta ne lapselle. Puuttua toisen kodin sääntöjen rikkomiseen hellästi ja heti. En sano, että sinun lapsesi olisi tällainen kauhuvieras, mutta joskus voi olla, että syy on vieraassakin. Hyvä pitää joka lapsessa nähdä, mutta lasta voi nimenomaan auttaa näkemään, missä kulkee talon rajat.

  • Niin sanoo:

    Oma äitini antoi mun itse valita, haluanko isälle. Isän naisystävä raivosi milloin mistäkin. En siis käynyt kylässä vuosiin ja kun kävin, vietin aikaa pääasiassa sisarusten kanssa. Aikuisiällä isän luona vieraillessa sama kaava toistui. Nykyinen vaimo sai raivarit milloin mistäkin. Sitten antoi itse anteeksi itselleen ja mitätöi silläkin tavalla. Jos henkiseen väkivaltaan puuttui, hänen mielestään halveksuttavasti ”takertui” tai oli mielisairas. Mitään ratkaisua ei koskaan syntynyt. Isä oli valintansa asettui aina puolisonsa puolelle.

    En syytä isääni tilanteesta sen enempää kuin äitiäkään. Äiti valitsi puolisonsa ja haki myös avioeroa. Vuosikymmenien kyräily arpeutti identiteettiäni todella paljon. Arvostusta kumpaakaan kohtaan on hyvin vähän.

    Lapsella ei ole lain mukaan velvollisuutta vanhempiinsa. Vanhemmilla on velvollisuus lapsia kohtaan.

  • Voimia toivotan sanoo:

    Tsemppiä! Kuulostaa kamalalta ja on kokemustakin hiukan vastaavanlaisesta toiminnasta. Meillä asiat sujuu nykyään huomattavasti paremmin, mutta vääntöä käytiin vuositolkulla ihan ammattilaisten kanssa > loppuvaiheessa meinasi kääntyä hommat päälaelleen minua vastaan, kun olihan siinä jo hermot minullakin palaneet kunnolla. Ei kyllä kovin isoja pisteitä voi aikuisille – eikä kaikille ammattilaisillekaan – suorituksista antaa. Suvun tavat ja perhekuri tuntuu olevan joillekin aikuisille tärkeämpää kuin lasten lapsuus ja hyvinvointi.

  • Ankaki sanoo:

    Herran tähden!! Et TODELLAKAAN vie lastasi paikkaan jossa häntä kohdellaan kuvailemallasi tavalla!!Jos miehesi on niin kiintynyt sukulaisiinsa että sallii tämäntyyppisen käytöksen niin ehdottomasti vaihtoon koko mies! Heti pää pois ahterista ja toimintaa, velvollisuutesi on olla lapsesi turvana eikä mielistellä miestäsi tai tämän huonokäytöksisiä, epäempaattisia sukulaisia. Kaikkea sitä kysytäänkin😡

  • Goodmama sanoo:

    Nyt ryhtiliike ja otat asian suoraan puheeksi miehen suvun kanssa. Ennen sitä et vie lasta kertaakaan tuon porukan ulottuville.