Kirjoitimme äskettäin siitä, että ahtaat sukupuoliroolit rajoittavat poikien elämää. ”Pojat ovat poikia” mutta vain yhdenlainen tapa olla poika käy.

Saimme Avaudu tästä -lomakkeella viestin, jossa kirjoittaja kertoo haasteista kun tyttö ei ole sellainen kuin ”pitäisi”. Mitäs jos tyttö ei olekaan rauhallinen ja hiljainen? Saako tyttö olla villi? Näitä miettii nimimerkki Villit tytöt:

”Pojat ovat poikia”, mutta miksi tytöt eivät saa olla villejä ja temperamenttisia? Olen miettinyt monta kertaa oman viisi vuotiaan tytön kohdalla, onko hänen ongelmansa vain se että hän ei ole poika.

Tyttö on hurmaava persoona, iloinen ja huumorintajuinen, MUTTA myös vilkas, äkkipikainen, temperamenttinen, liiankin kekseliäs ja tekee töllön töitä. Nämä viimeksi mainitut eivät ole sallittuja tytöille!

Hän saattaa tökkiä kaveria jonossa, kastella juomapullolla puiston penkit, heittää nimilaput vessanpönttöön. Heittää kaverin lippiksen leikkimökin alle, leikkaa ikkunan itikkaverkkoon reiän jotta rosvoansa (eli naru) saadaan vedettyä sisältä ulos.

Kun aikuisten hammastahna on liian kirpeää, tekee hän omaan tuubiin sekoitusta. Hän tekee lumisadetta, ja hetken päästä koko talo on täynnä vessapaperia riekaleina. Hän sitoo jalkoihinsa pehmolelut ja hiihtää pitkin käytävää. Hän vetää veljen ammeen tulpan pöntöstä alas, häntä harmittaa kun vauva saa kylpeä useammin.

Kyllä, hänellä on mielikuvitusta ja vauhtia. Mutta mietin, kuinka paljon hänelle annettaisiin anteeksi näitä temppuja, jos hän olisi poika… Varsinkin päiväkodissa.

Jouduimme vaihtamaan päiväkotia, koska edellisessä päivähoidossa hänet leimattiin tuhmaksi. Hänelle jopa sanottiin, että vain kiltit lapset saa avata joulukalenterin luukun: ”Katsotaan sitten kun olet kiltti”, päiväkodissa sanottiin. Vähän ennen joulua tyttö kertoi tämän itkien kotona. Että hän ei ole kiltti, hän ei saa avata ollenkaan. Olin raivoissani.

Onneksi uudessa päiväkodissa meni paremmin. Tytön käytöstä tutkii erityislastentarhanopettaja ja pikkulapsipsykologi tiimeineen. Minusta tyttö tarvitsee vain kaveritaidoissa ja tunteiden ilmaisussa harjoittelua, niin kuin kaikki lapset, enemmän tai vähemmän.”

Entinen villi tyttö kertoo:

”Päiväkodissa ja koulussa olin koko ajan vaikeuksissa, koska en käyttäytynyt kuten tytön pitäisi. Muistan, että jouduin usein syömään ”pikkukeittiön” puolelle, koska en hoitajien mielestä osannut syödä muiden kanssa. Tämä johtui lähinnä siitä, että olin jutellut ja nauranut ruokailun aikana. Pojista sinne joutuivat ne, jotka löivät muita.

Koulussa sama meno jatkui. Pojat saivat heitellä meitä kumeilla, keskeyttää opetusta, naureskella ja metelöidä. Tytöt joutuivat käytävään seisomaan siitä, että tunnilla vaihtoi pari sanaa vierustoverin kanssa. Välillä jouduimme tyttökavereiden kanssa jälki-istuntoon kun keksimme kaikenlaista höpsöä. Niitä edelsi aina puhuttelu siitä, että on järkyttävää että tytöt käyttäytyvät noin huonosti. Jälki-istunnossa istuvat pojat olivat siellä tappeluiden ja vastaavien takia, me siksi että laskimme porraskaiteita pitkin tai sekoitimme kukkienkastelukannun veteen saippuaa. Joo, käyttäydyimme huonosti, mutta pojat saivat todella paljon enemmän anteeksi.”

Rauhallisuus tai villeys ei ole sukupuolikysymys. Toiset ovat vauhdikkaampia, eläväisempiä tai taipuvaisempia kolttosiin kuin toiset, ja sillä asialla ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa. On villejä tyttöjä, on villejä poikia ja on sellaisia villejä lapsia jotka ovat joskus ihan rauhallisia. Samalla tavalla on rauhallisia lapsia jotka ovat villejä joskus, rauhallisia tyttöjä ja rauhallisia poikia.

Poikien villiä käytöstä siedetään monesti helpommin, kun sen ajattellaan olevan luonnollista ja ”poikamaista”. Tyttöjen villi käytös nähdään ongelmana, koska ajatellaan että tytöt ovat ”luonnostaan” rauhallisia ja tyttöjen ei ole sopivaa käyttäytyä muulla tavoin. Huono käytös on huonoa käytöstä sukupuolesta riippumatta, mutta tyttöjä ei pitäisi rangaista sellaisista asioista, joita poikien tekemänä katsotaan sormien läpi. Villi tyttö ei ole ”tuhma” lapsi, hän on vain villi.

Onko sinun tyttäresi leimattu vääränlaiseksi tytöksi siksi, että hän on villi ja eläväinen? Pidetäänkö rauhallista poikaasi vääränlaisena? Kerro kommenteissa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 53 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Äitipuoliäiti Peruuta vastaus

53 vastausta artikkeliin “Miksi villi tyttöni on ongelma?”

  • Vanhasielu30v sanoo:

    Nykymaailma on vinoutunut hyvien käytöstapojen kasvatuksessa. Somevaikuttaja valitti, kun hänen lapsensa ei saanut kommentoida katsomosta koulun juhlaesitystä. Kanssakatsoja valitti heille metelistä ja tästäkös suututtiin. Oman lapsen etuja vaalitaan yli äyräiden. Ei toisille saa olla ilkeä, tai yhteisötilaisuudessa olla häiriöksi. Nykyvanhemmista se on hassua ja hupsua. Ei ole, eikä tähän pidä suostua. Rajat on rakkautta ja oppimalla kunnioittamaan toisia, tässä elämässä pärjää. Näin huomaan myös itselleni käyneen.

  • Nepsy valmentaja sanoo:

    Erittäin hyvä että erityisopettaja ja psykologi tutkii. Kuulostaa kyllä siltä että taustalla voisi olla jotain muuta kun vaan puutteita kaveritaidoissa ja tunteiden säätelyssä.

  • Se kehno kasvattaja sanoo:

    Tästäkin keskustelusta on selvästi tulkittavissa että on ihmisiä jotka kuvittelevat olevansa parempia kasvattajia siksi, että heidän lapsensa ovat sen luonteisia että ottavat kasvatusta paremmin vastaan. Tai kuvittelevat ettei vilkkaille ja kekseliäille lapsille ole äiti yrittänyt kertoa mitä saa ja ei saa tehdä.. Itselläni tyttö ja poika, molemmat vilkkaita ja kekseliäitä. Tyttö lisäksi erittäin impulsiivinen. En edes ole pystynyt ennen lasten saamista kuvittelemaan mitä kaikkea lapsi voi keksiä ja mitä kaikkea pitäisi älytä kieltää vaikka itsekin olen ollut samanlainen. Ja kyllä, tyttö on saanut paljon ankarampaa kritiikkiä tempauksistaan vaikka on poikakin saanut. Molemmat ovat luonteestaan huolimatta hyvin empaattisia ja heitä on kasvatettu ottamaan muut huomioon. Aina vaan ei ajatus ole heti mukana kun jotain keksitään..

  • Nimetön sanoo:

    Nääh. Mulla rauhallinen poika ja tempperamentinen tyttö.
    Ja parikymmentävuotta ala-koulussa töissä.

    Uskallan sanoa, että kyllä tuossa on muuta takana.
    Koulussa ymmärretään hyvin rauhallisia arkoja poikia ja rajuja villejä tyttöjä.

  • Eisenniinvälii sanoo:

    Ai että, onpas sopiva aihe! Kahden adhd lapsen äitinä, voitte vain arvata kummalla on ollut enemmän vaikeuksia kasvatushenkilökunnan kanssa!! Tyttäreni ei sovi mitenkään muottiin ja ne loputtomat kerrat kun hänestä soitetaan tai ei ollut päivää kun häntä haki päiväkodista ja jotain sanottavaa oli aina. Pojan hoitajat jo huomasivat taas, että olen ihan väsynyt palautteeseen ja välillä jopa säästivät minua palautteesta kun tiesivät et tytöstä tykitetään. Pojalla oli useita hoitajia ja viimeisimmät eivät tyttöä olleet edes nähneet, joten kyllä! Pojat on poikia asenteella pääsee todellakin helpommalla. Tyttöä käy surku.. hän oli 4 vuotias kun lastentarha ope tykitti hänelle et hän on tuollainen poikatyttö. Identiteettikriisi on pukannut vuosia, kuka hän on. Onko hän poika kun kaikki niin sanoo et hän käyttäytyy kuin poika. Usko mennyt varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen, kun tälläisiä sammakoita syötetään. Onneksi tytöllä oli ihana opettaja joka monesti keskusteli asiasta sen kans ja ymmärsi tytön maailmaa, kertoi itse olleensa samanlainen.

    Itsekin olin samanlainen. En sopinut muottiin. Jossain kohtaa löysin oman paikkani ja eipä enää aikuisena oo kukaan arvostellut. Varmasti toki kieroon katsonut 😅. Hassua, että voishan se normi olla niinpäin et on normaali olla räikeä luonne ja hiljaiset asiallisesti käyttäytyvät olisivat niitä epänormaaleja. Arvatkaa kummasta valtiot hyötyy enemmän??

  • "Tarhatäti" sanoo:

    Varhaiskasvatuksen opettajana en ole ikinä pyytänyt tyttöjä käyrtätytymään tyttömäisemmin tai kitkemään villiyttä pois lapsista. Teen tietoisesti töitä sen kanssa, että kohtelisin ryhmäni lapsia mahdollisismman sukupuolisensitiivisesti. Lapsen kohdalla huoli kasvaa vasta, jos huomaan jotain, mikä ei sovi tavallisen lapsen kehityksen piiriin tai perheen tilanne vaatii tarkkailua. Konsultoin herkästikin varhaiserityiskasvattajaa, mutta koskaan ei tytön villiys tai pojan rauhallisuus ole minua yksinään huolettanut. Intoverttina ymmärrän paremmin kuin hyvin, että lapset ovat kaikki yksilöitä ja jokainen on ihana juuri omalla tavallaan. Vuosien jälkeenkin jostain syystä muistan parhaiten ne lapset, joiden persoonien kanssa on oma persoona kolahdellut eniten yhteen eli juurikin nämä villit lapset sukupuolesta piittaamata. Itseltä on riittänyt rakkautta kaikille ja riittää jatkossakin. Kamalaa kuulla, että omalla alallani eletään vielä 80-luvulla.

  • Nepsyn äiti sanoo:

    Tytön äiti ei muuten välttämättä tässä kirjoituksessa oikeuta lapsensa huonoa käytöstä. Tekstissä nimenomaan lukee, että tämä käytös ei ole tytölle sallittua. Halusin vain sanoa tämän, sillä moni on kommenteissa tuominnut äidin ja väittänyt tämän vähättelevän asiaa.

    Minusta tämä tarina kuulostaa hyvin tutulta. Lapsella on haasteita käytöksessä ja vanhemmat tunnistavat sen, mutta ymmärtävät myös, että lapsi ei tee sitä tahallaan, vaan hän vain tarvitsee ikäisiään enemmän ohjausta kaverisuhteissa, tunteiden käsittelyssä ja ylivilkkauden kanssa. Kyllä sanoisin, että tässä on ylivilkkaudesta kyse. Sen verran on kokemusta. Sukupuolesta riippumatta.

    Päiväkodissa asiaa ei välttämättä nähdä samoin kuin vanhemmat. Siellä tunnistetaan tutkimusten tarve, mutta samalla ristiriitaisesti syytetään vanhempia huonosta kasvatuksesta. Neurologiset häiriöt kun eivät johdu kasvatuksesta, mutta ne voivat hyvinkin näkyä huonona käytöksenä, kun lapsi ei vain kykene käyttäytymään ikätasoisesti kaikilla osa-alueilla. Käytös vain huononee, kun lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea ja joutuu ”selviytymään”.

    Päiväkodin ammattitaidottomuus näkyy siinä, että nepsyyttä ei ymmärretä ja lapsi leimaantuu tuhmaksi. Lasta ei osata kohdata oikealla tavalla ja oireilu pahenee. Kommunikointi vanhempien kanssa on jäänyt syyttelyn tasolle ja lapsi jää ilman tukea.

    Tämä on kovin monen nepsyn tarina ennen diagnoosia. Jos tämä osui yhtään oikeaan, niin suosittelen vanhemmille lapsen tutkimuksiin vientiä. Lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea, mm. aloittaa koulu pienryhmässä. Ilman diagnoosia, oikeanlaista tukea ei ole saatavilla.

    • Nepsyn äiti sanoo:

      Lisään vielä, että tutkimuksista ei ole mitään haittaa, jos diagnoosia ei tule, mutta diagnosoimaton neuropsykiatrinen sairaus voi aiheuttaa paljonkin vaikeuksia lapsellesi.

  • Poikienäiti111 sanoo:

    No ei kyllä minun poikani tee edellä mainittuja tekoja, töki kavereita tai saksi reikiä hyttysverkkoihin! Se että pojilla on virtaa kyllä, ei tarkoita että olisi ok käyttäytyä huonosti tai tehdä tihutöitä tai häiritä kavereita. On kyllä aivan hakoteillä kirjoittaja. Toivottavasti saa lapsensa käytöksen kuriin. Vilkkaus on eri asia kuin huono käytös.

    • Missä rajat? sanoo:

      Juurikin näin. Vilkkaus ja kekseliäisyys ei ole toisten kiusaamista eikä tuhotöiden tekoa.
      Ihan hakoteillä on tämän tytön äiti. Onneksi psykologi on jo tutkimassa.

  • Minttumaari sanoo:

    Mulla on just ne vääränlaiset lapset. Poika tykkäsi pienenä värikkäistä vaatteista, oli hiljainen ja rauhallinen, ei kiinnosta joukkuepelit eikä muutenkaan ihmisten kanssa oleskelu. Sain kuulla että pitäis rohkaista enemmän. Mutta, kun on itse kokenyt lapsena sen, että ei ole hyvä omana itsenään, niin päätin että oma lapsi saa kasvaa rauhassa. Toki olen joissain tilanteissa tuupannut eteenpäin, esim uimisessa, mutta edelleenkin poika on mielummin rannalla. Kumpikin lapsi on uitettu pienempinä yhtä paljon, toinen olisi vedessä kokoajan, toinen olis rannalla.

    Sit on tää tyttö joka on kokoajan äänessä, kokoajan vauhdissa. Kummallakin adhd, vaikka täysin päinvastaiset. Diagnoosien ansioista kumpikin on saanut kouluun apua, kotona ei haittaa, kun ei tartte keskittyä tylsin juttuihin tuntikaupalla eikä olla hiljaa, kotona saa olla oma itsensä.

    Mua on opettajat heitelleet taulusienillä, luoduilla, nöyryyttäneet, huutaneet, käyneet käsiksi. Mulle on Jopa sanottu, että parempi kun et tuu koko tunnille. Olisin halunnut olla poika, koska pojat saivat tehdä sellaisia asioita, mitä mä en.

  • Ahaa sanoo:

    Olin juuri itsekin villi tyttö, nyt aikuisena adhd testit jäi huumeiden takia kesken.. että kiva. Ei kukaa lääkäri ymmärrä

  • Ei yksin tyttöjen juttu sanoo:

    Ei koske yksin tyttöjä mielikuvituksen kieltäminen; poikia rangaistaan eloisuudesta myös, epäillään keskittymishäiriöitä ym vaikka kyse on lapsen nopeasta havainnoinnista ja tavasta ajatella, ja siitä, ettei ympärillä kuunnella, mitä kaikkea hän yrittää kertoa. Toistuva näkymättömäksi jättäminen alkaa tuottaa ei toivottua huomiohakuisuutta ja sitä kautta turhia rangaistuksia, jotka vain ”lisäävät vettä myllyyn”. Olen törmännyt samaan ilmiöön en pelkästään oman poikani kohdalla vaan myös opetettavissani.

  • Ancaha sanoo:

    Kuulostaa täysin samalle kun tyttäreni.. vessapaperi-juttuja myöten. Tytöllä ADHD ja hyvä että päiväkodissa jo huomattiin viitteitä asiasta ja ekalla luokalla jo sai avun tilanteeseen. Pojilla menee vielä myöhempään diagnosointiin juurikin sen takia kun ”pojat on poikia”

  • Maalaismimmi sanoo:

    Eli mielestäsi tyttösi saa käyttäytyä miten haluaa ja tehdä näitä ”temppuja” ja kaiken voi vaan katsoa läpi sormien? Oli sitten tyttö tai poika kyseessä niin perus käytöstavat pitäisi jo varhain opetella. Tuo että piilottaa muiden tavaroita tai tökkii/tönii muita, miten ihmeessä tämä ei mielestäsi ole ongelma?!
    Juuri tuollainen käytös herättää kenessä tahansa, niin aikuisessa kuin lapsessa, negatiivisia tunteita ja lapsellasi voi todellakin olla ongelmia tulevaisuuden sosiaalisissa tilanteissa.
    Kyllä lapsi voi olla vilkas, kekseliäs ja touhukas, mutta tämä ei todellakaan tarkoita sitä että toisia saa häiritä/kiusata tai toisten omaisuuteen kajota! Se on kiusaamista, eikä mitään touhukkuutta.
    Nykyään kun vanhemmat eivät vain jaksa tai uskalla oikeasti pitää järjestystä yllä, pelkäävät ”pahiksen” roolia lapsen silmissä. Huoh. Kaikki vaan sallitaan ja kaikki sen piikkiin että ”jokainen saa olla sellainen kuin haluaa”.
    ”Villi” voi olla ilman että siitä koituu harmia kaikille muille!

    • Syntynytväärälleaikakaudelle sanoo:

      Juuri näin. Tämä on nykymaailman tuotosta. Kaikki sallitaan vedoten siihen, että ihmiset nyt sattuvat olemaan erilaisia.

  • Levoton tyttö sanoo:

    Tässä kyllä pureudutaan ihan oikeisiin asioihin, mutta myös nuo kolttoset eivät ole pelkästään kolttosia vaan asioita joita ei pitäisi tehdä. Toki, tyttösi tarvitsee apua ennemmin kuin keppiä asiassa, mutta yhä kaikki ei pitäisi laittaa sitä sukupuolen vastuulle tai sen vastuulle miten asia nähdään sukupuolen kannalta.

    Oon itse ollut tuo levoton tyttö ja vasta aikuisiällä syykin selvisi, adhd.
    Tosin itse siinä prosessissa ennenkuin se todettiin kerin mennä niin lukkoon ja muuta etten enää edes uskaltanut suuttua. Nyt myöhemmin parannellaan niitä ongelmia kun temperamenttisuus ja levottomuus suitsittiin remmillä ja muilla rangaistuksilla pois. Olin minä kilttikin, mutta ei sitä malttanut pysyä paikallaan. Sitten tuli remmistä ja ahdistus iski.

  • Sydäntä peliin sanoo:

    Toivon todella että näiden vilkkaiden, aikaansaavien, touhukkaiden ja kekseliäiden lasten vanhemmat miettivät, millaista sen rauhallisen, hiljaisen ja vähemmän dominoivan lapsen on olla heidän lastensa seurassa päivästä toiseen.

    Jos joka päivä saa pelätä koskemattomuutensa puolesta ja miettiä mitä omaisuudelle tänään käy sekä sietää turhaa melua on elämä raskasta.

    Ja ei, en jaksaisi kommentteja että lapsi pitää opettaa pitämään puoliaan – pitävät kyllä mutta joskus on myös viisaampaa joissain tilanteissa antaa olla. Toivoisi että jokainen vanhempi opettaa lapsilleen miten toisia kohdellaan. Jos se tuntuu olevan lapselle erityisen hankalaa sisäistää ovat tukitoimet ja erilaiset tutkimukset varmasti paikallaan. Touhukas lapsi ei tarkoita että toisia kohdellaan huonosti, esim napataan lakki päästä ja heitetään piiloon. Touhukas ja aktiivinen voi olla empaattinen ja kohdella muita kauniisti.

  • poikien äiti sanoo:

    ”vilkas, äkkipikainen, temperamenttinen, liiankin kekseliäs ja tekee töllön töitä. Nämä viimeksi mainitut eivät ole sallittuja tytöille!

    Hän saattaa tökkiä kaveria jonossa, kastella juomapullolla puiston penkit, heittää nimilaput vessanpönttöön. Heittää kaverin lippiksen leikkimökin alle, leikkaa ikkunan itikkaverkkoon reiän jotta rosvoansa (eli naru) saadaan vedettyä sisältä ulos.”

    Voi hyvä LUOJA. Luuleeko joku, että nuo kielletään vain siksi että on tyttö? Luuleeko oikeasti, että nämä olisi sallittuja pojillekaan??? Meillä oli tuollainen poika ja hänet ”käskettiin” päiväkodista tutkittavaksi kolmevuotiaana. Polku alkoi perheneuvolasta, päättyi eskarin jälkeen tehtyyn adhd-diagnoosiin. Vasta kun sai lääkkeen, alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. Sai kavereita, pärjää koulussa. Ei, noi ”töllön työt” ei ole normaalia käytöstä pojillekaan.

    Ja te vaihdoitte päiväkotia sen sijaan että ottaisitte lapselle apua vastaan. Miten ajattelit että hän koulussa pärjää? Otapa selvää miten neuropsykiatrinen lapsi pärjää tässä yhteiskunnassa ilman tukea. (voin kertoa vastauksen; ei pärjää.) Jää ilman kavereita, jää koulusta, alkaa lintsaamaan, alkaa päihdekokeilut, lastensuojeluasiakkuus, otetaan kotoa laitokseen. Se on tutkittu polku mihin hoitamaton neuropsykiatriset haasteet johtavat.

  • Niin sanoo:

    Ensiksi en ymmärrä mikset tehnyt vanhasta paikasta valitusta?
    Ja toiseksi mielestäni tytön kohdalla villiys ei ole yhtä paha asia kuin poikien, sillä pojat kasvavat vahvemmiksi fyysisesti Kuin tytöt jonka vuoksi siihen pitäisi enemmän puuttua, jos tyttö tönäisee poikaa ei poika saa tönäistä takaisin, tuskin hänen isänsäkään on heti hänen äidilleen kostamassa jos äiti sohlaa. Poika joka tönii tai lyö pitäisi laittaa laitokseen lukkojen taa koska selvä hullu ja rikollinen siitä muuten tulee. Tytöillä sentään on sydän aina mukana

    • Terttu sanoo:

      No nyt oli kyllä aikamoista tekstiä.

      Ai että tyttö saa töniä poikia, mutta tönivät pojat pitäisi pistää laitoksiin?? Kuulostaa siltä että sut pitäisi viedä vähintään tutkittavaksi, sen verran sairaita juttuja selität.

      Ja että tytöillä on aina sydän mukana.., pojilla sitten ei?

      Mulla on ADHD-poika, ja sydämellisempää ja rakastavampaa lasta saa etsiä. Koheltaa ja on äänekäs, ja otteissaan välillä raju ( aistialiherkkyyttä), mutta aina pitää pienempien ja heikompien puolta. Ja hän ei kyllä todellakaan vie toisten omaisuutta ja heittele leikkimökin alle, koska on normaali empatiakyvyltään.

      Aloituksen tytön kaikki temput ei kyllä selity vilkkaudella, kuten vaikka tuo lippisjuttu. Se on kiusaamista, ja vanhempienkin pitäisi se tajuta ja siihen puuttua, eikö selitellä jotain vilkkaudesta. Voi toki olla impulsiivisuutta ja ajattelemattomuutta, mutta silti tuollaisista teoista pyydetään kyllä anteeksi ja hyvitetään.