”Miten muut olette saaneet eron jälkeen sovittua lasten kulujen jakamisesta? Onko aina pakko käydä lastenvalvojan luona vai onko mahdollista, että keskenään näistä asioista onnistutaan sopimaan.

Meillä on erosta jo monta vuotta aikaa ja ollut eksän kanssa ihan asialliset välit eron jälkeen. Viime aikoina on tullut yhä enemmän kiistelyä rahasta. Ollaan tähän asti sovittu raha-asiat, ja muutkin lasten asiat, joustavasti ja hyvässä sovussa. Suurimmaksi ongelmaksi on nyt tullut se, että meillä on eri käsitykset siitä, mitkä kulut ovat pakollisia ja mitkä vapaaehtoisia niin sanottuja extra-juttuja.

Totta kai molemmat halutaan antaa lapsille kivoja juttuja, lomamatkoja, harrastuksia ja muuta. Mutta olenko väärässä, jos olen sitä mieltä, että jos lupaa jotain lapselle, myös maksaa sen itse. Eihän se ole mitenkään reilua, että toinen listaa maksaneensa lasten kalliita harrastusvälineitä, puhelimia ynnä muita kuluja, ja on sen jälkeen sitä mieltä, että toinen osallistuu lasten kuluihin liian vähän, koska ei osta lapsille yhtä paljon ja yhtä kalliita juttuja. Tämähän johtaa siihenkin, että kilpaillaan lasten suosiosta rahan avulla. Onneksi kuitenkin meillä molemmilla on hyvät välit lapsiin.

Kuva Priscilla Du Preez. Kuva Christian Dubovan.

Itse yritän opettaa lapsille, että kaikkea ei voi saada mitä haluaa, joskus joutuu tyytymään vähempään, odottamaan ja säästämään. Nyt kun lapset ovat kasvaneet teineiksi, kulutkin ovat kasvaneet ja tulee koko ajan enemmän menoja, joista ei ole aiemmin sovittu. Minusta on tärkeintä, että lapsilla on katto pään päällä, ruokaa pöydässä, vaatteet päällä. Välillä voi hemmotella ja ostaa vaikka lahjaksi uuden puhelimen, merkkivaatteita tai muuta mitä lapsi on toivonut. Eksän mielestä lapset ansaitsevat ja tarvitsevat enemmän ja parempia juttuja.

Jatkuva raha-asioista väittely vaikuttaa jo muuhunkin elämään. Tämä välien huononeminen ei ole kenenkään etu, varsinkaan lasten. Eksä vaan ei näe sitä niin, hän ilmeisesti ajattelee olevansa lasten puolella, kun vaatii minulta suuria summia lasten kuluihin. Todella raivostuttavaa, että vielä näin monen vuoden jälkeenkin olen tilivelvollinen eksälle. Hän ilmeisesti kuvittelee, että käytän pienet palkkatuloni muuhun kuin lapsiin, tai sitten kuvittelee minun tuloni suuremmiksi.

Varmaan ainoa vaihtoehto meillä on mennä lastenvalvojan juttusille ja minua se ainakin harmittaa, jos muuta vaihtoehtoa sopuun pääsemiseksi ei löydy. Jotenkin tuntuu, että sitten ei ainakaan voida jatkossa joustavasti sopia mistään. Onko jollekin käynyt niin, että lastenvalvojan luona käyminen on vienyt asioita huonompaan suuntaan vai onko siitä ollut pelkkää hyötyä?

Kokemukset ja mielipiteet tervetulleita, keskustellaan kommenteissa alla!

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 14 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Minttu Peruuta vastaus

14 vastausta artikkeliin “Mikä on tarpeellista ja kuka sen maksaa? – Lasten raha-asiat eron jälkeen”

  • Tinuli sanoo:

    Hei,

    Minulle kävi niin, että jos hankin lapsille jotain omalla rahallani, exä vaati että en saa tehdä niin ilman hänen lupaansa.

    Hänelle koitui siitä ongelmia koska hänen uusi vaimonsa ja vaimon lapset vaativat että exän pitää ostaa myös heille kaikki mitä minä ostin omille lapsilleni. 😂

    En suostunut asiaan. Jokainen meistä ostaa omille lapsilleen mitä itse haluaa oman maksukykynsä mukaan.

    Exäsi on väärässä koska vaatii sinua maksamaan osan hänen päättämistään hankinnoista. Ei hän päätä mitä sinä maksat tai mihin sinulla on varaa. Eikä lapsille täydy hankkia kaikkea mahdollista vaikka rahaa olisikin.

    Sen osapuolen joka itse päättää hankkia lapsille asioita täytyy ottaa täysin vastuu omista hankinnoissaan syyllistämättä siitä muita.

  • Yksinkertaista sanoo:

    Miksi lastenvalvojaa tarvittaisi? Molemmat vanhemmat maksaa omat lomat ja menot lapsen kanssa. Jos on sovittu että vaatteita tai harrastuksia maksetaan puoliksi, voittehan sopia että toinen maksaa kengät, toinen vaikka ulkovaatteet. Molemmat voi ostas sisävaatteita tarpeen mukaan. Ja puoliksi menevistä kuluista pitää olla molempien hyväksyntä. Ei kaikkeen tarvi suostua vaikka toinen vaatisi. Voit kieltäytyä ilman lastenvalvojaakin.

  • Duunari veronmaksaja sanoo:

    Onko monikaan lähivanhempi koskaan ajatellut, paljonko ne minimielarit +korotettu lapsilisä tekee bruttotulona palkansaajalle? Mahdollisesti saadaan asumiseen tukea lapsen osuuden verran..paljonko kaikki tämä tuen määrä tekee bruttotulona? Ne etävanhemman arjen menot ei myöskään katoa, vaikka lapsi asuukin eri osoitteessa..joko vuoroviikoin tai muulla järjestelyllä. Ja jos oletusarvo on kulujen puolitus, moniko lähivanhempi on ajatellut kulujen kokonaissumman niin, että nuo yllämainitut on ”ilmaista rahaa” lapsen ylläpitoon ja kun lähivanhempi laittaa samanverran omista tuloistaan, ollaan vasta asetelmassa jossa molemmat vanhemmat maksaa menoista puolet. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että kelan maksaman elatustuen ja korotetun lapsilisän, sekä tuetun asumisen päälle pitäisi saada vielä lisää rahaa, koska muussa tapauksessa joutuu maksamaan kaiken yksin.. jos minulle etävanhempana maksettaisiin suhteessa samanverran, kuin lasteni äidille maksetaan ja itse maksan, osallistuisin mielelläni muihinkin lasten hankintoihin..polkupyörät, puhelimet, ulkoiluvaatteet jne.. nyt tilanne on se, että saan maksaa siitä, että lapset ihan luonani saman verran aikaa kuin toisen vanhemman luona ja silti kuulen siitä, kuinka en osallistu lasten menoihin. Raja se pitäisi olla kerjätessäkin.

    • Yh sanoo:

      Juuri sen takia lastenvalvojalla huomioidaan molempien tulot niin että kummankaan ei pitäisi joutua taloudelliseen ahdinkoon. Jos esim. äiti asuu 2 lapsen kanssa niin asumismenot ovat isommat koska asunnon täytyy olla Suurempi kuin vaikkapa yksin elävällä isällä.
      Yksiön/kaksion hinta on noin 300e enemmän kuin kolmion Ja kyllä ne lapsitalouden menot on isommat muutenkin, minimi elatusapu riittää juuri ja juuri vaatteisiin ja harrastusvälineisiin jos halvalla jaksaa metsästää.
      Jos molempien luona asuu alaikäisiä lapsia ja talouden tulot suht.samat niin elatusmaksuja ei tule maksettavaksi. Jos palkka on esim.1400e nettona ja asumistuki noin 100e asumismenot 900e niin kyllä lapsilisä ja elatusapu ihan varmasti tarpeeseen tulee…

      • Toinen näkökulma sanoo:

        Onko minulta mennyt joku lakimuutos ohi?!?
        Vaikka lapset asuisi tasaisesti viikko-viikko systeemillä molempien vanhempien luona, niin lähivanhemmalla on oikeus elatusmaksuihin. Ja kyllä ne vuokrat yms. pitää etävanhemmankin maksaa koko kuukaudelta. Tarvitsee ne lapset ja heidän tavarat tilaa vaikka lapset asuisi etävanhemman luona vain 4-5 päivää joka toinen viikko.
        Etävanhempi ei vain ole oikeutettu mihinkään lapsilisiin korotuksista puhumattakaan.

    • Yh sanoo:

      Juuri sen takia lastenvalvojalla huomioidaan molempien tulot niin että kummankaan ei pitäisi joutua taloudelliseen ahdinkoon. Jos esim. äiti asuu 2 lapsen kanssa niin asumismenot ovat isommat koska asunnon täytyy olla Suurempi kuin vaikkapa yksin elävällä isällä.
      Yksiön/kaksion hinta on noin 300e enemmän kuin kolmion Ja kyllä ne lapsitalouden menot on isommat muutenkin, minimi elatusapu riittää juuri ja juuri vaatteisiin ja harrastusvälineisiin jos halvalla jaksaa metsästää.
      Jos molempien luona asuu alaikäisiä lapsia ja talouden tulot suht.samat niin elatusmaksuja ei tule maksettavaksi. Jos palkka on esim.1400e nettona ja asumistuki noin 100e asumismenot 900e niin kyllä lapsilisä ja elatusapu ihan varmasti tarpeeseen tulee… Mutta kyllä, rajansa kaikella!

  • Henrietta sanoo:

    Meillä ei tähän mennessä (erottu 6v sitten) ole ollut rahasta ongelmia. Samanlaiset mietteet siitä, mitä lapsille hankitaan ja lapset ovat toistaiseksi olleet asioihin tyytyväisiä ja harrastukset edullisia. Kohta alkavat lukio-opinnot hiukan kyllä pelottavat menojen vuoksi. Tosin samat kirjat toivottavasti kelpaavat, kun ovat syntyneet niin lähekkäin… Tulot eivät kummallakaan ole suuret ja työttömyys on tullut tutuksi, joten elatusmaksujen maksaja vaihtelee Kelan ja mun välillä.

  • Mietteliäs sanoo:

    Nämä raha-asiat on varsin mielenkiintoinen asia. Usein olen törmännyt siihen, että lähi haluaa ostaa esim pelkkiä merkkivaatteita tai valitsee helposti muutenkin sen kalleimman vaihtoehdon ja maksattaa sitten osan eksällä. Näin ei tietenkään aina, mutta aika usein.
    Ja sitten sen, ettei asioista neuvotella vaan ilmoitetaan, että tämä ja tämä on sinun osuus.
    Aikoinaan riideltiin eksän kanssa rahasta paljonkin, onneksi ei nykyisin, vaan asiosta keskustellaan.

  • Mummeli sanoo:

    Se joka lupaa lapselle jotain maksaa sen itse, toisen puolesta ei voiluvata mitään eikä vaatia toistaosallistumaan sellaisen maksamiseen minkä itse on luvannut. Käytännössä se lähivanhempi joutuu maksamaan lastenkuluista melkein aina enemmän.

  • MK sanoo:

    Erosta 7v kaiken olen saanut maksaa yksin, Kela maksaa minimit elatusmaksut.

  • Mia sanoo:

    Turha kai tuollaisella asialla kuormittaa viranomaisia? Eikä ne asiat aina siellä lastenvalvojalla parane.
    Elatusmaksua määritellessä pitäisi kaikkien varautua pahimpaan, koska asioita on vaikea myöhemmin muuttaa, jos toinen ei siihen vapaaehtoisesti suostu. Elämä muuttuu ja tulee uusia kumppaneita, jotka usein vaikeuttavat asioita. Oikeusteitse on pitkä ja kallis tie.

    Meillä ei pystytä keskustelemaan rahasta lainkaan, joten molemmat hankkivat sen mitä hankkivat. Elatusmaksun saajan oletetaan hankkivan ne pakolliset ja tarpeelliset. Näin on myös käytäntö. Kun emme edes polkupyörää pystytä ostamaan yhdessä lapselle niin en enää edes ota puheeksi mitään hankintoja.

  • Paha äitipuoli sanoo:

    Alunperin sovittu, että kaikki puoleksi, koska lapsi on 50/50. Jossain vaiheessa kääntyi, että isä maksaa kaiken. Lapsi täyttää toukokuussa 18,mutta isä maksaa senkin jälkee lukion kirjat ym. Onneksi lapsella on hyvä äitipuoli, joka maksoi rippipuvun, lukioon läppärin ja nyt vanhojen tansseihin satsasi noin 700 € (puku löytyi käytetty halvalla). Äidillä on huonommat tulot, mutta kalja on tärkeämpää kuin lapsi..

  • Minttu sanoo:

    Meillähän mentiin vuoroasumisesta huolimatta käräjäoikeuden kautta koska ex oli sitä mieltä että hänen ei kuulu maksaa mitään koska mulla on suuremmat tulot, ja käytössäni runsaat lapsilisät. Ihan samalla tavalla laskurin mukaan määräytyi elatusmaksut. Tähän ei olisi tarvinnut lähteä jos toinen olisi oma-aloitteisesti osallistunut, mutta kun ei todellakaan ostanut edes sukkia tai alushousuja kertaakaan.

    Kurjaa riidellä rahasta mutta jos aina suostuu olemaan kynnysmatto ei sekään mitään auta.

    Lasten isä ei todellakaan ole mikään vähävarainen, ainoastaan pihi.

    • Lasten asialla sanoo:

      Jos sinulla oli suuremmat tulot (eli parempi elatuskyky), ja sait lapsilisät, olisi sinun pitänyt maksaa elatusapua etävanhemmalle.
      Jos lapset ovat vuoroasumisessa. Ei lastenvalvoja ikävä kyllä huomioi lapsilisää mitenkään lähivanhemman etuutena, se vääristää tuota elatuskykyä. Asiaa ei lähivanhemmat halua jostain syystä ymmärtää.