Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Yhteistä uusperhe-elämää takana jo 10 vuotta eikä mies vieläkään osallistu ilman erillistä käskyä! Ja kyllä, tästä on keskusteltu vuosien varrella ja paljon! Kun olin viimeisillään raskaana, perheneuvolassa ihmeteltiin, kun otin puheeksi miehen laiskuuden ja valitin, kun työpäivän jälkeen joudun tulla kotiin siivoamaan ja tekemään ruokaa miehelle, hänen lapsilleen sekä omille lapsilleni. Enkö muka ollut kertonut miehelle että toivoisin hänen osallistuvan kotitöihin? Tottakai olin! Vihjailin, keskustelin asiasta, sanoin suoraan ja huusin ja raivosin. Kaikki keinot oli käytetty mutta mikään ei saanut miestä nousemaan ylös sohvan pohjalta.

Vauvavuoden mies valvoi yöt ja pelasi kännykällä. Rahaa ei jäänyt säästöön kun kaiken hän laittoi peleihin. Hoitovapaan alkaessa oli pakko tehdä viikonloppuisin yövuoroja jotta selviäisimme. Arkiaamuisin mies nukkui pitkään, olihan hän panostanut viikonloput perheeseemme. Tämän vuoksi hänen työpäivänsä alkoi myöhään ja loppui siinä vaiheessa kun olin laittamassa yhteistä, omiani sekä miehen lapsia nukkumaan. Uupumus oli ihan hirveää eikä minkäänlaista tukiverkostoa ollut.

Pariterapiaa kesti vuoden. Sen seurauksena mies alkoi ensimmäistä kertaa osallistumaan yhteisen lapsemme nukuttamiseen. Lapsi oli silloin jo 3 vuotta ja nukuttamisen hän hoiti siten, että änkesi lapsen viereen hänen sänkyynsä ja molemmat nukahtivat sinne. Kävin sitten herättämässä miehen, kun alkoi kuorsaus kuulua toiseen huoneeseen.

Hän ei osaa tulkita lapsen tarpeita eikä kestä uhmakiukkuja. Johdonmukaisuus on hänelle termi jota hän ei vain ymmärrä vaikka kuinka yritän selittää.

Mies on täysin ohjattava isänä sekä aviomiehenä. Hänellä ei ole mitään oma-aloitteisuutta eikä hän ole kykeneväinen itsenäisesti huolehtimaan edes yhdestäkään kolmesta lapsestaan. Hänelle tulee aina yllätyksenä nukkumaan menoajat ja ruokailuajat. Hän ihmettelee miksi lapsen täytyy käydä päivittäin ulkona. Jos hän joskus on lasten kanssa yksin kotona, lapset syövät nakkeja ja ranskalaisia, koska mies ei jaksa kokata. Lapsilla on myös rajaton ruutuaika, mies kokee kännykän pois ottamisen olevan suuri ihmisoikeus loukkaus. Piirrettyjä mies rakastaa katsella tv:stä ja legoilla hän jaksaa rakennella tuntikausia. Tollainen miehen malli hän on pojillemme…

Miehen vanhin lapsi edellisestä liitosta on jo teini-ikäinen, olen siis nähnyt mitä hänen kasvatustyylinsä tulos on. Olen myös nähnyt minkälainen hän on exänä. Ero ei siis ole vaihtoehto.

Äitiys on minulle ykkösasia. Haluan kasvattaa lapsistani kunnon kansalaisia ja teen kaikkeni jotta itselläni olisi hyvät, avoimet välit lapsiini. Toivon, että joku päivä he voivat todeta lapsuutensa olleet hyvä ja perheensä olleen rakastava. Haluan heille paremman lapsuuden kun mitä itse olen saanut. Mutta mies pilaa kaiken saamattomuudellaan, välinpitämättömyydellään, kasvatustyylillään johon liittyy huutaminen ja käskeminen. Positiivisia tunteita ei näytetä eikä kyetä näyttämään minkäänlaista esimerkkiä miten siivotaan omat jäljet. Kämppä on kaaos, tämä ei tunnu omalta kodilta.

Kuva Cookie the Pom.

Viime aikoina olen vain tehnyt kaiken itse sillä asioiden puheeksi otto saa aikaan riidan. En halua lasten kuuntelevan miehen huutoa päivästä toiseen.

Aina elämämme ei ole ollut tällaista. Joskus koin olevani tärkeä ja rakas ihminen miehelleni. Nyt siivoan hänen jälkiään ja kerron mitä seuraavaksi tapahtuu, koska hän on aina ihan pihalla perheemme asioista. Joudun toistaa joka asian. Koen olevani hänen äitinsä…

Uupumus, uniongelmat, masennus ja ahdistus ovat jo taakse jäänyttä elämää. Enää en jaksa välittää. Mikä neuvoksi? Miten kestää tätä elämää vielä seuraavat 15 vuotta jolloin viimeinenkin lapsi on lentänyt pesästä?”

Nimim. Suski

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 30 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Nimetön Peruuta vastaus

30 vastausta artikkeliin “”Mies pilaa kaiken mutta ero ei ole vaihtoehto””

  • Aino sanoo:

    Voisiko miehelläsi olla masennus? Kokemusta on vastaavasta käytöksestä. Erosimme, mutta mies sai pian eron jälkeen (ero lopulta sysäsi hänet avautumaan kavereilleen, jotka saivat hakemaan apua) masennusdiagnoosin, lääkkeitä ja terapiaa ja asiat alkoivat muuttua parempaan. Emme enää palaa yhteen, mutta mies on taas ”entisensä”, pystyy ottamaan vastuuta ja olemaan aikuinen lapsilleen.

    Tietysti kyse voi olla myös laiskuudesta, itsekkyydestä ja ilkeydestäkin, en sitä sano.

  • Nimetön sanoo:

    Aiot oikeasti jatkaa elämistä tuollaisen miehen kanssa? Ihan turhaa avautua tilanteesta täällä tai missään muuallakaan. Uuvu, masennu ja kärsi, kun sitä itse nähtävästi haluat.

    Voi hyvänen aika sentään mä vaan sanon. Eroa. Se on ainoa oikea ratkaisu tässä.

  • Nilla sanoo:

    Saanko kysyä, miksi otit tämmöisen miehen ihan alunperinkään ja ennen kaikkea, miksi lisäännyit hänen kanssaan? En tarkoita syyttää, vaan kysyä jotta ymmärtäisin.