Herään edelleen öisin. Ponkaisen ylös sängystäni istumaan ja epäuskoinen mieleni kysyy, onko hän todella poissa. On. Ja minä olen paranemassa eilisestä.

Kolmen lapsen yksinhuoltajana olin mielissäni, kun tumma ja komea mies tarjosi minulle huolenpitoa ja kumppanuutta. Kuka sellaista voisi vastustaa?

Minulla oli erittäin laaja ystäväpiiri, jonka kuuntelijan ja huolehtijan roolissa olin ollut jo vuosia. Tietenkin suhteet olivat molemminpuolisia, en minä sillä. Yritin vain tehdä niissä parhaani.
Yhtäkkiä kuitenkin huomasin että syntyi omituisia ongelmia ja minua syytettiin useaan kertaan valehtelijaksi. Olin kummissani. Yhtäkkiä asioita tapahtui. Vaikka olin tuntenut ihmiset vuosia.
En kuitenkaan vaivannut päätäni sillä kovinkaan paljon, sillä hyväksyin sen että teen virheitä. Jos en kelpaa, minun olisi hyväksyttävä se. Ei olisi pitänyt.

Työn, lasten- ja kodinhoidon ympyrässä huomasin pian jääneeni yksin rakkaani kanssa. Hiljaisuus vaivasi minua. Keskityimme toisiimme.

Tein vuorotyötä. Havaitsin, että ollessani iltavuorossa jotakin oli aina tapahtunut. Hänen joku ystävättärensä oli suututtanut hänet enkä saanut kysellä asiasta. Joka päivä. Ihan kuin töissäoloni olisi kostettu. Vaihtelin vuoroja sekavuoroiksi ja yritin selvittää, mistä oli kyse. Mieheni ei siltikään ollut tyytyväinen.

Hän harrasti nettiseksiä.

Niin. Muiden naisten kanssa he vaihtelivat kuvia keskenään. Yritin ymmärtää sitä, mutta raivostuin väsyneenä usein. Hän yritti saada minut uskomaan, etteivät hänen tekonsa olisi pettämistä. Minusta ne olivat. Itkin itseni useaan kertaan uneen.
Sain kuulla olevani vanhanaikainen nainen. Asiat tapahtuisivat hänen tavallaan tai ne eivät tapahtuisi lainkaan.
Rakastin häntä siitä huolimatta.

Ensimmäisen kerran suuttuessani asiasta naisia oli ollut jo kolme. Huutaessani hänelle asiasta hän alkoi kuristaa minua ja painoi minut lattiaan. Vaikka hän olisi ollut kuinka vihainen, hän ei kuitenkaan kyennyt viemään henkeäni, koska en pistänyt vastaan. Vein hänen ilonsa.
Aavistelin pahaa. Vaikka halusin uskoa hyvää.

Hänen tekonsa eivät koskaan seuranneet lupauksia ja hyviä sanoja. Ennätin hänen kanssaan jopa naimisiin hänen luvattuaan jättää muut naiset. Hän ei jättänyt.

Sydämeni kuoli. Se ei tuntenut mitään sinä päivänä, kun hän jäi siitä kiinni. Kolme kuukautta. Sitten hän lähti.

Lähennyin ystävän kanssa ja hän alkoi pitää minusta huolta. Ex-kumppanini alkoi lähettää minulle syyttäviä viestejä, jossa hän syytti minun seurustelleeni toisen miehen kanssa jo puoli vuotta. En tietenkään ollut. Minua ei kuitenkaan uskottu.
Sain myös kuulla, että osa ystävistäni ovat nykyään hänen ystäviään.

Mitä minulle oikein tapahtui?
Miksi minulle tapahtui näin?
Olenko minä tehnyt jotain väärää?

Nimimerkki: Sharona

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 7 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Körsbär Peruuta vastaus

7 vastausta artikkeliin “Miehestäni nettiseksi ei ollut pettämistä ja minä olin vain vanhanaikainen nainen”

  • Aika selvä peli sanoo:

    Taitaa olla aika tyypillistä toimintaa narsistilta. Hae tukea ja vertaisapua.

  • Papatti sanoo:

    Myös minun suhteeni kariutui nettipettäjään.. Paljastui ainakin 8-vuoden ajalta camittelyt pornoäpeissä ja sivustoilla, myös kuvia oli vaihdeltu.. Aioin antaa anteeksi, mutta rakkauteni vain sammui. En usko, että ihminen noin vain muuttuu, jos on kyennyt valehtelemaan vuosikausia niin uskottavasti ja syytellyt minua, vaikken ollut koskaan pettänyt häntä ja hän oli minua koko ajan.

  • Nimetön sanoo:

    Tuohan on tiettyjen miesten mielestä normaalia kaikki muu on pölyttynyttä 50-lukua.

    He puhuvat kaikille kuinka ihmistä ei voi omistaa ja kuinka vapaus on parisuhteessa rakkauden kaunein ilmentymä. Heille vapaus tarkoittaa juuri tuota mitä kirjoituksessa oli. Vapautta siis alistaa toista

    • Nimetön sanoo:

      Näiden miesten mielestä tosiaan suhteissa saa pettää mielinmäärin ja jos siitä huomauttaa niin nainen onkin ehdoton, omistushaluinen ja vanhanaikaisesti ajatteleva.

  • Kokenut sanoo:

    Olet törmännyt luonnehäiriöiseen mieheen. Tuskin nettiseksi oli ainoa pettämisen muoto. Vika ei ole sinussa, se on miehessä.

    Olen itse elänyt psykopaatin (?) kanssa. Hän myös sotki ihmissuhteeni joka puolelle. Ihmiset vain lopettivat yhteydenpidon tai olivat outoja, enkä ymmärtänyt miksi. Jäin yksin. Vasta myöhemmin kuulin mitä kaikkea mies oli heille tehnyt ja puhunut. Kaikkia suhteita ei ole voinut korjata, mikä on harmi.
    Nettiporno, pettäminen, väkivalta, alistaminen, manipulointi tuli hyvin tutuiksi. Usein syytin itseäni. Onneksi hän jäi kiinni rikoksistaan ja pääsin paskasta eroon. Hän itse yritti pitää vielä yhteyttä ja oli kuin mitään ei olisi tapahtunut!

    Nykyinen mieheni on normaali. Jos hän jäisi kiinni valehtelusta, varastamisesta tai pettämisestä ottaisin eron. En tule enää koskaan sietämään moista puolisoltani.

    Normaali ihminen kunnioittaa toisia, ei huijaa, varasta tai tahallaan sotke toisen ihmissuhteita tai ole väkivaltainen. Luonnehäiriöisen kanssa oma energia menee selviytymiseen. Silloin ei välttämättä ole voimia lähteä. Mutta kun kerran on vastaavaan tyyppiin tutustunut, tunnistaa persoonallisuustyypin jatkossa ja osaa välttää heitä. Vaikka kokemus hajoittaa, joku päivä se kääntyy vahvuudeksi.

  • Vika ei ollut sinussa sanoo:

    Puhtaasti narsistista toimintaa. Omaksi hyväksesi on kaikkien siteiden katkaisu häneen. Suosittelen narsistien uhrien tukiryhmää ja terapiaa. Voimia.

  • Körsbär sanoo:

    Olit narsistin kanssa. Toiset tarvitsevat terapiaa heidän jälkeensä.